Vuorokausi oli juuri ehtinyt vaihtua keskiviikoksi, kun ensimmäinen kansalainen ilmoitti kannattavansa sinimustan liikkeen rekisteröintiä puolueeksi. Hän oli 30-vuotias kansallismielinen aktivisti Tuukka Kuru.

Kurun ilmoitus rekisteröityi seitsemäntoista sekuntia sen jälkeen, kun puolueen kannatusilmoitusten keräys alkoi 12. toukokuuta 2021.

Kurusta tuli sittemmin uuden puolueen puheenjohtaja. Joulukuussa 2022 hän luonnehti STT:n haastattelussa eduskuntavaaleihin valmistautuvaa puoluetta sekä fasistiseksi että rasistiseksi.

”Me olemme rotuidentiteettiä ylläpitävä puolue. Eli meitä voi pitää siltä osin rasistisena oikeistoradikaalina liikkeenä, että kyllä me koemme, että suomalaiset ovat arvokkaampia kuin vieraat kansat.”

Ensimmäisen vuorokauden jälkeen kasassa oli yli viidesosa vaaditusta 5 000 allekirjoituksesta.

Kello 21.01.54 nimensä kannatuskorttiin kirjoitti maahanmuuttajalapsia yläkoulussa opettava helsinkiläinen 49-vuotias mies.

Puoli tuntia myöhemmin sinimustan puolueen perustamista kannatti keskisuomalainen 46-vuotias vartija.

Myöhään samana iltana kannatuksestaan ilmoitti tavarataloketju Kärkkäisen omistaja Juha Kärkkäinen.

Kun keräys oli ollut käynnissä puoli vuotta, kannatusilmoituksen täytti Kansan Uutisten toimittaja, vasemmistoliiton ehdokkaana vuoden 2023 eduskuntavaaleissa ollut Toivo Haimi. Hän täytti lomakkeen lauantaina 23. lokakuuta 2021 kello 13.31.18.

Vuoden kuluttua sinimustat oli kerännyt yli 5 000 allekirjoitusta. HS selvitti, keitä kannattajat ovat ja kysyi, miksi he halusivat Suomeen äärioikeistolaisen puolueen.

On poikkeuksellista, että Suomen puoluerekisteriin on merkitty avoimen fasistinen, rasistinen ja monella tapaa demokratian periaatteita vastustava puolue. Puolueen kannatus eduskuntavaaleissa jäi hyvin pieneksi. Yleisöllä on silti oikeus tietää, miten oikeistoradikaalit voimat pyrkivät järjestäytymään ja pääsemään osaksi parlamentaarista järjestelmää. 

Suomessa on iso joukko ihmisiä, jotka kannattivat sinimustan puolueen perustamista. Heistä ei ole tähän mennessä tiedetty mitään. 

HS:n tutkivan ryhmän selvitys paljastaa, että puolueen perustamiseen osallistui ainakin 16 Pohjoismaisen vastarintaliikkeen entistä jäsentä. Se oli uusnatsistinen järjestö, jonka korkein oikeus lakkautti. Lisäksi kannatuskortin allekirjoitti viisi henkilöä, joita epäillään Suomessa erittäin poikkeuksellisista terrorismirikoksista.

Korttien keräämistä edelsi usean kuukauden paini oikeusministeriön kanssa. Ministeriö näki ongelmia yhdistyksen tarkoituksessa, säännöissä ja yleisohjelmassa.

Ministeriö teroitti liikkeen johtohahmoille, että perustamispaperien linjaukset eivät saa olla ristiriidassa perus- ja ihmisoikeuksien kanssa.

Ministeriö ei esimerkiksi hyväksynyt kirjauksia, jotka olisivat tarkoittaneet käytännössä ennakkosensuuria. Perustuslaissa säädetty ennakkosensuurin kielto on sananvapauden ydintä.

Sinimusta liike olisi halunnut puuttua sananvapauteen muun muassa kitkemällä ”meidän näkökulmastamme haitalliseksi määriteltävän mielipidevaikuttamisen”. Tavoitteena oli säätää laittomaksi kaikki puheet, jotka voitaisiin tulkita suomalaisuuden tai heteronormatiivisuuden vastaisiksi.

