Elokapina, feminismi, kapitalismikritiikki ja päivänpolitiikka. 

Muun muassa nämä aiheet nousevat esiin meemitileillä, joiden tarkoituksena on vaikuttaa seuraajiensa ajatusmaailmaan ja toimintaan. Sosiaalisen median kanaviin, kuten Instagramiin, on ilmestynyt viime vuoden aikana aktivistisia meemitilejä.

Maailmalla meemit ja politiikka kietoutuivat yhteen näkyvästi vuonna 2008, kun Yhdysvaltain presidentiksi pyrkinyt Barack Obama hyödynsi meemejä vaalikampanjassaan. 2010-luvun puolivälissä meemit valtavirtaistuivat Suomessa ja niitä alettiin käyttää myös vaikuttamisen keinona. 

29-vuotias Riku Junttanen on meemiaktivisti, joka myöntää avoimesti pyrkivänsä vaikuttamaan meemiensä kautta ihmisiin. 

Hän ylläpitää Instagramissa neljää meemitiliä, joista 5 700 seuraajan @kaikkipaskaksi-tili ottaa kantaa päivänpolitiikkaan ja ajankohtaisiin aiheisiin provosoivalla ja satiirisella tyylillä. Kirosanoja vilisee päivitysten joukossa, ja tilin estetiikassa on nähtävissä Junttasen kiinnostus metallimusiikkiin.

Tili on perustettu viime vuoden joulukuussa. Kritiikki kohdistuu erityisesti perussuomalaisiin. 

Satiiriset meemit voisi kuitata pelkäksi huumoriksi. Taustalla on kuitenkin selkeä pyrkimys vaikuttaa, ja toiminta on jossain määrin suunnitelmallista. 

Se näkyy esimerkiksi siinä, että Junttasella on varatili. Jos @kaikkipaskaksi-tili poistettaisiin sisällön takia, olisi toinen tili odottamassa. Myös varatilille pitää luoda omaa sisältöä, jotta seuraajat eivät lopeta sen seuraamista. Päivässä meemien tekemiseen kuluu useampi tunti.

Junttanen  vastailee kahvilassa haastattelukysymyksiin tiiviisti ja asiallisesti.

Tilin perusteella voisi odottaa, että hän yltyisi kirosanoilla höystettyyn tuliseen retoriikkaan, jossa hyödynnetään kärjistyksiä. Näin ei kuitenkaan ole. Hän ei ala missään vaiheessa ”räntätä”. 

Junttasen mukaan tilille on hakeutunut seuraajia, joilla on samankaltainen arvomaailma kuin hänellä itsellään. Tilin tarkoituksena on vahvistaa ihmisoikeuksia ja vasemmistolaista politiikkaa tukevaa ajatusmaailmaa. Junttanen tekee julkaisut omista lähtökohdistaan eikä ole minkään puolueen ja niiden nuorisojärjestöjen jäsen.

Tavoitteena ei ole varsinaisesti pyrkiä kääntämään toisin ajattelevien päitä. Jos tavoite olisi tämä, hän valitsisi ehkä toisen tyylin satiirin ja provosoinnin sijaan.

”Provosointi on kaksipiippuinen juttu. Riskinä on, että se vahvistaa vastapuolen näkökantaa”, Junttanen sanoo.

Toisinaan julkaisujen kommenttikentät ja DM eli Instagram-tilin yksityisviestit täyttyvät asiattomista kommenteista. Asioista saa keskustella ja eri mieltä saa olla, mutta epäasiallisia kommentteja Junttanen ei jaksa katsella. Silloin hän estää seuraajan. 

”Keskusteluun pyrkivää kritiikkiä saa esittää, mutta trollaava ihminen ei ole vastaanottavaisessa tilassa.”

Mediatutkijalle meemit näyttäytyvät yhtenä vaikuttamiskeinona muiden joukossa. 

”Meemit voivat olla samanlaisia poliittisen viestinnän keinoja kuin mielenosoitukset, marssit tai julisteen tekeminen. Meemit ovat yksi digitaalisen aktivismin muoto”, sanoo Tampereen yliopiston mediatutkija Eliisa Vainikka. 

Vainikan viime vuonna julkaistu väitöskirja Prekarisaation tunnemaisema: Vastustavat taktiikat, tunnelmat ja elämänpolitiikka verkon julkisuudessa käsittelee verkkokeskusteluja ja meemejä.

