Wrocław

Kello läheni puolta yötä, kun puolalaisen ravintolayrittäjän Mateusz Grzędan puhelin soi.

Soittaja oli ystävä. Hän kysyi, voisiko Grzęda toimittaa muutaman pizzan läheiselle äänestyspaikalle.

Virallisesti Puolan parlamenttivaalien äänestyspaikat olivat sulkeutuneet iltayhdeksältä, mutta satoja ihmisiä oli yhä jonossa Jagodnon asuinalueella Wrocławin kaupungissa. Kaikki ajoissa tulleet saivat vielä jättää äänensä.

Jonottajille alkoi tulla nälkä.

Grzęda oli jo sulkenut pizzerian siltä illalta, mutta päätti lähteä takaisin. Hän hälytti henkilökunnan takaisin töihin.

”Kaikki tulivat, joita pyysin”, Grzęda sanoo.

Kello yhdestä aamukolmeen he paistoivat pizzoja ja veivät ne maksutta jonottajille.

Lokakuinen yö oli kylmä. Pizza kelpasi. Muut paikalliset toivat kuumaa juotavaa ja vilttejä. Kolmelta viimeinenkin jonottaja oli äänestänyt.

Grzęda kertoo vaaliyöstä joulukuisena lauantai-iltana kaksi kuukautta vaalien jälkeen. Pizzeriassa on viikonloppuruuhkaa. Hän säntäilee keittiöstä tiskille ja takaisin. Vaaliyön jälkeen ravintolasta on tullut kuuluisa. 

Kuvat yöllisistä jonoista vaalipaikalla levisivät ympäri maailmaa. Niissä oli poikkeuksellista symboliikkaa.

Vaaliyönä äänestäjien määrä yllätti viranomaiset. Kukaan ei osannut odottaa sellaista ruuhkaa. 

Äänestysprosentti nousi 74,4 prosenttiin. Se oli enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1989, kun puolalaiset saivat äänestää vapaissa vaaleissa kylmän sodan päättyessä.

Erityisesti nuoret olivat liikkeellä. Puolan vuoden 2019 vaaleissa alle 29-vuotiaista äänesti alle puolet. Nyt ovensuukyselyiden mukaan jo lähes 70 prosenttia. 

Historiallista oli myös naisten aktivoituminen. Ihmisillä oli sanansa sanottavana, ja sen takia moni oli valmis jonottamaan pitkälle yöhön.

Sinä yönä Puolan demokratia näytti voimansa. 

Wrocławin rautatieaseman julkisivu näyttää siltä, kuin lapsi olisi piirtänyt linnan. Samaa tyyliä on Tuurin kyläkaupassa.

Olemme saapuneet Wrocławiin, koska nopeasti kasvavalla yliopistokaupungilla on maine Puolan liberaalina näyteikkunana. 

Kaksi kuukautta vaalien jälkeen Puolassa on vaihtunut valta, ja Eurooppa-myönteinen Donald Tusk on nimitetty pääministeriksi. Hän ehti jo ensimmäiseen EU-huippukokoukseen äänestämään Ukrainan jäsenyysneuvotteluiden aloittamisen puolesta. Puolasta on tullut taas Brysselille helpompi kumppani.

Liioittelematta voi sanoa, että Puolassa on tapahtunut jotain poikkeuksellista. 

Äärioikeiston ja oikeistopopulien kannatus nousee eri puolilla Euroopassa. Siitä on nähty tänä vuonna merkkejä Sveitsissä, Hollannissa ja Saksan osavaltioissa. Suomessakin. Populisteja nostaa huoli maahanmuutosta, inflaatiosta, bensan hinnasta ja joissakin maissa myös haluttomuus jatkaa tukea Ukrainalle. 

Puola otti päinvastaisen suunnan. 

Vaikka nationalistinen Laki ja oikeus pysyi maan suurimpana puolueena, se äänestettiin ulos vallasta. Tulos ei riittänyt hallitukseen vaadittavaan enemmistöön.

Valtaan nousi Eurooppa-myönteinen, liberaalia demokratiaa kannattava oppositiorintama. Se päätti kansallismielisen konservatiivipuolueen kahdeksanvuotisen valtakauden.

