”Ajattelin pitää hieman pidemmän joululoman. Niin, että pystyn jälleen kävelemään, kun palaan töihin.”

Sellaiset ovat yrittäjä Emmi Lehtomaan, 36, suunnitelmat toisen lapsen syntymän varalle. Hän ei aio pitää päivääkään vanhempainvapaata.

Lehtomaan puoliso aikoo jäädä muutamaksi kuukaudeksi kotiin vauvan kanssa. Puoliso työskentelee johtotehtävissä rakennus- ja kiinteistöalalla.

Merkittävin syy Lehtomaan päätökselle on se, että vanhempainvapaalla olisi liian suuri vaikutus Lehtomaan yrityksen liiketoimintaan. Hän johtaa perustamaansa somevaikuttajien managerointitoimisto Famentia. Lehtomaan mukaan kasvuvaiheessa oleva yritys ei kestäisi toimintojen supistamista. Pidemmän poissaolon riskinä olisi, että neljän vuoden intohimoinen työ valuisi hukkaan.

“Minulla on iso vastuu yrityksestäni, sen työntekijöistä ja asiakkaista. Jos pitäisin vanhempainvapaata, joutuisin ylityöllistämään työntekijöitä tai luopumaan asiakkaista.”

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Lehtomaa tekee vastaavan päätöksen. Perheessä on 2,5-vuotias esikoistytär. Myöskään hänen vauva-aikanaan vanhemmat eivät pitäneet juurikaan vapaita. He pitkälti vuorottelivat lapsen hoitoa.

”En ymmärrä, miksi näitä asioita ei voisi yhdistää. Ei lapsi vie minulta ajattelu- tai puhekykyä.”

Esikoisen vauva-aikana Lehtomaa solmi ison sopimuksen vaunulenkillä, imetti etäpalaverissa ja tuli vauva mukanaan kanssa toimistolle. Toiveena on, että sama onnistuisi myös kuopuksen kanssa.

Esikoislapsi nukkui vauvana paljon, mikä helpotti työntekoa. Kun lapsi alkoi liikkua ja repiä sähköjohtoja toimiston seinästä, Lehtomaa ei voinut ottaa enää lasta töihin mukaan.

Silloin perheen avuksi tuli kolmena päivänä viikossa lastenhoitaja. Hän oli lapsen kanssa kuusi tuntia päivässä. Lehtomaa ja hänen puolisonsa tekivät samaan aikaan etätöitä kotona ja olivat tarvittaessa läsnä. Vaikka lapsi on nykyisin päiväkodissa, lastenhoitaja on edelleen perheen arjessa mukana. Hänestä on tullut lapselle tärkeä aikuinen.

“Vauvavuonna vuorottelimme puolisoni kanssa töiden ja vauvan hoidon välillä. Tiedän, että nytkin yhteinen aika tulee olemaan kortilla, mutta viikonloppuisin on sitten enemmän aikaa olla koko perheen kesken.”

Lehtomaa tiedostaa, ettei lapsen kanssa kaikki välttämättä mene niin kuin suunnittelee. Toinen lapsi voi olla luonteeltaan ja tarpeiltaan erilainen kuin ensimmäinen.

Lehtomaalla on myös varasuunnitelmia, jos vauvan tarpeet niin vaativat. Hän on esimerkiksi miettinyt, että voisi tehdä tarvittaessa lyhyempää työviikkoa tai palkata jälleen hoitoapua.

Perheellä ei ole lähellä asuvaa tukiverkostoa. Isovanhemmat ovat innokkaita hoitajia, mutta asuvat satojen kilometrien päässä. Mutta ehkä kauempana asuva isovanhempi voisi muuttaa tarvittaessa heille hetkeksi asumaan.

Toisaalta Lehtomaa myös uskoo, ettei kaikkiin mahdollisiin haasteisiin tarvitse varautua ennalta. Yllättäviin tilanteisiinkin löytyy kyllä aina ratkaisu.

Tilastojen valossa se, että nainen ei pidä lainkaan vanhempainvapaata on “hyvin, hyvin, hyvin poikkeuksellista”. Käytännössä puhutaan yksittäistapauksista.

Näin kertoo yliopistonlehtori ja sosiaalipolitiikan ja perhetutkimuksen dosentti Petteri Eerola.

Eerola on tutkinut vuosia vanhemmuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Hän kertoo, että vuoden 2022 elokuussa voimaan astuneen perhevapaauudistuksen jälkeen perhevapaiden jakautumisesta ei ole julkaistu tilastollista tutkimusta.