Ministeriö muistutti liikettä myös syrjintäkiellosta ja yhdenvertaisuudesta. Niiden kannalta ongelmallinen oli esimerkiksi liikkeen hahmotelma etnisestä rekisteristä.

Sinimustat kaavaili ”etnisen rekisterin käyttöönottoa, jossa käyvät ilmi maassamme asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat”.

Puolue olisi halunnut myös ottaa uuteen tarkasteluun kaikki vuodesta 1990 myönnetyt oleskeluluvat ja kansalaisuudet. Jos henkilön oleskelulle Suomessa ei olisi ”pätevää perustetta”, hänen pitäisi palata kotimaahansa. Jos tarjous vapaaehtoisesta paluusta ei kelpaisi, henkilö siirrettäisiin ”viipymättä käsittelykeskukseen, joka eristää hänet suomalaisesta yhteiskunnasta ja josta voi poistua ainoastaan Suomen rajojen ulkopuolelle”.

Ministeriön mukaan näistä kirjauksista on pääteltävissä, että rekisteriä käytettäisiin tiettyjen henkilöryhmien seuraamiseen, eristämiseen ja jopa laillisesti saadun kansalaisuuden oikeudettomaan riistämiseen.

Sinimusta liike siisti asiakirjoja, minkä jälkeen oikeusministeriö näytti puoluehankkeelle vihreää valoa keväällä 2021.

Liikkeen tavoitteet pysyivät kuitenkin ennallaan. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa uusi puolue kampanjoi juuri niillä teemoilla, jotka se oli ministeriön vaatimuksesta poistanut ohjelmastaan, kuten etnisellä tarkkailulla ja kansalaisuuksien uudelleenarvioinnilla.

Puolue ajoi vaaliohjelmassaan edelleen etnisen rekisterin perustamista, työperäisen ja humanitäärisen maahanmuuton lopettamista sekä rodun ottamista huomioon turvapaikkaa myönnettäessä ja esimerkiksi etnisen profiloinnin sallimista poliisille.

Vaalien aikana puheenjohtaja Tuukka Kuru puolusti puoluetoverinsa ”provosoivaa” twiittiä, joka käsitteli törkeällä tavalla veteraanikansanedustaja Ben Zyskowiczin pahoinpitelyä. 

”Toisaalta, vaikka mielipide oli asiayhteydessään rankasti esitetty, niin ei se (juutalaisten karkottaminen) puhdas mahdottomuus olisi meidän politiikkamme näkökulmasta”, hän totesi. 

Oikeusministeriön vaalijohtaja Arto Jääskeläinen puolusti ministeriön päätöstä ottaa puolue rekisteriin. Hänen mukaansa puolueen internetissä ilmoittama ohjelma ja ehdokkaiden twiitit ovat kampanjamateriaalia. Säännöt ja yleisohjelma ovat ne, jotka oikeusministeriöön oli ilmoitettu, Jääskeläinen huomautti.

Tämän jutun tekeminen oli mahdollista, koska puoluelain mukaan puolueiden kannatusilmoitukset ovat julkisia. Julkisuudesta on maininta myös jokaisen kannatuskortin alalaidassa.

Kun lakia laadittiin, julkisuutta perusteltiin sillä, että se on edellytys yksilöiden mahdollisuudelle vaikuttaa ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Julkisuutta tarvitaan myös, jotta vallankäyttöä ja viranomaistoimintaa voidaan kritisoida ja valvoa.

Vuoden aikana sinimustan puolueen kannatusilmoituksia kertyi 5 282. Valtaosa, 4 251, tehtiin digitaalisesti. Allekirjoitukseen vaadittiin vahva tunnistautuminen esimerkiksi pankkitunnusten avulla.

Paperisia kannattajakortteja kerättiin 1 031.

Tarkastuksessa hylättiin 83 kannatusilmoitusta. Osaa paperisen kortin allekirjoittaneista ei pystytty tunnistamaan, osassa oli virheellinen päiväys tai allekirjoitus puuttui. Jotkut olivat täyttäneet kaksi korttia.

Hyväksyttyjä kannatusilmoituksia oli 5 199.

Sinimusta liike ammentaa kannatuksensa nuorista miehistä. Harvempi kuin joka viides allekirjoittaja oli nainen.

Noin puolet puolueen kannattajista oli alle 40-vuotiaita. Neljäsosa oli alle 30-vuotiaita.

