Kona viittaa rantakaupunkiin Havaijin isoimmalla saarella, lähes ikuisessa auringonpaisteessa. 

Hiekkarannat ovat kuitenkin kaukana mielestä, kun istun vuoden harmaimpana päivänä pikalaturilla harmaassa pikkukaupungissa, siniharmaassa Hyundaissa, jonka sisustakin on harmaa kuin byrokraatin sielu.

Akussa on onneksi lämpöä ja latauskäyrä näyttää aurinkoiselta: auto imee virtaa tasaisella sadan kilowatin teholla, juuri kuten luvattu.

Pienehkö katumaasturin tapainen Hyundain Kona on nyt uudistunut. Niin perusteellisesti, että se tuntuu aivan eri autolta kuin edellinen malli. Erityisesti sisätilat ovat kasvaneet tuntuvasti.

Hyundai Kona on saavuttanut jonkinlaista suosiota sähköautoilijoiden keskuudessa. Se on tunnettu taloudellisena kulkupelinä, joka painelee yhdellä akullisella yllättävän pitkälle.

Edellismallilla pääsin itsekin 450 kilometriä maantietä, ja tälle uudelle lupaillaan jopa 514 kilometrin toimintasädettä.

Ihan halpa Kona ei ole, varsinkin nyt kun kiinalaiset ovat saapuneet ravistelemaan hintoja. Uusi sähkö-Kona maksaa akusta ja varusteista riippuen 40 000–50 000 euroa. 

Rahalle saa toki vastinettakin. Katsotaanpa, mitä auto on syönyt.

Konaa saa kahdella akulla, joista pienempi on kasvanut reilusti kokoa 48 kilowattituntiin. Silläkin pitäisi tosielämän oloissa päästä noin 300 kilometriä kerrallaan. Koeajossa oleva pidemmän kantaman malli varaa virtaa 65,4 kilowattituntia.

Ulkokuori on tehty täysin uusiksi. Muotoilun onnistumisesta voi olla montaa mieltä. 

Erityisesti perästä auto näyttää jotenkin siltä, että sillä on vaikea olla. Takavalojen asentaminen lokasuojiin on erikoinen ratkaisu. Toisaalta edellismallin Kona näytti ylikokoiselta lasten leluautolta.

Konaa on aiemmin saanut aika räyhäkkäissä väreissä, mutta nyt paletti on maltillistunut. Huomionhakuisille on edelleen onneksi tarjolla räväkkä oranssi. Testimallin sinisävy on nimeltään Meta Blue.

Auto on kasvanut pituutta 15 senttiä ja pullistunut joka suuntaan. Sisällä muutos on huomattava esimerkiksi jalkatiloissa.

Vanha Kona oli ahdas, mutta nyt tätä voi varovaisesti kuvitella jo perhekäyttöönkin. Tavaratila on kasvanut huimat 30 prosenttia, ja koko auto on oikeastaan yhtä kokoluokkaa isompi kuin ennen.

Ohjaamossa näkyy, että korealaiset osaavat panostaa käytettävyyteen. Tämä taito tuntuu monelta eurooppalaiselta merkiltä unohtuneen sähköautohuumassa.

Kaikille perusasioille on omat kytkimensä, asettelu on järkevä, ja kosketusnäytöltäkin on helppo kaivaa haluamansa toiminnot. Konan ohjaamo on paljon perinteisempi kuin isoveli Ioniq 5:ssa tai Kian malleissa.

Akun esilämmityksenkin voi kytkeä manuaalisesti päälle. Sellainen Konasta nykyään tosiaan löytyy, ja se nopeuttaa talvisia pikalatauksia merkittävästi.

Estetiikasta ei sisäpuolellakaan voi antaa pisteitä. Voiko muovista edes saada näin harmaata? Kojelauta näyttää siltä kuin se olisi kasattu 1980-luvun syntikoista ja pohjamateriaaliksi olisi sulatettu vauvan itkuhälyttimiä. Rattia pyöritellessä muovi oikein suhisee käsissä.

Jonkinlaisia kierrätysmateriaaleja tähän valinnaiseen ”eco pack” -sisustaan on siis oikeastikin käytetty. Vakiona tuleva musta sisusta on luultavasti tyylikkäämpi.

Ajoasennon saa hyväksi ainakin näillä sähkösäätöisillä penkeillä. Istuinosankin saa kallistettua, mikä on pitkäjalkaiselle erittäin mukava juttu.

Jarruenergian talteenoton eli regenin voimakkuutta voi säätää laidasta laitaan, täysin vapaasta rullauksesta melko voimakkaaseen yhden polkimen ajoon. Auton voi siis mukauttaa juuri omaan ajotyyliin sopivaksi, mikä ei kaikilla sähköautoilla onnistu.

