Koronasyksynä 2020 Anudari Boldbaatar oli vasta valmistunut sairaanhoitajaksi ja teki töitä helsinkiläisen Haartmanin sairaalan sisätautiosastolla. Samalla hän mongolialaisena pinnisteli ymmärtääkseen suomenkielisiä keskusteluita potilashuoneissa ja hoitajien taukotiloissa.

Marras–joulukuun vaihteessa Boldbaatarin sulhanen Hugh Kirkland lensi Skotlannista Helsinkiin. Pari oli suunnitellut häitä miehen kotimaahan, mutta jo syksyllä oli käynyt selväksi, ettei koronapandemia ollut hellittämässä.

Oli siis parempi mennä naimisiin Helsingissä, vaikka se tarkoitti korutonta tilaisuutta Digi- ja väestötietovirastossa.

Häiden jälkeen onni alkoi murentua.

Boldbaatar oli kutsuttu Pasilan poliisiasemalle 16. joulukuuta. Kutsu hermostutti, koska hän ei ymmärtänyt, miksi oleskelulupa pitäisi noutaa poliisilta. Boldbaatar oli heinäkuussa jättänyt jatkohakemuksensa Maahanmuuttovirastoon (Migri), jotta voisi jäädä Suomeen töihin.

”Olin todella huolissani ja hermostunut, peloissani”, Boldbaatar sanoo.

Asemalla poliisi lausui muoviseinämän takaa sanat, jotka suistivat Boldbaatarin elämän raiteiltaan. Migri oli hylännyt oleskelulupahakemuksen ja päättänyt karkottaa hänet maasta. 

Tilanne tuntui järjettömältä. Boldbaatarille ei ollut tullut mieleenkään, ettei oleskelulupaa myönnettäisi. Hän oli jättänyt jatkolupahakemuksensa sillä perusteella, että oli suorittanut Suomessa tutkinnon ja haki vakityötä pätevänä sairaanhoitajana.

”Minä itkin. Koetin selittää vastaperusteita poliisille, ihan kuin hän nyt olisi voinut asialle mitään.”

Lakipykäliä vilissyt päätös ei juuri auttanut asian ymmärtämisessä, sillä Migri oli salannut päätöksestä sen olennaiset perustelut.

Poliisiasemalta Boldbaatar hoippui viereiseen Triplan kauppakeskukseen. Hän käveli Pasilan aseman odotustiloissa hermostuksissaan ympyrää ja googletti asianajajia.

”En tiennyt, kuka olisi hyvä ja millä perusteella asianajaja pitäisi valita. Valitsin vain listasta jonkin nimen.”

Vanhemmat lähettivät Anudari Boldbaatarin Mongoliasta alun perin Moskovaan. Se oli luontevaa, koska myös vanhemmat olivat opiskelleet Venäjällä neuvostoaikana, ja Boldbaatar oli oppinut venäjän kielen jo lapsena.

”Lähdin, koska sain stipendin kielitieteen opiskeluun Moskovassa.”

Neljä vuotta opiskeltuaan Boldbaatar päätti jättää kielitieteen opintonsa, koska halusi sairaanhoitajaksi. Mongoliassa hän oli rakastunut skotlantilais-amerikkalaiseen Hugh Kirklandiin. 

Saadakseen olla samassa maanosassa sulhasensa kanssa Boldbaatar alkoi etsiä tietoja eurooppalaisista sairaanhoitajan tutkinnoista. Ne osoittautuivat pääosin hyvin kalliiksi.

Sitten hän osui hauissaan Suomeen. 

Samaan aikaan, vuonna 2017, kolmansista maista tuleville opiskelijoille otettiin käyttöön lukukausimaksut. Hinta oli silti kohtuullinen verrattuna useisiin muihin maihin.

”Kunhan oli osoittaa riittävä suomen kielen taito”, Boldbaatar sanoo.

Suoriutuakseen kielikokeesta hän oli opiskellut suomea Moskovassa ja läpäisi helsinkiläisen Arcada-ammattikorkeakoulun testin.

Helsinki osoittautui 21-vuotiaalle Boldbaatarille uskomattomaksi paikaksi. Hänen katseensa syttyy yhä, kun hän muistelee vaikutusta, jonka suomalainen elämäntapa aluksi teki. 

”Pidin itseäni onnekkaana. Tulin hyvin patriarkaalisesta yhteiskunnasta, ja eläminen avoimessa yhteiskunnassa auttoi minua itsenäistymään tavalla, johon en pystynyt Mongoliassa tai Venäjällä.”