Nuorin kannattaja oli jyväskyläläinen mies, joka allekirjoitti sinimustien kortin kaksi päivää 18-vuotispäiviensä jälkeen.

Vanhin sinimustien kannattaja oli 95-vuotias, nyt jo edesmennyt mies Huittisista.

Osa kannattajakorttien allekirjoittajista on ollut mukana muiden puolueiden toiminnassa. Yhteensä 140 allekirjoittajaa oli ehdolla kuntavaaleissa 2021. Vaalit järjestettiin kesäkuussa samaan aikaan, kun sinimusta liike keräsi kannattajakortteja.

Valtaosa kuntavaaleihin osallistuneista sinimustien kannattajista, 97 henkilöä, oli ehdolla perussuomalaisten listoilla.

Ero seuraavaksi suurimpaan eduskuntapuolueeseen eli keskustaan on merkittävä. Keskustalla oli kuntavaaleissa neljä ehdokasta, jotka allekirjoittivat myös sinimustan puolueen kannattajakortin.

Kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa istuu ainakin 20 päättäjää, jotka kannattivat sinimustan puolueen perustamista.

Heistä 18 valittiin valtuustoihin perussuomalaisten listoilta.

Varavaltuutetun paikalle nousi 17 sellaista henkilöä, jotka ovat allekirjoittaneet myös sinimustien kannattajakortin. Heistä 15 oli perussuomalaisten ehdokkaana. Varavaltuutetut sijaistavat varsinaisia valtuutettuja ja istuvat usein keskeisissä lautakunnissa.

Yksi kilpailevan puolueen kannattajakortin allekirjoittaneista kuntavaltuutetuista on espoolainen Jiri Keronen, 38. Hän istuu edelleen perussuomalaisten valtuustoryhmässä. Hän sanoo HS:lle, että ei itse asiassa kannata sinimustia.

”Puolueen politiikassa ei mielestäni ole yhtään mitään kannatettavaa. Mutta ehdottomasti kannatan sitä, että heillä on demokratiassa oikeus yrittää ajaa asioitaan.”

Kerosen mukaan hänellä on tapana antaa kannatusilmoitus kaikille pienpuolueille, koska se on verkossa niin helppoa. Hän kertoo tietävänsä kuinka kova työ kannatuskorttien keräämisessä on.

”Minulla on sellainen demokraattinen periaate, että kellä tahansa pitäisi olla oikeus äänestää mitä tahansa haluamaansa puoluetta. Kyllä demokratia kestää sen.”

Hänen mukaansa vaaleissa huomasi, että sinimusta liike ei menestynyt lainkaan.

Kerosen selityksen jakaa moni muu HS:n tavoittama sinimustien kannattajakortin allekirjoittaja, kuten vasemmistoliiton eduskuntavaaliehdokas Toivo Haimi. Kansan uutisten toimittajana työskentelevä Haimi sanoo, että Suomessa on hyvä olla mahdollisimman monipuolinen puoluekenttä.

”Jos selkeästi on tilausta liikkeelle, joka sijoittuu äärioikealle, niin minun mielestäni on hyvä, että toiminta tapahtuu puolueen muodossa ja että puolueen toiminta on Suomen lakien ja asetusten mukaista.”

Haimi korostaa, että hän vastustaa aivan yksiselitteisesti sinimustien tavoitteita esimerkiksi sananvapauden suitsimiseksi tai etnisten rekisterin muodostamiseksi.

”Haluan kuitenkin, että nämä ajatukset esitetään demokraattisen prosessin kautta ja sen sisällä, jotta käy ilmi, ettei niille ole sen laajempaa kannatusta. Jos näistä asioista keskustellaan vain internetissä tai sosiaalisessa mediassa ilman, että niitä altistetaan millekään demokraattisen järjestelmän kritiikille, nähdäkseni sen seuraukset suomalaiselle demokratialle ovat paljon huonommat.”

Kansanedustaja Ville Tavion (ps) eduskunta-avustaja Tuomas Tähti allekirjoitti hänkin sinimustien kannattajakortin. Tähti oli perussuomalaisten listoilta ehdolla kuntavaaleissa 2021, aluevaaleissa 2022 ja eduskuntavaaleissa 2023.