Ylen Kelalta pyytämien tietojen mukaan miesten osuus käytetyistä vanhempainrahapäivistä on noussut pari prosenttia perhevapaauudistuksen jälkeen. Syyskuun 2022 ja elokuun 2023 välisenä aikana miehet pitivät 13,8 prosenttia kaikista käytetyistä vanhempainrahapäivistä. 

”On kuitenkin edelleen todella harvinaista, että äiti pitäisi vähemmän vapaita kuin isä”, Eerola sanoo.

Eerola kertoo, että ne äidit, jotka ovat korkeasti koulutettuja tai joilla on työpaikka odottamassa, palaavat muita äitejä nopeammin töihin. Lisäksi perheiden päätösten taustalla vaikuttavat yksilölliset syyt. Esimerkiksi sellaiset, että nainen haluaa panostaa uraansa ja kokee vahvaa työn imua – tai että isällä puolestaan on vahva toive jäädä kotiin. Tällaisilla pareilla voi myös olla pyrkimys tasa-arvoiseen vanhemmuuteen.

Eerolan mukaan suomalaisessa yhteiskunnassa on vahva kulttuurinen malli, jonka mukaan äiti jää pienen vauvan kanssa kotiin ja isä pitää vapaita, jos pitää. THL:n tilastojen mukaan viidennes isistä ei pidä lainkaan perhevapaata.

”Asenteet eivät ole juurikaan muuttuneet niitä naisia kohtaan, jotka palaavat pian töihin lapsen syntymän jälkeen. Suhtautuminen ei välttämättä ole pahansuopaa, mutta päätöstä voidaan ihmetellä ja kyseenalaistaa paljonkin”, Eerola sanoo.

Eerola uskoo, että perhevapaauudistus lisää pitkällä aikavälillä isien pitämiä vapaita.

Suomesta ja muista Pohjoismaista on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että mitä enemmän miehille korvamerkitään vanhempainvapaita, sitä enemmän he käyttävät niitä. Todennäköisesti samalla muuttuvat asenteet, vaikkakin hitaasti.

Emmi Lehtomalla työ- ja perhe-elämän yhdistämistä helpottaa se, että Lehtomaan työ yrittäjänä on hyvin joustavaa. Hän ymmärtää, että tilanne olisi hyvin erilainen, jos hän toimisi esimerkiksi kampaamoyrittäjänä.

Lehtomaan ei tarvitse olla fyysisesti työpaikalla tai edes tavoitettavissa koko päivää. Välillä työpäivä voi olla vaikka neljä tuntia. Työtehtäviä voi ripotella pitkin viikkoa jaksamisen ja vauvan tarpeiden mukaan.

Esikoisen kanssa hän teki töitä toisinaan myös öisin, koska kävi hormonien takia niin ylikierroksilla, ettei saanut unta. Lehtomaa myöntääkin, että toki vauvavuosi myös kuormittaa, eikä hän koe olevansa sen aikana kaikkein terävimmillään.

“Mutta saan työstä energiaa. Minulle esikoisen kanssa rankimpia olivat ne päivät, kun olin hänen kanssaan vain kotona enkä päässyt toteuttamaan itseäni. Minusta tuli silloin herkemmin valittava ja negatiivinen.”

Vanhempainvapaasta kieltäytyminen on Lehtomaalle myös taloudellinen kysymys.

Yrittäjän saama vanhempainpäiväraha määritellään yrittäjän eläkevakuutusmaksun eli YEL:in mukaan. Lehtomaa on valinnut pitää YEL:insä sen verran matalalla tasolla, ettei hän pärjäisi sen tarjoaman tuen turvin. Hän aikoo maksaa itselleen normaalisti palkkaa, ja siksikin hänen on tehtävä töitä.

Lehtomaa ei ole ainoa yrittäjä, joka tekee töitä vauvavuoden aikana.

Suomen Yrittäjien vuonna 2016 teettämän kyselyyn vastanneista hieman yli puolet ilmoitti hoitaneensa yritystoimintaansa osa-aikaisesti vanhemmuuden rinnalla. Loput vastaajista kertoi, että toimintaa piti yllä yrityksen toinen omistaja tai työntekijä tai että koska perhevapaa oli kestoltaan lyhyt, sillä ei ollut vaikutusta liiketoimintaan. 