Meemiaktivismi voi kattaa laajasti eri aiheita päivänpolitiikasta yhteiskunnan rakenteellisiin ongelmiin. Meemeissä voidaan puolustaa esimerkiksi naisten tai seksuaalivähemmistöjen asemaa. 

Lisäksi kansainväliset konfliktit nousevat meemien aiheiksi. Kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan vuonna 2014, alkoi somessa levitä Vladimir Putinia ja Krimiä koskevia meemejä. 

”Tällaisilla meemeillä pyritään herättelemään laajempia ihmisryhmiä siihen, ettei esimerkiksi Krimin valtaus ole ok. Parhaimmillaan meemeillä saadaan ihmisten huomio kiinnittymään tällaisiin asioihin ja muistutetaan heitä tiiviillä viestillä konfliktista”, Vainikka toteaa.

Millaista meemiaktivismi konkreettisesti on?

Päivänpolitiikan lisäksi Junttanen on osoittanut avoimesti tukensa Elokapinalle sekä ottanut kantaa muun muassa transihmisten oikeuksiin. 

Kesäkuussa julkaistun Instagram-postauksen kuvissa on meemejä, piikittelyä perussuomalaisille ja ilmastopolitiikkaan liittyvä tilasto. Junttanen liittääkin meemiensä yhteyteen paljon oheismateriaalia. Mukana voi olla muun muassa tilastoja, kuvankaappauksia eri poliitikkojen Twitter-julkaisuista sekä uutisotsikoita. 

Junttasen mukaan yksi tilin tehtävistä on vaikuttamisen ohella tiedonvälitys. 

Huhtikuussa  Junttanen teki meemin, jossa kehotettiin allekirjoittamaan Oikeus olla -kansalaisaloite, jonka tavoitteena on muuttaa transihmisiä koskevaa lakia.

Junttasen tilin biossa on myös merkintä he/him, jonka avulla hän osoittaa tukensa transyhteisölle. Merkinnän avulla transihmiset ja muunsukupuoliset voivat ilmaista, millä pronominilla he toivovat, että heitä puhutellaan. 

Viime vuonna myös cis-ihmiset, jotka identifioituvat heille syntymässä määriteltyyn sukupuoleen, ovat alkaneet käyttää merkintää sosiaalisessa mediassa. Merkinnän avulla osoitetaan tukea transyhteisölle. 

Toisella meemiaktivistilla, 28-vuotiaalla helsinkiläisellä Almalla, vaikuttaminen on erilaista kuin Junttasella. Pääsääntöisesti hän ei ota kantaa päivänpolitiikkaan, vaikka esimerkiksi kuntavaalien alla hän tekikin selväksi, kenelle hänen äänensä oli menossa.

Sen sijaan Alma kritisoi yhteiskunnan valtarakenteita ja normeja.

Alma pyörittää Instagramissa feminististä @pikakahvimemegirl-tiliä, jonka hän perusti viime lokakuussa. Seuraajia on kertynyt suhteellisen nopealla tahdilla, ja nyt seuraajia on noin 4 200.

Osa meemeistä on viihteellisiä ja sisältää muun muassa läppää kahvin juomisesta, osa käsittelee deittailua.

Alma esiintyy artikkelissa vain etunimellään, koska deittailumeemeissä näkyvät vahvasti hänen omat kokemuksensa, joten koko nimellä esiintyminen tuntuisi hänestä arkaluontoiselta. 

Alman meemit ottavat kantaa esimerkiksi seksismiin ja tietynlaiseen naismuottiin. Kuvien alla olevat tekstit kehottavat esimerkiksi olemaan ylpeästi oma itsensä ja puolustamaan omia oikeuksiaan, vaikka se joskus tarkoittaisikin sitä, että joutuisi  olemaan ilonpilaaja, ”ämmä” tai ”draamakuningatar”. 

Tilillä myös selkeästi kyseenalaistetaan heterodeittailukulttuurin normistoa. ”Kanssasiskoja” muistutetaan siitä, ettei aterian tai drinkin tarjoaminen velvoita naista mihinkään toimintaan.

Alma mieltää olevansa jossain määrin aktivisti. Pikakahvimemegirlin postauksissa puolustetaan usein heikommassa asemassa olevia. Koska lähtökohta on tämä, ei Alma varsinaisesti miellä, että hän käyttäisi meemitilin kautta valtaa.

”Jos on altavastaajien puolella tai itse sorretussa asemassa niin se ei ole vallankäyttöä vaan puolustautumista. Se on reagointia vallankäyttöön. Se on ehkä vaikuttamista muttei vallankäyttöä”, hän pohtii.