Tähti sanoo HS:lle, että hänellä on tapana antaa tukensa ”kaikille uusille hankkeille”. Hän sanoo, ettei kannata sinimustan puolueen ohjelmaa, vaikka kannatti sen rekisteröimistä puolueeksi.

”Niitä on kai noin parikymmentä puoluehanketta, joille olen antanut kannatusilmoituksen. Siellä on kaikki feministipuolueetkin ja muut, joita en ollenkaan kannata.”

HS selvitti, että Tähti ei kuitenkaan ole kannattanut tänä vuonna perustetun Totuuspuolueen rekisteröintiä. 

’”Minulla ei tähän mitään ideologista syytä. Jäi vain kannattamatta totuuspuoluetta, kun matalalla näkyvyydellä keräsivät nimiä”, Tähti selittää. 

Miksi on tärkeää, että Suomeen tulee sinimustien puolue?

”Ei se ole tärkeää vaan ylipäätään on hyvä, että äänestäjillä on vaaleissa valinnanvaraa”, Tähti sanoo.

”Kannattajakortissa kannatetaan yhdistyksen rekisteröimistä puolueeksi. Minähän en näitä puolueita kuitenkaan ole äänestänyt vaaleissa, joiden kannatusilmoituksen olen täyttänyt.”

Sinimusta liike keräsi kannatusta koko maassa. Vain 38 kunnassa ei ollut yhtään allekirjoittajaa. Suomessa on 309 kuntaa.

Asukaslukuun suhteutettuna allekirjoittajia oli erityisen paljon Keski-Suomessa: Jyväskylässä ja sen lähikunnissa Uuraisilla, Jämsässä, Äänekoskella, Laukaassa ja Konnevedellä.

Seutu on ollut aiemminkin julkisuudessa äärioikeistolaisen liikehdinnän takia.

Sinimustan liikkeen kannatusilmoituksen tekijöistä löytyy muun muassa yhdeksän miestä, jotka olivat syytteessä uusnatsijärjestö Suomen vastarintaliikkeen väkivaltaiseksi äityneestä mielenosoituksesta Jyväskylässä kesällä 2015. 

Sittemmin kielletty järjestö tunnettiin myös nimellä Pohjoismainen vastarintaliike (PVL). 

Syyte Jyväskylän väkivaltaisesta mellakasta hylättiin, ja jotkut tekijät saivat tuomion lievemmästä rikoksesta, esimerkiksi pahoinpitelystä. 

Yksi heistä oli PVL:n johtohahmona tunnettu Jesse Torniainen. Myös hän allekirjoitti sinimustan liikkeen kannatusilmoituksen. 

Torniainen oli jo aiemmin tuomittu vankeuteen Helsingin Asema-aukiolla tapahtuneesta törkeästä pahoinpitelystä, jonka uhri kuoli viikko tapahtuneen jälkeen. Oikeus otti rangaistusta koventavana seikkana huomioon teon rasistisen motiivin.

Keski-Suomessa tapahtui myös kesällä 2020 perussuomalaisvaikuttaja Pekka Katajaan kohdistunut väkivallanteko. Yksi mies tuomittiin kuuden vuoden vankeuteen avunannosta murhan yritykseen, mutta salahankkeen kokonaisuus ei tutkinnassa paljastunut.

Alkuvaiheessa jutusta oli vangittuna Soldiers of Odin -järjestön ja Kansallismielisten liittouman johtohahmona tunnettu Tero Ala-Tuuhonen. Hän vapautui murhahanke-epäilyistä, mutta hän sai sittemmin ehdollista vankeutta ampuma-aserikoksista. Myös Ala-Tuuhonen allekirjoitti sinimustan liikkeen kannatusilmoituksen. 

Toinen kannatusilmoitusten maantieteellinen keskittymä on Ylivieskassa, tavaratalokauppias Juha Kärkkäisen vaikutusalueella. Kärkkäisen lisäksi 36 muuta ylivieskalaista on allekirjoittanut sinimustien kannatusilmoituksen.

Muutama kuukausi kannatusilmoituksen jättämisen jälkeen Kärkkäinen ilmoitti lopettavansa poliittisten mielipiteiden esittämisen ”kunnioituksesta tavarataloyhtiön työntekijöitä ja tavarantoimittajia kohtaan”.

