Tulevaisuuden luksustuote?
HS Visio|Yksityiset sairauskuluvakuutukset eivät enää ole kannattavia vakuutusyhtiöille. Tämä saattaa pakottaa yhtiöt muuttamaan vakuutusten ehtoja tai kiristämään niiden myöntämisen kriteerejä, kirjoittaa HS Vision toimittaja Anu-Elina Lehti.

Suomalaisten sairauskuluvakuutukset ovat kannattavuuskriisissä.

Sairauskuluvakuutusten liiketoiminta on ollut pitkään tappiollista ja siksi vakuutusten hintojen nousu on väistämätöntä, sanoo Lähi-Tapiolan terveysvakuutuksista vastaava kehitysjohtaja Laura Miettunen.

Viime vuonna vapaaehtoisten henkilövakuutusten yhdistetty kulusuhde suomalaisissa vakuutusyhtiöissä oli 112 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että yhtiöt maksoivat korvauksina ja liikekuluina 112 euroa jokaista vakuutusmaksuina kerättyä 100 euroa kohden.

”Näin ei voi jatkua”, Miettunen summaa.

Sairauskuluvakuutettuja oli Suomessa vuoden 2024 kesäkuussa runsaat 1,3 miljoonaa.

KannattavuuskriisIiN on kaksi syytä. Merkittävin niistä on terveydenhuollon kustannusten nousu, mikä kasvattaa korvausten menoja. Toinen syy on kuluttajakäyttäytymisen muutos.

”Asiakkaat käyttävät vakuutuksia aikaisempaa enemmän. Yleisin korvausperuste on flunssa, vaikka se ei aina edes vaadi lääkärikäyntiä.”

Miettusen mukaan vakuutuksen tarjoaman helppouden vuoksi ihmiset käyvät esimerkiksi erikoislääkärillä, vaikka yleislääkärikin riittäisi.

”Kyseessä on trendi, joka jatkuu, koska suomalaisen terveydenhuollon tilanne ja saatavuus heikkenee.”

Lähi-Tapiolassa sairauskuluvakuutukset olivat viimeksi kannattavia koronavuosina. Silloin ihmiset eivät käyneet lääkärissä, vaikka se olisi voinut ollut heidän terveytensä kannalta olennaista.

Tärkein yksittäinen syy terveysvakuutuksen ottoon on mielenrauha: se, että ihminen tietää pääsevänsä tarvittaessa hoitoon. Toinen tärkeä syy on hoitoon pääsyn nopeus.

Laura Miettunen korostaa, että vakuutusten kannattavuuskriisin syy on se, etteivät suomalaiset usko enää saavansa yhteiskunnalta lakisääteistä hoitoa.

Eikä kyse ole vain mielikuvasta.

Suomalaiset eivät kansainvälisten tilastojen perusteella saa sairauksiinsa riittävästi hoitoa.

”Suomessa hoitamattomien sairauksien määrä on kolme kertaa suurempi kuin EU-maiden keskiarvo.”

Suomalaisten luottamus julkisen terveydenhuollon antamaan turvaan on kolmessa vuodessa suorastaan luhistunut, selviää Lähi-Tapiolan teettämästä tutkimuksesta.

Tutkimusyhtiö Verianin tekemään kyselyyn vastasi loka–marraskuussa yli tuhat ihmistä.

Sama tutkimus tehtiin myös vuonna 2021. Erot vuosien välillä ovat rajut.

Vielä vuonna 2021 noin 30 prosenttia vastaajista koki vanhusten hoivapalveluiden antaman turvan riittäväksi tai melko riittäväksi. Vuonna 2023 näin koki enää alle 20 prosenttia. Samalla täysin tyytymättömien osuus oli kasvanut reilusta kymmenestä prosentista noin 30 prosenttiin.

Tarkoittaako nykyinen tilanne sitä, että sairauskuluvakuutusten hinnat tulevat nousemaan merkittävästi?

Laura Miettusen mukaan nykyisenkaltaisella kehityksellä riski on todellinen. Lähi-Tapiola pyrkii muuttamaan tätä kehitystä ohjaamalla asiakkaitaan tarkoituksenmukaiseen hoitoon. Vaikka kustannuksia saataisiin leikattua, vakuutusten hintojen korotukset ovat edelleen väistämättömiä.

Jos terveydenhuollon kustannukset jatkavat nousuaan, vakuutusyhtiöiden keinot käyvät vähiin. Tämä voi pakottaa yhtiöt muuttamaan vakuutusten rakennetta tai rajamaan niitä, kenelle vakuutuksia myönnetään.

”Emme halua, että vakuutus on vain harvojen saavutettavissa ja pyrimme taittamaan nykyisen kehityksen. Mutta jos mikään ei muutu, sairauskuluvakuutuksista voi tulla luksustuote.”

Jos vakuutukset kallistuvat liian paljon, yhä useampi palaa julkisen puolen palveluihin – mikä pahentaa jo entuudestaan pitkiä jonoja ja resurssipulaa.

Hänen mukaansa ratkaisu ongelmaan ei löydy pelkästään hinnankorotuksista tai kulujen karsimisesta. Sairauskuluvakuutusten kannattavuusongelmat ovat heijastuma Suomen terveydenhuollon tilasta.

”Tarvitsemme aiheesta laajaa yhteiskunnallista keskustelua.”