Ideat meemeihin kumpuavat lähtökohtaisesti Alman omasta elämästä. Meemien kautta hän purkaa turhautumista ja kritisoi valtarakenteita – erityisesti patriarkaattia.  Häntä sapettaa, että nuorena, puheliaana ja kikattavana naisena, häntä ei aina oteta vakavasti. Alman mukaan asiaa helpottaisi, jos hän olisi hillitympi kuin nyt.

”Meemien tekemisen kautta otan aktiivisen toimijan roolin, enkä alistu muottiin. Me voimme naisina validoida toisemme. Ei meidän tarvitse edes odottaa, että sedät muuttaisivat mieltään ja hyväksyisivät meidät. Mun ei tarvitse kuunnella setiä kun nekään eivät kuuntele mua. ”

Alman puhe tuo mieleen patriarkaattia vastustavien ja naisia voimaannuttavien somevaikuttajat. Alma ei kuitenkaan hyödynnä henkilöbrändäystä, vaan on ainakin toistaiseksi pysynyt anonyyminä seuraajilleen. Sekin on valinta, sillä Alman mukaan mystisyys on tärkeä osa hänen brändiään. 

Alma karttaa hieman jopa sanan aktivisti käyttöä, sillä sen voi ymmärtää väärin. Junttasen tavoin hänen tarkoituksenaan ei ole ensisijaisesti pyrkiä vaikuttamaan valta-asemassa oleviin ja saada heidän päitään kääntymään. Ennemmin kyse on siitä, että samankaltaisia asioita kokeneet voivat saada eräänlaista vertaistukea ja voimaantua.

Pikakahvimemegirl- ja kaikkipaskaksi-tilien ylläpitäjät muistuttavat, että aktivistinen sisältö on vain yksi osa heidän tilejään. Molemmilta löytyy paljon viihteellistä sisältöä, ja pääasiassa meemit ovat niin Almalle kuin Junttasellekin rakas harrastus. 

Entä  ovatko kaikki meemit lopulta poliittisia? Entä ne meemit, jotka on tarkoitettu viihteeksi?

Eliisa Vainikka muistuttaa, että myös ensisijaisesti viihteeksi tarkoitetut meemit voivat toimia vallan välineinä. Esimerkiksi erilaisia vähemmistöjä stereotyyppisesti esittävillä meemeillä käytetään valtaa näitä ihmisryhmiä kohtaan ja voidaan pönkittää sitä, minkä näköiset ihmiset mielletään suomalaisiksi.

Meemien avulla voidaan myös vahvistaa haitallista nais- tai mieskuvaa. 

Vainikka törmäsi väitöskirjaansa tehdessään useasti meemeihin, jotka leivittävät hyvin seksistisiä ja stereotyyppisiä käsityksiä naisista. Hänen mieleensä on jäänyt muun muassa meemi, jossa morsiuspuvussa oleva nainen iloitsee siitä, että vihdoin hän voi antaa itsensä lihoa.

Vainikka pitää tällaisia meemejä myös ongelmallisina, sillä ne saattavat lisätä esimerkiksi naisvihaa.

”Jos meemeissä esitetään jatkuvasti naiset vähempiarvoisina tai petollisina, niin ei se tietenkään naurata niitä, jotka ovat naurun kohteena.” 

Sama meemi naurattaa toista ja loukkaa toista.

Vainikan mukaan meemien haasteena on se, että niiden hauskuus syntyy usein stereotypioiden avulla. Sama pulma on myös esimerkiksi teatterimaailmassa ja stand-upissa.

”Meemeissä ollaan koko ajan sillä rajalla, mikä on loukkaava ja mikä hauskaa.”

Vainikka antaakin meemien tekijöille ohjenuoraksi teatterimaailmasta tutun lausahduksen.

”Pitäisi aina lyödä ylös- eikä alaspäin.”

Käytännössä siis valtaapitävistä tai rakenteellisesti valta-asemassa olevista ihmisistä voi suhteellisen huoletta heittää läppää, mutta vähemmistöt kannattaa jättää rauhaan, jollei itse kuulu niihin.

Lue lisää: Podcast paljastaa, millaisia ovat uuden sukupolven mielipidevaikuttajat eli meemitilien ylläpitäjät

Lue lisää: Meemivuosi 2020

Lue lisää: Lukiolaiset jakavat nyt ylioppilaskirjoituksiin liittyviä meemejä Instagramin @ytlbelike-tilillä: ”Sinne voi purkaa pahaa oloa ja tuntea myös yhteenkuuluvuutta”