Syynä oli Kärkkäisen Facebook-päivitys, jossa hän oli kieltänyt holokaustin ja syyttänyt presidentti Sauli Niinistöä salaliittolaiseksi. Kärkkäinen tunnetaan myös koronarokotevastaisista mielipiteistään ja kampanjoistaan.

Vuonna 2011 Kärkkäinen sai ehdollista vankeutta siitä, että hän taivutteli kaksi miestä valehtelemaan poliisille omasta autohurjastelustaan.

Vuonna 2014 Kärkkäinen tuomittiin kiihotuksesta kansanryhmää vastaan. Tuomio tuli juutalaisvastaisten tekstien julkaisemisesta samoihin aikoihin, kun hän teki tiivistä yhteistyötä uusnatsistisen Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kanssa.

HS tavoitti tavarataloketjun omistajan puhelimitse. Aluksi hän kiistää jättäneensä sinimustan puolueen kannatusilmoitusta.

”Sehän ei kyllä pidä paikkaansa”, Kärkkäinen sanoo. 

Kärkkäisen kannatusilmoitus on annettu vahvan tunnistautumisen kautta digitaalisesti 12. toukokuuta 2021 kello 22.56.

Keskustelun edetessä hän alkaa epäröidä.

”Joo, voi olla, mutta en kyllä.. Joo, voi olla. Voi olla, että olen kannattanut, mutta en ole yhtään varma, että olen kannattanut vai en.”

Lopulta Kärkkäinen tulee siihen tulokseen, että hän on ”ihan hyvin voinut” kannattaa puolueen rekisteröimistä. Perusteluita kannatukselleen hän ei kerro, vaan katkaisee puhelun sanottuaan, että hänelle on tulossa toinen puhelu.

Kun sinimustan puolueen kannatusilmoituksia tutkii tarkemmin, joukosta löytyy viisi miestä, joita epäillään hätkähdyttävistä teoista – erilaisista terrorismirikoksista. 

Terrorismirikoksia etenee esitutkintaan ani harvoin.

Kannatusilmoituksen ovat allekirjoittaneet kaikki kolme epäiltyä, joiden varojen jäädyttämisestä HS kertoi kuluvan kesäkuun alkupuolella. Samaan esitutkintaan kytkeytyvä neljäskin mies allekirjoitti kannatusilmoituksen. 

Kaikkia heitä epäillään nyt terroristisessa tarkoituksessa tehdystä törkeästä ampuma-aserikoksesta. Lisäksi jutussa tutkitaan epäiltyä kouluttautumista terrorismirikoksen tekemiseen.

Viides terrorismirikoksesta epäilty sinimustien kannattaja kytkeytyy Kankaanpäässä vireillä olevaan esitutkintaan. 

Poliisin mukaan kaikki terrorismirikosepäilyt liittyvät äärioikeistolaiseen liikehdintään.

Uuden puolueen tukijoukoista paljastuu HS:n selvityksessä iso joukko radikaaliin äärioikeistolaiseen toimintaan jo aiemmin kiinnittyneitä ihmisiä. Vaikuttaa siltä, että he ovat kiinnostuneita aatteensa tuomisesta demokraattiseen järjestelmään, puoluetoiminnan piiriin. 

Kannatuskorttien allekirjoittajissa on ainakin 16 kielletyn uusnatsijärjestö Pohjoismaiseen vastarintaliikkeen (PVL) entistä jäsentä. 

Korkein oikeus määräsi syyskuussa 2020 historiallisella päätöksellään PVL:n lakkautettavaksi. KKO:n mukaan yhdistyksen tavoitteet olivat perustuslaissa ja rikoslaissa säädettyjen yhteiskunnan perusteiden vastaisia.

Myöhemmin osaa PVL:n jäsenistä syytettiin laittomasta yhdistystoiminnan jatkamisesta toisen nimen alla. Osa heistä sai tuomion. 

”Rangaistusten täytyy olla riittävän kovia, jotta ne ehkäisevät rikoksia ja koetaan oikeudenmukaisiksi. Tavallisten kansalaisten oikeuksien on mentävä aina rikollisten oikeuksien edelle.” 

Näillä perusteilla sinimustat vaati eduskuntavaaliohjelmassaan rikostuomioiden kiristämistä. 