Heti kun opintosuorituksia oli riittävästi, Boldbaatar aloitti osa-aikatyöt hoitoalalla. Pääsy Helsingin kaupungin kotihoitoon oli hänestä helppoa: piti vain täyttää rekrytointihakemus ja käydä haastattelussa.

”Monissa muissa maissa ei pystyisi hankkimaan toimeentuloaan tekemällä osa-aikatöitä opiskeluaikana.”

Toukokuussa 2020 Boldbaatar valmistui sairaanhoitajaksi. Valmistumisjuhlia ei pidetty, koska koronatartunnat levisivät. Merkkejä pahenevasta hoitajapulasta oli jo.

Loppuvuonna 2020 koronatilanne oli hälyttävä. Hoitajia alettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) siirtää muilta osastoilta teholle.

Teho-osastolla työskentely oli sisätautiosastolla työskennelleen Boldbaatarin unelma, joten hän ilmoittautui vapaaehtoiseksi hoitamaan koronapotilaita.

”Sille tielle jäin.”

Lue lisää: ”Lopputili voisi olla helpotus” – Husin väsyneet hoitajat pelkäävät lomiensa puolesta, työn­antaja haluaisi välttää töihin pakottamista.

Lue lisää: Kaksi sairaan­hoitajaa vetoaa suomalaisiin ja kertoo tilanteesta korona­potilaiden teho-osastolla.

Joulukuussa 2020 antamassaan kielteisessä oleskelulupapäätöksessä Migri syytti Boldbaataria useaan otteeseen väärennetyn asiakirjan esittämisestä.

Väitetty väärennys liittyi toimeentulosta annettuun selvitykseen, mutta virasto ei kertonut Boldbaatarille, mihin asiakirjaan epäily perustui. Boldbaatar oli jättänyt selvityksinä toimeentulostaan työsopimuksia, palkkalaskelmia ja tiliotteita.

Maahanmuuttovirasto oli salannut perustelut vetoamalla siihen, että ”tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua”.

Mielettömältä tuntui sekin, että Migri nosti esiin Boldbaatarin ”työsuhteiden olleen lyhytaikaisia” ja että ”hakijan työsiteiden ei voida katsoa olevan erityisen vakiintuneita ja kiinteitä”.

Boldbaatar oli tehnyt töitä Helsingin kotihoidossa ja Husissa. Työsuhteet olivat alalle tyypillisesti määräaikaisia mutta jatkuvia, kuten HS:n näkemistä työsopimuksista ilmenee.

Viisi kuukautta Boldbaatar odotti, mitä tapahtuisi. Toukokuussa 2021 poliisi lähetti hänelle sähköpostitse kutsun kuulusteluun.

Samassa sähköpostissa Boldbaatar sai Migrin poliisille tekemän tutkintapyynnön. Siitä lopulta ilmeni, mistä virasto häntä epäili.

Poliisin kuulustelussa Boldbaataria ei enää itkettänyt. Hän oli vihainen ja tunsi itsensä nöyryytetyksi. Poliisi kysyi kohta kohdalta, mikä oli Boldbaatarin vastaus Migrin esittämiin syytöksiin.

Epäilyssä oli kyse pankin tiliotteista. Boldbaatar muistaa ihmetelleensä, miksi Migri oli pyytänyt niitä marraskuussa 2020. Hän oli kuitenkin lähettänyt Nordean ja Revolut-nimisen pankkisovelluksen tiliotteet.

Kuulustelun jälkeen odotus jatkui. Boldbaatar oli valittanut Migrin päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen. Oikeus ei kuitenkaan päässyt käsittelemään valitusta, koska Migrin esittämä rikosepäily oli ratkaisematta.

Oli korona-aika, ja syyttäjä oli kiireinen.

”Työ oli ainoa asia, joka esti minua vaipumasta masennukseen. Teho-osasto on ympäristö, jossa omat ongelmat unohtuvat.”

Syyskuussa 2021 syyttäjä kertoi ottaneensa asian käsittelyyn. Boldbaatarin asianajaja varoitti, ettei syyttäjää kannata häiritä yhteydenotolla.

Tammikuussa 2022 Boldbaatar sai vakituisen työsopimuksen. Siinä lukee Meilahden teho-osasto, tehohoidon linja, leikkaussalit, teho- ja kivunhoito.

Ainakin yksi Migrin kielteisen päätöksen johtopäätöksistä kumoutui samalla.

Kesäkuun 23. päivänä 2022 Boldbaatarin puoliso tuli taas käymään. Pariskunta lähti mökille Espooseen. Lupiinit kukkivat, ja auringonlasku toisti kukkien violettia väriä.