Lehtomaa on päättänyt puhua asiasta julkisesti, koska haluaa näyttää, että nainen voi tehdä tällaisenkin valinnan, jos haluaa.

”Perheitä ja tilanteita on erilaisia, jos joku haluaa olla kotona, se on ihan ok. Mutta se on kaukana minun toiveistani. Näkisin mieheni paremmin koti-isänä kuin itseni kotiäitinä.”

Lehtomaa uskoo, että jos hän olisi miesyrittäjä, tätä juttua ei edes tehtäisi, koska aihe ei olisi riittävän kiinnostava. Lehtomaa kokee, että koska hän on nainen ja äiti, monilla on mielipiteitä, miten hänen kuuluisi toimia.

“Minulla on ystäviä, jotka miettivät perheen perustamista siitä näkökulmasta, että ovatko he valmiita luopumaan urastaan. Vanhemmuuden ei tarvitse olla itselle tärkeiden asioiden uhraamista. Voi olla nainen ja äiti samaan aikaan, rakastaa lapsia ja olla kiinnostunut oman bisneksesi kasvusta”, Lehtomaa sanoo.

Lehtomaa on törmännyt sellaiseenkin ajatukseen, että äidin runsas työnteko voi olla pienelle lapselle haitaksi. Todennäköisesti tätäkin juttua lukiessa joku tulee miettineeksi, tuleeko Lehtomaa olemaan vauvalleen tarpeeksi läsnä.

Lehtomaa ajattelee, että yritystoiminnan pyörittäminen ei ole lapsen hyvinvoinnista pois, kun sen tekee fiksusti, lapsen tarpeet huomioiden.

Lehtomaan mielestä tärkeintä on, että lapsella on turvallinen ympäristö, turvallisia aikuisia ja onnelliset vanhemmat. Hänelle yksi syy onnellisuuteen on se, että hän pääsee toteuttamaan muita haaveita perheen lisäksi.

“Vauva on kanssani turvallisessa paikassa toimistollamme, jossa hän kuulee minun ääneni. Eikö se ole ihan sama, puhunko Pipsa Possusta vai myyntiluvuista ja onko se paikka meidän koti vai toimisto? En näe siinä eroa.”

Lehtomaa kokee, että perhevapaauudistuksesta huolimatta edelleen vallitseva asenne on, että äidin pitää olla kotona lapsen kanssa. Tämän hän on huomannut esimerkiksi neuvolassa.

“Minulta ei olla koskaan kysytty, aionko jäädä vanhempainvapaalle, vaan terveydenhoitaja on puhunut siitä, miten sitten äitiyslomalla voin mennä muiden äitien kanssa vauvakerhoihin.”

Kun Lehtomaa oli esikoisen kanssa aikoinaan neuvolassa lääkärin vastaanotolla, tämä kysyi, kuinka kauan Lehtomaa imetti lastaan. Kolme kuukautta, oli vastaus. Tämän jälkeen lääkäri kysyi, oliko imetys haastavaa koko ajan.

“Vastasin, että ei, kun minä palasin töihin enkä saanut pidettyä maidontuotantoa yllä samalla tavalla. Hän meni vastauksesta vaikeaksi.”

Esikoisen kanssa hän pelkäsi enemmän ihmisten reaktioita, koska ei löytänyt esimerkkiä siitä, että joku olisi toiminut, kuten hän. Nyt toisen raskauden kohdalla osa on jo osannut kysyä, aikooko Lehtomaa pitää vanhempainvapaata eikä oleta hänen jäävän kotiin. Lähipiiri pitää Lehtomaan valintaa ihan normaalina.

“Jotkut ovat kyselleet huolestuneena, enkö voisi mitenkään jakaa töitäni muille, että voisin pitää vähän lomaa. Ajatellaan ehkä, että pidän joko väkipakolla töistäni kiinni tai että töihin paluu olisi minulle hirveä rangaistus.”

Lehtomaa on huomannut, että monilla saattaa olla mielikuva siitä, että uraorientoitunut äiti olisi kylmä ja etäinen lapsilleen. Sitä stereotypiaa hän haluaa muuttaa.

Lehtomaa kokee, että hänellä on lämmin ja läheinen suhde tyttäreensä. Työ ei hänen mielestään vie siitä mitään pois.

“Uskon esimerkillä johtamiseen. Siihen, että tyttäreni voivat katsoa minua ylöspäin ja ajatella, että meidän mutsi on inspiroiva ja huikea esikuva.”