Kun HS tutki kannattajakortteja, kävi ilmi, että sinimustien omissa tukijoukoissa on keskimääräistä enemmän kansalaisia, jotka ovat joutuneet joskus syytteeseen rikoksesta.

Rikosasioita on vuodesta 2004 alkaen enemmän kuin puolueen kannattajakorttien allekirjoittajia, yhteensä 5 798, mutta jutut kasautuvat pienemmälle porukalle.

Vajaalla kolmasosalla allekirjoittajista on vähintään yksi rikosasia. Kaikkiaan syytteitä on ollut 1 556 allekirjoittajalla. 

Yleisimmät rikosnimikkeet syytteissä olivat samoja kuin kansalaisilla yleensä: pahoinpitelyjä, törkeitä rattijuopumuksia ja rattijuopumuksia.

Syytteissä korostuvat kuitenkin väkivaltarikokset eli pahoinpitelyt ja törkeät pahoinpitelyt. Keskimääräistä enemmän on myös esimerkiksi oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamista, virkamiehen – yleensä poliisin – väkivaltaista vastustamista ja ampuma-aserikosta koskevia syytteitä.

Joukossa on myös kaikkein vakavimpia tekoja tekoja, eli henkirikoksia ja niiden yrityksiä. Näistä teoista tuomittuja on allekirjoittajien joukossa vähintään 15. 

On ammuttu ja puukotettu puolisoa. Ammuttu alivuokralaista varsijousella. Ammuttu haulikolla omia vanhempia. Puukotettu tuntematonta ulkomaalaista miestä kadulla ja ammuttu pienoispistoolilla ihmisiä julkisella paikalla rasistisen huutelun jälkeen.

Tekijöille tuomittiin pitkiä vankeusrangaistuksia. 

Kannatusilmoituksen allekirjoittajista löytyy myös mies, joka hyökkäsi ulkoministeri Timo Soinin kimppuun Vantaalla 2019. Samoin kortin allekirjoitti mies, joka puukotti filosofi Esa Saarista Espoossa vuonna 2014. 

Kannattajakorttien allekirjoittajista löytyy useita ihmisiä, jotka ovat saaneet syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. 

Osa heistä on ollut julkisuudessakin, kuten oululainen paikallispoliitikko Junes Lokka ja perussuomalaisista erotettu tamperelaispoliitikko Terhi Kiemunki. Kiemunki on nykyisin sinimustan liikkeen puoluesihteeri.

Kannatusilmoituksen allekirjoitti neljä miestä, jotka olivat syytteessä natsilipun kantamisesta itsenäisyyspäivän kulkueessa vuonna 2018. Helsingin käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska hakaristilippu ei ole Suomessa kielletty.

Sinimustien tukijoukoissa on myös mies, joka tuomittiin vuonna 2010 Helsingin Pride-kulkueeseen kohdistuneesta iskusta. Kannattajakortin allekirjoitti myös mies, joka sai sakkoja heiteltyään kananmunia synagogaan ja Israelin suurlähetystöön. 

Eurovaalien 2018 alla perussuomalaisten nuorten aktiivit aiheuttivat kohua twiiteillään. Tummaihoisen perheen kuvan yhteydessä oli kehotus äänestää perussuomalaisia, jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi kuvan kaltaiselta. Myös syytteessä olleiden miesten nimet löytyvät sinimustan puolueen kannattajakortin allekirjoittajista. Tuomio kiihottamisesta kansanryhmää vastaan kumottiin hovioikeudessa, koska syyte oli nostettu väärässä käräjäoikeudessa. 

Sinimustan puolueen eduskuntavaaliehdokas ja kortin allekirjoittaja Ville Nurmela tuomittiin ehdolliseen vankeuteen muun muassa iskusta Turun juutalaisen seurakunnan synagogaan. 

Kaikki tässä jutussa mainitut rikostuomiot eivät ole vielä lainvoimaisia. Osan käsittely ylemmissä oikeusasteissa on kesken. 

Poikkeuksellisen moni sinimustan puolueen kannatuskortin allekirjoittaja on hankkinut viranomaiselta oikeuden käyttää voimakeinoja työssään.

Järjestyksenvalvojakortti on tammikuun 2023 rekisteriajon perusteella 130 allekirjoittajalla. Vartijakortti on 77:llä allekirjoittajalla.