Tehoa on tullut ripaus lisää. Tässä isoakkuisessa mallissa on nyt 160 kilowattia (217 hevosvoimaa).

Aluksi tieto arveluttaa, sillä jo edellinen Kona oli ajo-ominaisuuksiinsa nähden vähän liian tehokas. Kovempi kiihdytys sotki ohjausta, kipsasi pyörät ja sai auton puskemaan.

Uudessa mallissa on kuitenkin onnistuttu yhdistämään etuveto ja sähkövääntö aika mallikkaasti. Voima välittyy rauhallisesti ja ohjaus on looginen.

Alusta ottaa töyssyt ja tärinät vastaan varsin nöyrästi, ja auto on myös kiitettävän hiljainen. Äänieristystäkin on siis todennäköisesti parannettu.

Häiritsevin mökä tulee nyt auton sisältä, sillä erilaiset avustimet tahtovat piipitellä innokkaasti. Tässäkin autossa ne pitää joka kerta erikseen kytkeä pois päältä.

Koeajoviikolla lämpötila pysytteli nollan tuntumassa ja matka-ajon kulutus huiteli 18 kilowattitunnissa satasella. Virtaa riitti näissä oloissa 370 kilometriä kerrallaan. Se on kelvollinen suoritus, tosin Konan pitäisi pystyä parempaankin.

Virallinen wltp-lukema eli 514 kilometriä vaatii alle 13 kilowattitunnin kulutusta. Se on sähköautolle todella pihi lukema, mutta meidän oloissamme toteutuu luultavasti vain kesällä taajamapainotteisessa ajossa.

Latausluukku on keulassa, joten Konalla on helppo suhauttaa suoraan laturille. Luukku on myös lämmitetty, eli ainakaan teoriassa sen ei pitäisi jäätyä kiinni.

Valitettavasti korealaisten huonoin puoli on yhä läsnä, eli Konassa on suorastaan surkeat kaukovalot. Auto ampuu kapean valokeilan suoraan eteen, mutta sivuille jää järkyttävät katveet.

Tätä korostaa vielä se, että vaikka lähivalot ovat tehokkaat, ne leikkaavat todella jyrkän ja matalalle jäävän rajan pimeyteen. Kellotaulun kautta ajateltuna: kello kolmen ja kello yhdeksän yläpuolella on paha katvealue. Mutkaisella ja mäkisellä tiellä kurvaillessa tuntuu, että kaarteessa voisi parinkymmenen metrin päässä seistä kokonainen peuralauma, eikä sitä välttämättä näkisi.

Koeajetussa Premium-mallissa on vieläpä parhaat valot, jotka Konaan saa, eli projektiotyyppiset ledit. Alemman varustetason heijastintyyppisiä ledejä emme ole kokeilleet. 

Joka tapauksessa maaseudulla ajavan kannattaa ehdottomasti asentaa Konaan lisävalot.

Kona on hinnoiteltu jännästi, sillä perustason ja parhaan varustelun välillä on vain 3 000 euron ero.

Keskitason Style-varustelu tuo hyödyllisenä lisänä sähköpenkit ja mahdollisuuden virran ulosottoon. Konaa voi siis käyttää liikkuvana virtalähteenä vaikka mökillä. Ulos saa 3 600 wattia, jolla pyörittää jo monenmoisia laitteita.

Premium-taso lisää tähän lähinnä erilaista kilkettä, kuten hud-näytön ja 360 asteen kamerat. Voipa auton myös kauko-ohjata avaimella parkkiruudusta ulos, jos vaikka naapuri on pysäköinyt autonsa liian lähelle. Tästä Ritari Ässä -toiminnosta riittää ainakin hetkeksi hupia.

Heikkoja valoja lukuun ottamatta Kona on oivallinen sähköauto. Malli on myös Vuoden Auto Suomessa -finalisti.

Tosin voisi tämä halvempikin olla. Tesla ja kiinalaiset asettavat kovaa painetta.

Yllättäen auto sai kritiikkiä keskiviikkona julkaistuissa tuoreissa eurooppalaisissa kolaritesteissä. Yleensä isojen merkkien autot saavat viisi tähteä, mutta Kona sai testijärjestäjän mukaan vaivoin kasaan neljä tähteä.

Plussat: Helppo ajettava, selkeä ohjaamo, runsas varustelu, akun esilämmitys, hyvä toimintamatka ja maltillinen kulutus, laajat regen-säädöt

Miinukset: Kaukovalojen pahat katveet, avustimien piipittelyt ohjaamossa, kaikilla varusteilla turhan kallis

Hinta alkaen 39 990 (48 kWh malli), testiauto 53 358 euroa