Käyttö on tosi yleistä läpi yhteiskuntaluokkien. Näin sanoo 39-vuotias Ville, joka käyttää kannabista satunnaisesti muutaman kerran kuukaudessa ja psykedeelejä pari kertaa vuodessa.

Perheellinen Ville sanoo käyttävänsä kannabista rentoutuakseen. Psykedeelejä hän käyttää itsetutkiskelutarkoituksessa. 

Ville ei käytä huumeita juhliessaan vaan pääasiassa yksin ollessaan. 

”Haittavaikutuksia ei ole tullut. Luontosuhteeni on parantunut ja psykedeelit ovat tuottaneet merkityksellisiä, vahvoja kokemuksia”, Ville kuvailee.

Ville on yksi kymmenistä HS:n huumeiden viihdekäyttöä koskevaan kyselyyn vastanneista. Kysely suunnattiin Helsingin seudulla asuville. Useiden vastaajien kertomuksista käy selvästi ilmi myös huumeiden käytön vakavat haitat. 

Ville ja muut jutussa kommentoivat eivät esiinny omilla nimillään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Kaikkien vastaajien nimet ovat toimituksen tiedossa.

Huumeiden käytön ongelmat tulevat vastauksissa esiin erityisesti kertomuksina riippuvuudesta ja elämänhallinnan menettämisestä. 

Niin kävi esimerkiksi 36-vuotiaalle Jannelle. Päihteitä Janne alkoi käyttää jo alakouluikäisenä, ensin alkoholia ja kannabista. Kaveripiiri oli päihdemyönteistä, ja kotona oli mielenterveys- ja päihdeongelmia.

Heti täysi-ikäistyttyään Janne siirtyi työelämään. Pilvenpoltto oli päivittäistä, viikonloppuisin bileissä käytettiin ekstaasia ja psykedeelejä.

”En nähnyt siinä ongelmaa, koska pystyin hoitamaan yhteiskunnalliset velvollisuudet”, Janne kertoo.

Jatkuva kannabiksen käyttö kuitenkin tuntui Jannesta passivoivalta. Kannabis vaihtui amfetamiiniin, jonka käytöstä tuli nopeasti melkein päivittäistä. Kaveripiirissä huumeita käytettiin samalla tavalla, eikä sitä pidetty ongelmallisena.

”Itsekin ajattelin, että kun en käytä suonensisäisiä, tämä on jollain tapaa hallinnassa.”

Sitten Jannen pää ei enää kestänyt. Hän hakeutui työterveyslääkärin kautta päihdeohjelmaan. Vertaistuen ja terapian avulla kaikki päihteet jäivät pois elämästä.

”En laittanut välejä poikki vanhoihin ystäviin. Elämäntavat ja oma ajattelumaailma ovat kuitenkin muuttuneet, ja kaveripiirini on nykyään raitis”, Janne kertoo.

Vastaajat määrittelivät eri tavoin rajan satunnaiselle käytölle. Joillekin satunnaiskäyttöä oli muutama kerta viikossa, toiset kertoivat käyttävänsä esimerkiksi kokaiinia muutaman kerran vuodessa erityistilanteissa.

Myöskään virallista rajaa niin sanotun viihdekäytön ja ongelmakäytön välillä ei ole. 

Lukuisat vastaajat kertoivat suosivansa huumeita ennemmin kuin alkoholia, koska esimerkiksi kokaiinin tai amfetamiinin voimalla juhliessa välttyy heidän mielestään krapulalta ja sosiaalisilta ylilyönneiltä.

Etenkin kannabiksen rentouttavasta vaikutuksesta kertoivat useat vastaajat. Osa kertoi käyttävänsä kannabista, koska he uskoivat voivansa lääkitä sillä kipuja. 

Kyselyssä korostuu selkeästi vastaajien kokemus asenteiden muutoksesta. Käytön on nähty viime vuosina muuttuneen avoimemmaksi.

Myös Ville kokee, että etenkin nuorempi sukupolvi on jopa huoletonta käytön kanssa. Tähän vaikuttaa Villen mukaan myös saatavuus: Villen ensimmäiset kokeilut olivat 2000-luvun alussa, jolloin huumeiden hankkiminen oli työlästä.

Villen mukaan mitä tahansa huumeita saa nykyään tilattua nopeasti kotiin, kunhan on vain rahaa ja älypuhelin.

Ville pitää myönteisenä, että enää ei käytetä 1990-luvun huumevalistuksesta tuttuja kliseitä. Ei puhuta ensimmäisellä käyttökerralla tappavasta kannabispiikistä tai siitä, kuinka psykedeelejä käyttämällä ihminen alkaa automaattisesti kuvitella olevansa appelsiini ja alkaa kuoria itseään.

Toisaalta tilalle on tullut ”hypeä”, eivätkä nuoremmat tutustu huumeiden haittavaikutuksiin

Omassa viiteryhmässään – keski-ikäisten, työssä käyvien ja perheellisten joukossa – Villen mukaan viihdekäytöstä puhutaan aiempaa avoimemmin.

Toisaalta ihmiset ovat Villen mukaan huolissaan urastaan, sillä osa käyttäjistä on julkisessa ammatissa tai korkeissa viroissa.

Huumeiden viihdekäyttöä kritisoidaan usein siitä, että käyttäjät rahoittavat väkivaltaa ja lohduttomuutta tuottavaa liiketoimintaa. 

Ville sanoo, että keskustelu näkyy jossain määrin myös hänen ystäväpiirissään pohdintana eettisemmin tuotetuista tai hankituista huumeista. 

Villen ja monien vastaajien kokemusta tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keskiviikkona julkaisema tutkimusartikkeli, jonka mukaan huumeet ovat entistä näkyvämpi ilmiö.

Vuonna 2022 toteutetun päihdekyselyn perusteella erityisesti kannabiksen kohdalla huoli riskeistä oli laskenut huomattavasti. Aiempaa harvempi piti ekstaasin tai amfetamiinin kokeilua terveysriskinä.

Tuoreimmassa kyselyssä 30 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että huumeita voi käyttää sellaisella kohtuullisella tavalla, josta ei aiheudu ongelmia. Vuonna 2010 näin uskoi vain 15 prosenttia vastaajista.