Osalla on molemmat viranomaisen myöntämät luvat. Sinimustan puolueen allekirjoittajista siis 3,2 prosenttia on saanut viranomaiselta oikeuden käyttää voimakeinoja. Määrä on muuhun aikuisväestöön nähden kolminkertainen. 

Kannattajien joukossa on ainakin yksi poliisimies. Hän työskentelee Hämeen poliisissa. Mies sanoo HS:lle, ettei kannatusilmoituksen jättäminen ollut hänelle mitenkään merkityksellinen asia.

”On ihan hyvä, että on monipuolista näkemystä myös valtakunnanpolitiikassa. En tiedä, onko minulla tarvetta tätä asiaa alkaa aukaisemaan tätä enempää, tämä on ihan henkilökohtainen asiani.”

Hän ei halua arvioida puolueen tavoitteita etnisestä rekisteristä tai sananvapauden rajoittamisesta ”toimittajan puheiden perusteella”.

Kannatusilmoituksen jättämisellä ei ole mitään tekemistä hänen poliisityönsä kanssa, mies katsoo. 

”Mitään laitonta tuskin olen asiassa tehnyt. En ole millään muotoa aktiivi mihinkään poliittiseen suuntaan eikä tämä vaikuta minun työelämääni millään tavalla.”

Sinimustalla liikkeellä ei ollut kevään eduskuntavaaleissa listoillaan yhtään hyvätuloista ehdokasta. Hyvätuloiseksi lasketaan henkilö, joka sai viimeksi julkistetussa verotuksessa ansio- ja pääomatuloja yli 100 000 euroa.

Sen sijaan 30 hyvätuloista allekirjoitti sinimustan puolueen rekisteröimistä tukevan kannattajakortin. 

Heistä eniten eli yhteensä 753 000 euroa ansaitsi vuonna 2021 tavaratalokauppias Juha Kärkkäinen. Hyvätuloisista neljä on lääkäreitä.

Kaikkiaan 17 sinimustan liikkeen kannatuskortin allekirjoittajaa on saanut lääkärinoikeudet Suomessa. Yksi allekirjoittajista työskenteli sairaanhoitopiirissä osastonylilääkärinä. Toinen toimi vuosia johtajana sote-kuntayhtymässä. 

Helsingin Sanomat haastatteli lääkäriä, joka kannatti sinimustan puolueen perustamista. Lääkärin mukaan ajatus kansallismielisestä puolueesta kuulosti allekirjoitushetkellä hyvältä.

”Tietynlaiset maahanmuuttoon liittyvät ongelmat näkyvät terveydenhuollossa hyvin selkeästi ja merkittävästi”, hän kertoo.

Lääkärin mukaan maahanmuuttajat ovat yliedustettuna hänenkin asiakaskunnassaan.

Lääkäri kertoo, että myöhemmin sinimustan puolueen ajatukset ovat olleet radikaalimpia kuin hänen omansa. Hän kuitenkin toivoo, että sinimustan puolueen ajatukset heijastuvat muiden puolueiden – kuten perussuomalaisten – toimintaan.

Kannattajien joukosta löytyy myös kasvatusalan ammattilaisia. Sinimustaa puoluetta on ollut perustamassa pääkaupunkiseudulta yksi varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, yksi koulunkäyntiavustaja ja yksi opettaja.

Keski-ikäinen miesopettaja on työskennellyt vuosia helsinkiläisessä yläkoulussa, jonka oppilaista moni on taustaltaan maahanmuuttaja. HS ei tavoittanut häntä kommentoimaan kiinnostustaan puolueen perustamiseen. 

Kannattajakortin allekirjoitti myös varhaiskasvatuksen keski-ikäinen lastenhoitajanainen ja nuorehko mies, joka toimii koulunkäyntiavustajana. 

Sinimustan puolueen kannattajissa on paljon yrittäjiä. Ammattien kirjo on laaja: hieroja, insinööri, luontokartoittaja, lähetti, muusikko, pysäköinnintarkastaja, sammutusmies, tietokirjailija, ylikersantti evp., datanomi, diplomi-insinööri, eläinlääkäri, hätäkeskuspäivystäjä, kamppailulajiopettaja, liikenneopettaja, liiketoiminnan johtaja, lähihoitaja, nuoriso-ohjaaja, opistoupseeri evp., puutarhuri, tietoturva-asiantuntija, vankilavirkailija.