Wrocławissa vastarinta oikeistopopulisteja vastaan oli erityisen vahvaa. Noin 70 prosenttia äänesti oppositiorintamaa. Vaali-into oli vielä muutakin Puolaa korkeampi ja nousi yli 80 prosentin.

Kaupungissa koetaan erityistä läheisyyttä läntistä Eurooppaa kohtaan.

Wrocław sijaitsee aika lailla Varsovan ja Berliinin puolivälissä. Paikallisten mukaan Wrocław ei oikeastaan edes ole puolalainen kaupunki.

Toiseen maailmansotaan asti Wrocław oli osa Saksaa. Kun natsi-Saksa hävisi sodan, kaupunki tuli osaksi sosialistiseen itäblokkiin jäänyttä Puolaa. Saksalaisväestö joutui lähtemään.

Wrocławiin jäi paljon tyhjää tilaa. Iso osa tiilistä vietiin pääkaupunkiin Varsovaan, jota sodan tuhojen jälkeen rakennettiin uudelleen. Se herättää edelleen närää paikallisissa: Varsova vei meiltä tiilet.

Pitkään sodan jälkeen Wrocławia ei uskallettu kehittää, koska saksalaisten pelättiin tulevan takaisin. Syntyi kaupunki, jossa oli tyhjää ja jota ei niin tarkkaan valvottu. Wrocławissa alkoi kehittyä vaihtoehtoinen kulttuuri, josta kaupunki on edelleen tunnettu.

Arkkitehdin koulutuksen saanut Paweł Przybylski, 39, pitää Wrocławin keskustassa niin sanottua konseptikauppaa. Tanskalaiset lasiesineet, ranskalainen alkoholiton viini ja värikkäät keramiikkamukit ovat joulun myyntihittejä. Przybylski myy länsimaista elämäntyyliä, ja se kiinnostaa.

”Vuosi vuodelta elintaso on noussut. Palkat ovat nousseet”, hän sanoo.

Viimeiset kahdeksan vuotta EU on ollut huolissaan siitä, mihin suuntaan kansallismielinen oikeistopuolue Laki ja oikeus on vienyt Puolaa. 

Media ja oikeuslaitos on otettu poliittiseen ohjaukseen. Naisten oikeuksia on rajoitettu ja abortti käytännössä kielletty. Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt leimattu perinteisiä puolalaisia arvoja uhkaavaksi vitsaukseksi.

Vähemmän on puhuttu siitä, miten Puola on samaan aikaan kehittynyt. 

Vuosien ajan naiset ja miehet lähtivät Puolasta muualle töihin, eniten Saksaan ja Britanniaan. Nyt yhä useampi jää ja palaa Puolaan. Przybylski uskoo, että se on seurausta elintason noususta. Britannian EU-ero on osaltaan vähentänyt maastamuuttoa.

Samaan aikaan Puolaan on tullut valtava määrä uusia asukkaita Ukrainasta ja Valko-Venäjältä. Lähi-idästä ja Afrikasta tuleviin turvapaikanhakijoihin Puola suhtautuu yhä torjuen.

Wrocławissa asuu parisataatuhatta ukrainalaista. He työllistyvät Puolassa verrattain hyvin ukrainan ja puolan kielten samankaltaisuuden vuoksi.

”Puola on muuttunut todella paljon, sen näkee jo katukuvasta”, Przybylski sanoo.

Wrocławkin on kasvanut metropoliksi. Tuoreen arvion mukaan kaupungissa on kohta 900 000 asukasta. Suunta on kohti miljoonakaupunkia.

Przybylskin mukaan tästä syntyi ristiriita. 

Elintason nousun ja uusien asukkaiden mukana kaupungit ovat kehittyneet, mutta politiikka on ollut hyvin vanhanaikaista.

Konseptikaupassa yksi seinistä on väliaikainen pahviseinä. Sen takana on työmaa. Przybylskin puoliso Dorota Przybylska esittelee pian kaupan yhteyteen avattavaa kahvilaa. 

