Kello on aamukymmenen. Porilaisyrittäjä avaa puhelimensa näyttölukituksen. Näytöllä näkyy, että aamuseitsemän jälkeen on tullut 200 vastaamatonta puhelua. Tämä voisi olla monessa yrityksessä suoranainen ilo, mutta nyt niin ei ole.

Markku Viikisalon puhelin on soinut viikon ajan käytännössä minuutin välein. Kun puhelin soi, ruudulla lukee, että kyseisellä soittajalla ei ole numeroa. Jos puhelimeen vastaa, kaiuttimesta alkaa kuulua erikoinen rahina. Viikisalo kuvailee sitä faxin yhdistysääneksi.

Mistä oikein on kyse? Sitä ei juuri kukaan tunnu tietävän.

Puhelinoperaattorin kanssa kaikki mahdolliset temput on jo tehty. On vaihdettu sim-korttia ja koitettu toista puhelinta. Operaattori on myös tutkinut puhelimen. Mikään ei kuitenkaan ole auttanut. Soitot jatkuvat, kun laite on päällä.

”Operaattorilta sanottiin, että numeron vaihtaminenkaan ei välttämättä auttaisi. Eikä sitä välttämättä haluaisi tehdäkään”, Viikisalo selvittää.

Muutaman päivän jatkuneen soittoputken jälkeen puhelinoperaattori kehotti tekemään rikosilmoituksen poliisille. Se myös tehtiin.

”Eihän tämä puhelinongelma yksittäisenä asiana niin merkittävä ole, mutta yrityksen kannalta se olisi hankalaa.”

Puhelinoperaattorin mukaan vastaavaan ei ole koskaan törmätty. Mutta miten yleisestä ongelmasta mahtaa olla kyse?

Todennäköisesti kyseessä ei ole hyökkäys, toteaa Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen. Tai ainakaan vastaavasta toimintatavasta ei ole koskaan kuultu.

”Minuutin väli viittaa selvästi jonkinlaiseen automaatioon. Kun ei kerran mitään vaatimuksiakaan ole esitetty, jotta tällainen loppuisi, niin voisi kuvitella että kyseessä on tekninen ongelma. Joku virhe jossain”, Könönen arvioi.

Sitä Könönenkin toki ihmettelee, ettei teleoperaattori ole saanut asiaa selville.

”Ei mistään tällaisesta vastaavasta ole kyllä meillä minkäänlaista tietoa.”

Erilaiset puhelimiin liittyvät huijaukset ovat yleisiä. Viime aikoina niitä on onnistuttu torppaamaan tehokkaasti viranomaisten ja teleoperaattorien tiiviillä yhteistyöllä.

Esimerkiksi lokakuun alussa voimaan tuli Traficomin määräys, joka velvoittaa teleoperaattorit torjumaan yhä paremmin ulkomailta tulevia, mutta suomalaisiksi naamioituja puheluita.

”Huomasimme myös, että toimiamme seurataan rikollisjengeissä, sillä juuri ennen kuin määräys tuli voimaan, niin syyskuussa oli todella paljon juuri näitä huijauspuheluita”, Könönen kertoo.

Nyt, kun numeroita ei enää ole voinut naamioida suomalaisiksi, ovat rikolliset keksineet uusia keinoja.

”Nyt on yleistynyt tapa, että se maan suuntanumero onkin +385 (Kroatia), eikä +358 (Suomi). Tässä on tietysti se takana, että nopeasti vilkaistuna tuota voi erehtyä luulemaan kotimaiseksi numeroksi.”

Myös tekstiviestihuijauksiin on kehitetty uusia torjumistapoja. Könönen kertoo, että tuore Traficomin tekemä määräys antaa yrityksille mahdollisuuden suojata oman lähettäjätunnuksensa.

Tämä estää muun muassa sen, että jos on saanut vaikkapa Postilta tekstiviestejä, niin joissakin tapauksissa myös Postin nimissä tulleet huijausviestit ovat päätyneet samaan viestiketjuun.

”Kun lähettäjänimen suojaa, niin tämä ei ole enää mahdollista”, Könönen selvittää.