Kirjailija ja esseisti Timo Hännikäinen kertoo allekirjoittaneensa kannattajakortin ”strategisista syistä”. 

Hännikäinen tunnetaan rasistisista ja naisvihamielisistä kommenteistaan.

Hänen törkyviestinsä Naisasialiitto Unionille sekä väkivallan uhreja auttavan Naisten linjan nettisivuille nousivat julkisuuteen muutama vuosi sitten. 

Vuonna 2016 Hännikäinen oli mukana kirjoittamassa perussuomalaisten ajatuspajan Suomen Perustan kirjaa Epäneutraali sukupuolikirja. Siinä hän liputtaa perinteisten sukupuoliroolien puolesta.

Hännikäinen perustelee kannattajakortin allekirjoittamista HS:lle toteamalla, että radikaalin sinimustan puolueen olemassaolo painostaa perussuomalaisia pitämään linjaansa terävämpänä.

”Sinimustan puolueen pelossa perussuomalaiset välttävät kompromisseja, koska muutoin kannatus valuisi radikaalimmalle vaihtoehdolle.”

Hallituksen puoluelakia koskevassa esityksessä katsottiin, että kannatusilmoituksista voi paljastua henkilön puoluekanta. Hännikäinen näkee toisin. 

”En ole sinimustan puolueen kannattaja. Täytin sen kannattajakortin vain siitä syystä, että minusta on hyvä, että Suomessa on erilaisia puolueita.”

Hännikäinen sanoo, että ei ole ”hirveän innoissaan” sinimustien ohjelmasta.

”Osa [sinimustien] ajatuksista on ihan fiksuja, mutta en koskaan äänestäisi sinimustia”, hän sanoo. 

”Sananvapauden rajoittaminen on keskeinen syy, miksi en äänestäisi sinimustia. Pidän sitä vahingollisena.”

Sen sijaan kansalaisuuksien ja oleskelulupien uudelleenarviointia hän kannattaa ”kyllä täysin”.

”Etnisen rekisterin perustamisesta en tiedä, että mitä he [sinimustat] sillä tarkoittaa.”

Sinimustat osallistui uutena puolueena ensimmäisiin eduskuntavaaleihinsa keväällä 2023. 

Puolue keräsi ainoastaan 2 307 ääntä. Äänestäjiä oli siis yli puolet vähemmän kuin kannatuskortin allekirjoittajia. Tulosta selittänee osin myös se, että puolue asetti ehdokkaita vain neljässä vaalipiirissä.

Puheenjohtaja Tuukka Kurun mukaan kannattajakortteja kerääntyi varsinkin aluksi vauhdikkaasti, koska moni allekirjoittajista oli seurannut liikettä jo aiemmin. Paperisia kannatusilmoituksia kerättiin myös toriteltoilla ja suurissa yleisötilaisuuksissa.

Kuru ei pidä yllättävänä, että kannattajien joukosta on löytynyt myös aktiivisia perussuomalaisia.

”Ehkä se vain kertoo siitä, että on olemassa laajempi kansallismielinen kenttä. Sen kannatus on kohdistunut ehkä järkisyistä perussuomalaisiin, joka on isoin vaihtoehto tällä hetkellä. Toisaalta he eivät pidä pahana, että tulee pienempi puolue, joka ehkä vähän kiristää isompien puolueiden linjauksia.”

Kuru ei ylläty myöskään siitä, että allekirjoittajien joukossa oli viisi henkilöä, joita tällä hetkellä epäillään terrorismirikoksista.

”Sinimustilla on suhteellisen radikaali, kansallismielinen linja. En pitäisi omituisena sitä, että tämmöisetkin henkilöt voivat pienen tukensa antaa, vaikka puoluepolitiikka ei heitä muuten kiinnostaisi.”

Kuru itse painottaa suhtautuvansa kielteisesti terroristiseen toimintaan.

”Jos minä semmoista kannattaisin, tuskin olisin koskaan puoluetta perustanut.”

Sinimustat pysyy edelleen puoluerekisterissä. Puolue poistetaan sieltä, jos se ei saa eduskuntaan läpi yhtään kansanedustajaa kaksissa peräkkäisissä vaaleissa.