Hän kokee, että puolalaiset tarvitsevat uusia kohtaamispaikkoja. Pandemia ja etätöiden yleistyminen ovat etäännyttäneet ihmisiä täälläkin.

Vielä edellisen hallituksen aikaan Przybylskalla oli olo, ettei politiikka vastannut ihmisten todellista elämää. Puola oli jo mennyt eteenpäin, mutta arvokonservatiivinen poliittinen johto polki paikallaan.

”Tai meni oikeastaan taaksepäin”, Przybylska sanoo.

Yrittäjäpariskunnalla on 7- ja 9-vuotiaat lapset, jotka käyvät demokraattista yksityiskoulua. Julkisissa peruskouluissa on heidän mukaansa yhä sama käskytysmentaliteetti kuin puolalaiskouluissa sosialismin aikana. 

Pariskunta ei halua, että lapsia käskytetään. He haluaisivat kasvattaa lapsista osallistuvia kansalaisia, joiden mielipiteillä on heitä koskevissa asioissa väliä.

Sama ajatus pätee politiikkaan.

Puolan edellinen hallitus otti tavaksi säätää lakeja yllättäen ja jopa yöllä. Przybylska ei pitänyt siitä.

Toisaalta: se opetti ihmiset seuraamaan aktiivisemmin politiikkaa. 

Nyt suorat lähetykset Puolan hallituksen istunnoista ovat nousseet supersuosituiksi. Niillä on pelkästään Youtubessa satojatuhansia katsojia, parhaimmillaan miljoonayleisö.

Demokratiaa tallonut hallitus tuli vahvistaneeksi halua osallistua, kun ihmisille tuli tarve valvoa poliitikkojen tekemisiä uudelle tarkkuudella. 

Wrocławin ilta alkaa pimentyä. Viikonloppuna joulukuun puolivälissä keskustan hotellit ovat lähes loppuun varattuja.

Junat tuovat matkailijoita muualta Puolasta ja rajan takaa Saksasta. Kaupunki on tunnettu joulutorista, mutta nuoria puolalaisia vetää puoleensa myös kaupungin yöelämä.

Kaupunkia halkovan junaradan alla on ravintoloita ja baareja rinta rinnan.

Lukiota käyvä Agnieszka Żuk istuu kauppahallin teehuoneessa yhdessä kahden ystävänsä kanssa ja juo kahvia. Häntä motivoi ennen vaaleja lopun ajan tunnelma. Żuk pelkäsi kotimaansa demokratian puolesta.

Żukin mukaan kahdeksan vuotta vallassa ollut Laki ja oikeus -puolue ehti jo keskittää valtaansa valtion eri instituutioissa niin paljon, että kolmas peräkkäinen kausi olisi ollut Puolalle kohtalokas.

”En halua elää autoritaarisessa maassa.”

17-vuotiaana hän ei itse vielä saanut äänestää. Muutama kuukausi ennen lokakuun parlamenttivaaleja hän liittyi kansanliikkeeseen, joka kannusti ihmisiä ympäri Puolaa ääniuurnille. 

Żuk puhui vaalien merkityksestä tapaamilleen ihmisille ja liimasi tarroja, joissa kehotettiin äänestämään. Hän koki, että näiden vaalien varassa oli hänen koko tulevaisuutensa.

Naisten oikeuksien kannalta dramaattinen heikennys oli etenkin vuonna 2020 oikeuden päätöksellä voimaan tullut abortin lähes täyskielto, jota hallitus tuki.

Ilmapiiri on vaikeuttanut myös jälkiehkäisyn saantia.

Żuk kertoo toisenlaisista tarroista, joita on hänen koulunsa vessoissa. Niissä mainostetaan puhelinnumeroita, joihin soittamalla voi saada apua, jos ehkäisy on pettänyt. Puolassa jälkiehkäisyyn tarvitsee yhä lääkärin määräyksen. Pillerit saa helpommin pimeästi.

Samassa pöydässä istuva Weronika Witek, 16, kertoo, että hänet herätti nimenomaan  aborttikielto.

