Kolme miestä ajaa päivittäin tähän kauppaan Oslon lähistökylässä, ja sitten alkaa tapahtua teknisiä ihmeitä.

”Me kaikki asutaan kymmenen minuutin ajomatkan päässä”, myhäilee T-Pron myynti- ja markkinointipäällikkö Halvor Tidem Dalin teollisuusalueella Etelä-Norjassa.

Hyllyt ovat täynnä osia, jotka eivät tavan tallaajalle sano mitään. Miehet tietävät, että niissä kytee valtava bisnes.

Tidem ojentaa käteen Teslan sähköautoihin sopivat jarrupalat ja jarrusatulan. Tuotepäällikkö Andre Planas tulee vierelle ja väittää, että ne ovat parempia kuin amerikkalaisjätin alkuperäiset.

Nämä ovat varaosia täyssähköautoihin, ja niiden kysyntä kasvaa Norjassa. Maata pidetään sähköautojen luvattuna maana. 

Etenkin renkaisiin, jousitukseen ja jarruihin liittyvät tuotteet käyvät kaupaksi. Osien kehittäminen on vaatinut kolmevuotiaalta yritykseltä Teslojen purkamista.

”Alussa oli paljon töitä, kun jokainen osa piti tutkia”, Tidem sanoo.

”Mutta aiemmissa töissäni oli öljyä, bensaa, dieseliä ja likaa”, virnistää Planas

Yrittäjät uskovat tilauskirjojen paisuvan, kun yhä useamman uuden auton takuu loppuu. Siellä piilee sähköistymiseen heränneiden varaosaliikkeiden kultakaivos.

Norja on mielenkiintoinen verrokki Suomelle, koska maassa autojen sähköistyminen on vuosia meitä edellä. Norja on ikään kuin maksanut oppirahat muiden puolesta.

Suomessa moni auto on yhä takuun piirissä, mutta Norjan vanhemman autokannan ylläpito vaatii oman lompakon raottamista. Sähköautossa on liikkuvia osia vähemmän kuin polttomoottoriautossa, mutta silti osat kuluvat ja kolareita sattuu.

Moni korjaamo ei ole vielä löytänyt roolia tässä uudessa ajassa. Pelkistäen: joko tehdään valtavia remontteja tai pientä pintasilottelua. Välimallin bisnekselle olisi huutava tarve.

”Mielestäni on erittäin tärkeää, että ala alkaisi keskittyä enemmän korjaamiseen ja varaosiin sen sijaan, että vaihdetaan kokonaisia osia, kuten ajoakkua ja sähkömoottoreita, uusiin”, sanoo jälkimarkkinajohtaja Vidar Brustad If:n Norjan autopuolelta.

Vakuutusyhtiössä seurataan tarkkaan, miten autokanta voi. Brustad ymmärtää, että harvalla norjalaiskuljettajalla on varaa upottaa omaisuutta takuusta rauenneen akun vaihtoon.

”Pelkään, että tulevaisuudessa kalliit korjaukset voivat ohjata ihmisiä mieluummin viemään auton lunastettavaksi.”

Norjassa on käyty samanlaista keskustelua kuin Suomessa, mutta kaikki on tapahtunut viisi vuotta aiemmin: 

Milloin autot menevät rikki? Pärjääkö niillä pakkasessa? Entä mökkitiellä?

Silti maa porskuttaa tilanteessa, jossa 80 prosenttia uusista autoista on täyssähköautoja. Norja tähtää sataan prosenttiin vuonna 2025.

”En usko, että tavoitamme sataa prosenttia vielä silloin, koska etenkin maaseudulta löytyy ihmisiä, jotka eivät halua vaihtaa sähköön. Olemme silti tosi lähellä”, sanoo Norjan If:n liikenneasioista vastaava johtaja Anders Caspar Hanneborg.

”Alun perin suurin rajoite oli toimintasäde vanhemmissa sähköautoissa. Norjalaiset tykkäävät matkustaa vuorille mökeillensä. Kun tämä etäisyysongelma ratkaistiin, ei ole mitään syytä olla menemättä sähköön.”

Se onnistui siten, että latureita lapettiin joka paikkaan.

Mutta teillä on silti vanhempia autoja. Kai nyt akkupaloja on? 

No aika vähän, Brustad sanoo. 

Renkaat tuhoutuvat autojen painosta? 

Ei korostu, ellei aja kuin urheiluautoa, Hanneborg kuittaa.

Kaksikon kasvoilta välittyy huvitus, kun suomalaistoimittaja kyselee norjalaisille itsestäänselviä asioita. Heille sähköautosta on tullut ihan tavallinen asia. Sen verran irtoaa tietoa, että akkuihin liittyviä vuotoja on vanhoissa autoissa.

”Rentoutukaa, rentoutukaa”, Hanneborg toistelee suomalaisille.

Käännetään asetelma: mikä norjalaisia askarruttaa viiden vuoden päässä?

Esiin nousee kaksi asiaa: Mitä seurauksia autonomisella ajamisella on? Ja kuinka pitkäjänteisesti kiinalaiset sähköautomerkit sitoutuvat Eurooppaan?

”Minkä auton ostan ja milloin se ’vanhentuu’, kun puhutaan vaikka palveluverkostosta tai auton softasta”, Hanneborg pohtii.

On epäselvää, kuka korjaa ja päivittää, jos merkki vetäytyy markkinoilta.

Tämä heijastuu jo nykyhetkeen, sillä kiinalaiset tulevat voimakkaasti ”autot edellä”. Esimerkiksi Suomessa voi ostaa kiinalaisen Voyahin, vaikka sen huoltoverkosto on vielä julkistamatta.

”Varaosien saanti on suurin ongelma. Meillä oli sama tilanne, kun Tesla oli uusi. Silloin he toimittivat paljon autoja, mutta kun tuli vahinkoja, korjausten tekeminen oli hidasta”, Brustad jatkaa.

Tai sitten osia pitää tuottaa itse. Näin toimitaan T-Prossa, ja se vaatii pitkäpiimäistä suunnittelua.

Teslan Model 3 -auton uusi versio tuli tänä vuonna myyntiin. Norjan Tesloissa on pääsääntöisesti viiden vuoden takuu. 

”Autossa on tiettävästi 50 prosenttia samoja osia kuin aiemmassa mallissa. Meillä on viisi vuotta aikaa valmistautua”, Halvor Tidem sanoo.

T-Pro keskittyy Teslaan, koska se on maan suosituin sähköautomerkki. Se ei itse korjaa autoja, mutta yrittäjät huitovat katsomaan ikkunasta: heti naapurissa on pajoja, joihin auton ja osat voi viedä.

Tidem palaa siihen, mikä ratkaisi norjalaisten sähköautohuolet: laaja laturiverkosto. Sitten hän osoittaa sanansa suomalaisille.

”Kun te saatte infran toimimaan, nauttikaa."

Lue myös nämä HS:n autojutut Norjasta:

Lue lisää: Norjalaisella Essolla seisoo aivan tavallinen mies, josta on tullut palvottu legenda verkossa – nyt hän katsoo Suomea ja avaa suunsa

Lue lisää: Täytimme sähköauton akun viidessä minuutissa – näin toimii kiinalainen temppu, joka on käsittämätön kokemus