Kun Ranskan kieleen ja kulttuuriin perehtynyt dosentti Johanna Isosävi haastatteli tuoretta kirjaansa varten suomalaisia ja Suomessa asuvia ranskalaisia heidän kohteliaisuuskäsityksistään, yksi asia nousi selkeästi yli muiden. 

”Se intensiteetti ja hämmennys, millä he puhuivat tästä, todella yllätti minut”, Helsingin yliopiston ranskan kielen apulaisprofessorina 1. tammikuuta 2024 aloittava Isosävi sanoo. 

Isosävin kysyessä ranskalaisilta, mitä kohteliaisuuteen liittyvää tapaa he eivät ymmärrä Suomessa, alkoi intohimoinen keskustelu – ovista.

Isosävi puhuu kohteliaisuuteen liittyvistä dominoivista normeista. 

Kyseessä ovat tietynlaiset kohteliaisuuden ja käytöstapojen kulmakivet, jotka vaihtelevat eri kulttuureissa. Eroa on myös siinä, kuinka paljon näitä dominoivia normeja eri kulttuureissa on. 

Ranskassa dominoivia normeja on Isosävin mukaan enemmän kuin Suomessa, ja tämä aiheuttaa välillä syvää hämmennystä ranskalaisten keskuudessa. 

”Ranskalaisilla on todella dominoiva normi, että ovi pidetään aina auki takana tulevalle. Suomessa ei kuitenkaan vastaavaa normia ole. Ranskalaiset ovat haastatteluissani kertoneet olevansa todella ihmeissään siitä, miten Suomessa ovien kanssa pitäisi toimia”, Isosävi selittää. 

”Muistan itse Ranskasta tilanteen, jossa mies pyysi anteeksi avatessaan minulle oven. Hän siis pahoitteli, ettei ollut huomannut jo aiemmin minun tulevan takaa.”

Moni ranskalainen haastateltava on kertonut saaneensa Suomessa oven nenälleen odottaessaan, että edeltä menevä pitää ovea auki. 

Oven auki pitäminen ei ole Ranskassa sukupuoleen sidottu asia, vaan kaikkia koskeva kohteliaisuusnormi. 

Suomessa puolestaan miehet kertovat tilanteista, joissa nainen on saattanut tiuskaista heille, kun he pitävät ovea auki. Naiset voivat kokea, että osaavat itsekin avata oven. 

Tämäkin tarina saattaa monen mielessä vahvistaa ajatusta siitä, että ranskalaiset ovat suomalaisia kohteliaampia. Isosävi on kuitenkin eri mieltä, ja muun muassa tästä asiasta hän kirjoittaa tuoreessa kirjassaan Miten tutkia kohteliaisuutta? Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta kohteliaisuudesta. 

”Minusta kyseessä on myytti, joka pitää purkaa. Ranskalaiset nähdään helposti kohteliaampina, koska he sanovat madame ja monsieur.”

Isosävin mukaan eri kulttuureissa on yksinkertaisesti erilaisia käsityksiä kohteliaisuudesta. 

Kun Ranskassa ajatellaan, että on kohteliasta mennä ihmisten luo ja reagoida heihin, Suomessa ajatellaan, että on kohteliasta antaa tilaa.

Isosävin mukaan Ranskassa ei pidetä epäkohteliaana, jos joku heittää illallispöydässä poleemisen kommentin ja pistää keskusteluun vähän vauhtia. Suomessa tällaista saatetaan katsoa pahalla. 

Suomessa ei pidetä valtavana etikettimokana, jos ei tervehdi naapureita. Ranskassa taas ajatellaan, että naapureiden välit ovat todella huonot, jos he eivät tervehdi toisiaan. 

Myös esimerkiksi vierailuihin liittyy Ranskassa ja Suomessa erilaisia kohteliaisuuskäsityksiä. 

”Suomessa ajatellaan yleisesti, että lähes tilanteessa kuin tilanteessa on kohteliasta viedä viinipullo tuliaisiksi illalliskutsuille. Ranskassa asia on kuitenkin herkempi. Viinipullon vieminen voi siellä antaa viestin, ettei luota isäntien viinimakuun.”