Aborttikieltoa vastustaneet mielenosoitukset olivat yksi puolalaisten sukupolvikokemuksista kansalliskonservatiivien valtakaudella. Vuosien ajan tuhannet aborttioikeutta vaatineet naiset ja miehet marssivat kaduilla, usein poliisiväkivallan pelossa.

Witek oli 14-vuotias, kun hän näki mielenosoittajat kaduilla ja kysyi äidiltään, mistä niissä oli kyse. Äiti selitti, ja pian Witek oli sekä äitinsä että siskonsa kanssa mukana marsseilla.

Ennen vaaleja kyselyt kertoivat, että lähes puolet naisista ei aikoisi äänestää ollenkaan. Lopulta naisten äänestysinto nousi miehiä korkeammaksi, kun puolueet ja järjestöt alkoivat kannustaa naisia uurnille.

”Uskon Puolan naisten kokevan uutta voimantunnetta, kun he näkevät, mikä merkitys heidän äänillään on”, Witek sanoo.

Lukiolaisten seurassa istuu yliopisto-opiskelija Adam Naceur Ferdjani, 22. Hänen käsivarteensa on tatuoitu radikaalin ilmastoliikkeen symboli. Suomessa liike tunnetaan nimellä Elokapina.

Aborttikiellon lisäksi ilmastoliike on kasvattanut sukupolvellisen puolalaisia poliittisesti aktiiviksi. 

Kun poliitikoiden kanssa ei voinut puhua, radikaali suora toiminta oli tärkeää, Ferdjani sanoo. Mutta hän uskoo, että uusi hallitus kuuntelee ruohonjuuritason toimijoita paremmin kuin vanha. 

Uudessa hallituksessa on mukana kymmenkunta eri poliittista liikettä ja puoluetta, jotka ovat järjestäytyneet uusiksi puolueliitoiksi. He ovat jo sitä kautta lähempänä kansalaisyhteiskuntaa.

”He tulevat tuntemaan hengityksemme niskassaan”, Ferdjani sanoo.

Kolmikko edustaa Puolassa uutta sukupolvea. Heitä, jotka haluavat muuttaa maataan sen sijaan, että suunnittelisivat muuttoa muualle. Heidän elinaikanaan Puolasta on kehittynyt yksi Euroopan nopeimmin kasvavista talouksista.

Kansallismielinen oikeistohallitus nosti ison määrän puolalaisia köyhyydestä. Erityisesti perhe-etuja, kuten lapsilisää, korotettiin.

Ferdjani myöntää suoraan, että puolalaisten elintaso on parantunut hänen vastustamansa nationalistihallituksen aikana. 

Juuri se saattoi osaltaan politisoida nuoria puolalaisia uurnille. Kun elintaso on turvattu, energiaa riittää myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.

”Aiemmin kaikki halusivat ulkomaille ja tunsivat siksi itsensä irrallisiksi politiikasta”, Żuk sanoo.

Hän tahtoo jäädä kotimaahansa. Hän pitää Puolaa yhtenä parhaimmista maista, kun ilmastonmuutos ja äärisäät etenevät.

Żukin mukaan Puola itse asiassa on edelläkävijä. Se näytti muille maille Euroopassa ja jopa Yhdysvalloille, että demokratiaa horjuttavat voimat on mahdollista saada pois vallasta.

”Näytimme, miten ihmiset saadaan liikkeelle. Mikä merkitys äänestämisellä voi olla.”

Pizzayrittäjä Mateusz Grzęda sai marraskuussa korkea-arvoisen vieraan. Vaalivoittaja ja nykyinen pääministeri Donald Tusk tuli kiittämään häntä äänestäjien ruokkimisesta.

Grzęda ei halua sanoa tarkemmin, mistä hän puhui Tuskin kanssa. ”Tavallisista asioista”, hän sanoo. 

Kerrotko sen, miksi halusit auttaa ja viedä pizzoja äänestäjille?

”Autoin, koska ystävä pyysi apua”, Grzęda sanoo.

”Pikkujuttu.”

Teksti: Suvi Turtiainen, kuvat: Tiiu Hyyryläinen, ulkoasu: Juha Rouvinen, tekstin editointi ja tuottaminen: Sami Simola