Joulukuun ensimmäisenä päivänä tuhannet suomalaiset huokaisivat helpotuksesta.

Suomen Asiakastiedon ylläpitämästä rekisteristä poistui tuolloin yli puolitoista miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Merkinnät poistuivat yli 18 000 ihmiseltä.

Merkintöjen poistumisen taustalla on uusi luottotietolaki, joka astui voimaan 1. joulukuuta.

Lakimuutoksen myötä maksuhäiriömerkintä poistuu kuukauden kuluttua siitä, kun luottotietoyritykset ovat saaneet tiedon maksun suorittamisesta.

Tähän asti maksuhäiriömerkinnät ovat Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan pysyneet rekisterissä yleensä kahdesta kolmeen vuotta.

Yksi uuden alun saaneista on Tampereella majaansa pitävä Samu Martikainen.

Martikainen menetti luottotietonsa jo kahdeksan vuotta sitten. Vasta hiljattain täysi-ikäiseksi ehtinyt ammattikouluopiskelija päätti auttaa luottotietonsa menettänyttä kaveria, ja avasi tälle puhelinliittymän omiin nimiinsä.

”Sovimme, että laskutustietoihin laitetaan hänen tietonsa, ja hän hoitaa laskut”, Martikainen muistelee kahdeksan vuoden takaisia tapahtumia.

”Kaverista ei sitten kuulunut mitään pitkään aikaan. Kolmen kuukauden kuluttua sain perintätoimistolta 5 000 euron laskun.”

Opiskelijabudjetilla elänyt Martikainen tajusi nopeasti, ettei hänellä olisi varaa maksaa kaverin käyttämiä liittymälaskuja pois.

”Koitin selvittää ja neuvotella asiasta perintätoimiston kanssa, mutta laskusta ei oltu valmiita joustamaan. Koko summa piti olla maksettuna eräpäivään mennessä.”

Silloin Martikainen nosti omien sanojensa mukaan kädet pystyyn.

”Tajusin, että luottotiedot menevät varmasti. Siitä alkoi hällä väliä asenne. Ajattelin, että sama vetää tappiin asti koko homma.”

HS on nähnyt Martikaisen palkkakuitin, jossa hänen palkastaan osa on ulosmitattu perintälaskun hoitamiseen.

Myöhemmin Martikainen päätti ottaa itseään niskasta kiinni. Töihin päästyään hän lähti maksamaan perintään menneitä kuluja pois.

Nyt vanhat perintäkulut on maksettu kokonaisuudessaan, ja joulukuun ensimmäisenä päivänä maksuhäiriömerkintä poistui Martikaisen rekisteristä.

”On sen eteen tehty töitä. Välillä mietin millä selviän vuokrasta ja elämästä, kun käteen saattoi perintäkuluihin menevän osan jälkeen jäädä 1 200 euroa kuukaudessa”, Martikainen kertoo.

”Kyllähän siitä hyvä fiilis tuli, että asia on nyt loppuun käsitelty.”

Hieman samantyylisen kohtalon Martikaisen kanssa on jakanut myös 26-vuotias Minna.

Syksyllä 2019 Minnan elämä nytkähti pois raiteiltaan. Hänellä puhkesi kaksisuuntainen mielialahäiriö ja hypomaniajakso, jonka aikana Minna otti kahden tuhannen euron kulutusluottolainan pankista.

"Ostin lainalla uuden tietokoneen. Muuten rahat menivät ihan tavallisiin kuluihin.”

Hypomaanisen jakson keskellä Minna muistaa kyllä saaneensa kulutusluotosta maksumuistutuksia, mutta ajatteli aina selvittävänsä asian huomenna. Kuten hypomaaniseen jaksoon kuuluu, hän kuvitteli olevansa ”kaikkivoipainen ja koskematon”.

”Jotenkin silloin ajattelin, että mikään ei voi satuttaa minua. Ajattelin, että selviän kaikesta. Ja niinhän lopulta selvisinkin, mutta pienillä ruhjeilla.”

Minna ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää, että julkinen tieto vanhasta maksuhäiriömerkinnästä vaikuttaisi hänen mahdollisuuksiinsa saada esimerkiksi asuntoa tai töitä tulevaisuudessa.

HS on nähnyt otteen Minnan potilaskertomuksesta, jossa kaksisuuntainen mielialahäiriö on myöhemmin diagnosoitu. Samoin HS on nähnyt Minnan perintään menneen laskun ja käräjäoikeuden tiedoksiantotodistuksen

Loppuvuodesta 2019 Minna heräsi epätodelliseen tietoon. Hänen pankista ottamansa kulutusluottolaina oli ajautunut perintään. Seurauksena oli maksuhäiriömerkintä.

”Se oli järkytys. Olin pitänyt itseäni hyvänä ja tarkkana ihmisenä rahojen suhteen, joten tieto maksuhäiriömerkinnästä oli epätodellinen.”

Minna maksoi perintään menneen laskun pois heti asian tajuttuaan. Vahinko oli kuitenkin ehtinyt tapahtua. Tunnollinen ja työssäkäyvä korkeakouluopiskelija oli menettänyt luottotietonsa.

Kulutusluotosta maksuhäiriömerkinnän voi saada ”tavanomaista laskua” helpommin.

Velkoja voi ilman käräjäoikeuden päätöstä ilmoittaa tiedon maksamattomasta laskusta suoraan luottotietorekisteriin, jos lasku on ollut maksamatta vähintään 60 vuorokautta ja laskusta on tullut maksukehotus 21 päivää aikaisemmin.

Martikainen ja Minna eivät ole olleet yksin ongelmansa kanssa. Maksuhäiriömerkintä löytyy lähes 400 000 suomalaiselta.

Henkisen ahdingon lisäksi se vaikuttaa hankaloittavasti moneen elämän osa-alueeseen, kuten vuokra-asunnon hakemiseen tai puhelinliittymän tekemiseen.

Ensijärkytyksen jälkeen Minnan valtasikin epätietoisuus, mihin kaikkeen maksuhäiriömerkintä vaikuttaa.

”Ei minulla ollut silloin tietoa asiasta.”

Ensimmäinen konkreettinen vastaus tuli, kun Minnan työsopimus päättyi, ja hän jäi elämään toimeentulotuen varaan.

Tulojen pienentyessä myös kuluja oli leikattava. Minna ajattelikin muuttavansa halvempaan asuntoon asumaan.

”Asunnonhaku tyssäsi aina maksuhäiriömerkintään. Se oli kamala tunne, sillä minulla ei ollut koskaan ollut mitään ongelmia vuokrien maksamisen kanssa”, Minna kertoo.

Käytännön ongelmien lisäksi Minna kertoo häpeästä, joka maksuhäiriömerkintään on liittynyt.

Hän kertoi maksuhäiriömerkinnästä perheelleen vasta nyt, kun merkintä on poistunut rekisteristä.

”Pidin asian pitkälti omana tietonani ja kerroin vain läheisimmille kavereilleni asiasta. Esimerkiksi uuden suhteen kohdalla oli aina mielessä, mitä jos maksuhäiriömerkintä jossain kohtaa paljastuu.”

Minna kuvaileekin maksuhäiriömerkinnän aiheuttamaa valtavaa epävarmuutta. Koskaan voinut tietää, missä merkintä tulee vastaan.

”Ihmisten tietoisuutta asiasta olisi hyvä lisätä. Mihin kaikkeen maksuhäiriömerkintä vaikuttaa ja kuinka pitkään se säilyy.”

Nyt Minnan luottotietorekisteri on jälleen puhdas. Maksuhäiriömerkintä poistui lakimuutoksen myötä 1. joulukuuta.

Hän kuvailee asiaa ”valtavaksi helpotuksen tunteeksi”.

”Enää ei tarvitse jatkuvasti stressata, missä luottotietoja tarvitaan. Tuntuu, että nyt minuun luotetaan taas rahojeni kanssa. Nyt en ole enää mikään yhteiskunnan hylkiö”, Minna sanoo.

”Olen ollut jumissa asunnossani. On ihanaa, että voin nyt lähteä etsimään uutta asuntoa, vaikka käynkin nykyisin vakituisessa kokoaikatyössä.”

Martikainen puolestaan kertoo pystyneensä elämään luottotiedottomanakin ”normaalia elämää”.

Moni asia vain oli huomattavasti tavanomaista hankalampaa.

”Asunnon vaihtaminen vaati hirveästi ylimääräistä työtä ja rahaa, kun jouduin vakuuttelemaan vuokranantajaa, että maksan kyllä vuokrat ajallaan.”

Kokonaan ilman jälkiseuraamuksia ei maksuhäiriömerkinnästä kuitenkaan selvitty. Martikainen kertoo, että kynnys auttaa kaveria vastaavassa tilanteessa olisi nykyisin korkea.

”Enkä uskalla ostaa rahoituksella yhtään mitään.”

Häpeää hän ei ole kuitenkaan tuntenut, vaan vertaa maksuhäiriömerkintää yrityksen konkurssiin, mutta henkilökohtaisella tasolla. Molemmista selviää, mutta selviäminen vaatii paljon työtä.

”Olen ollut itse aika avoin asiasta. Ei sitä kannata hävetä, sillä niin monella suomalaisella luottotiedot ovat menneet”, Martikainen miettii.

Martikainen olisi tosin toivonut perintätoimistolta enemmän vuorovaikutusta.

”Kaikki pääsisivät helpommalla, jos perintätoimisto suoraan soittaisi asiasta. Selittäisi tilanteen ja sanoisi, että tehdään maksusuunnitelma. Sen sijaan, että sieltä tulee vain kotiin kirjeitä”, Martikainen sanoo.

”Erityisesti tänä päivänä, kun kaikki kallistuu ja monella on tiukkaa rahasta. Varmasti monella tulee vastaan tilanne, että on esimerkiksi tuhat euroa rästissä, jonka olisi ennen pystynyt maksamaan pois, mutta nyt tilanne on toinen.”

Oikaisu 12.12.2022 kello 9.15: Jutussa luki aiemmin virheellisesti, että velkoja voi ilman käräjäoikeuden päätöstä ilmoittaa tiedon maksamattomasta laskusta suoraan luottotietorekisteriin, jos lasku on ollut maksamatta vähintään 60 vuorokautta tai laskusta on tullut maksukehotus 21 päivää aikaisemmin. Todellisuudessa velkoja voi ilman käräjäoikeuden päätöstä ilmoittaa tiedon maksamattomasta laskusta suoraan luottotietorekisteriin, jos lasku on ollut maksamatta vähintään 60 vuorokautta ja laskusta on tullut maksukehotus 21 päivää aikaisemmin.