Syyttäjän puhelinnumero poltteli Boldbaataria. Hän oli useasti kuvitellut, kuinka soittaisi tälle. Mutta entä jos syyttäjä kokisi, että häntä häiritään? Mitä jos soitto vaikuttaisi kielteisesti syyteharkinnan lopputulokseen?

Boldbaatar käveli edestakaisin mökin pihassa – ja sitten hän soitti. Kun syyttäjä vastasi, Boldbaatarilta pääsi itku.

”Yritin siinä kysyä nätisti, voisiko hän ymmärtää tilannettani, ja kerroin, kuinka olin jumissa tilanteen takia.”

Päätös syyttämättä jättämisestä tuli 16. elokuuta 2022.

Syyttäjä väänsi päätöksessään rautalangasta, mistä väärennysepäilyssä oli ollut kyse. Epäily perustui Revolut-pankkisovelluksen tiliotteeseen, josta Migri nosti tutkintapyynnössään esiin kaksi asiaa:

Revolut on Lontoossa pääkonttoriaan pitävä pankkipalvelu, jota voi käyttää sovelluksen kautta. Boldbaatar käytti sitä, koska piti sovellusta kätevänä esimerkiksi sen säästötoiminnon takia.

Kun Boldbaatarille selvisi poliisikuulustelussa, mistä häntä epäiltiin, hänellä kesti ”kaksi minuuttia tajuta, mistä Migrin syytöksensä perusteiksi esittämät ’laskuvirheet’ johtuivat”.

Boldbaatar oli vastannut väärennysepäilyyn kertomalla, että tiliotteessa on kaksi saraketta. Ensimmäisessä on päivämäärä, jolloin tilitapahtuma on luotu, toisessa tapahtumapäivämäärä, jolloin raha on otettu tililtä.

Kun merkintätavan kaksi saraketta laskee yhteen, summat täsmäävät eikä Migrin esittämää laskuvirhettä ole.

Samanaikaiset tilitapahtumat selittyvät Revolutin vault-säästömahdollisuudella. Kun tililtä on tehty korttimaksu, säästöön on samalla otettu pieni summa.

Syyttäjä päätti olla nostamatta syytettä Boldbaataria vastaan ja totesi, että ”ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi”.

Tutkintapyynnössä ei ole esitetty muita perusteita epäilylle. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan Boldbaataria ei myöskään ole syytetty eikä tuomittu muissa rikosasioissa.

Lokakuussa 2022 Boldbaatar pelästyi pahasti, kun törmäsi vielä uuteen sääntöön.

Migrin sivuilla luki, että jos hakija on saanut kielteisen päätöksen oleskelulupaansa ja valittanut päätöksestä, työntekoa voi jatkaa, kunnes valitus on käsitelty – paitsi jos hakija on suorittanut tutkintonsa Suomessa. Ja Boldbaatar oli jatkanut töissä.

Työntekokiellosta ei oltu mainittu Migrin päätöksessä, eikä se ollut tullut aiemmin esiin.

”Pelkäsin. Minut oli kutsuttu poliisikuulusteluun ja epäilty rikoksesta – ja nyt ehkä jonkin työlainsäädännön rikkomisesta.”

Boldbaatar otti yhteyttä Pakolaisneuvontaan, joka antaa oikeudellista apua ulkomaalaistaustaisille ihmisille. Siellä hänen tapaukseensa perehtyi juristi Taru Takamaa.

Selvisi, ettei mitään voimassa olevaa juridista perustelua Migrin sivuilla mainitulle työntekokiellolle ole. Lainsäädäntöä tutkimalla Takamaalle valkeni, että kyse oli vanhentuneista pykälistä.

Puhelimessa Migrin asiakasneuvojilla oli kuitenkin Takamaan mukaan keskenään ristiriitaiset käsitykset työnteko-oikeudesta valitusvaiheessa. Siksi Takamaa piti parhaana pyytää asiasta kirjallisen vastauksen.

Vastaus saapui kolmen viikon kuluttua: Boldbaatarilla oli koko ajan ollut rajoittamaton oikeus tehdä töitä.

HS on nähnyt Migrin kirjallisen vastauksen.

Helsingin hallinto-oikeus antoi oman päätöksensä 1. marraskuuta 2022. Oikeus kumosi Migrin kielteisen oleskelulupapäätöksen ja palautti asian virastoon uudelleen käsiteltäväksi.

Oikeus nosti esiin sen, että Migri hylkäsi Boldbaatarin hakemuksen pelkän epäilyn perusteella.

Migri puolustautui oikeudessa esittämällä, ettei oleskeluluvan hylkääminen väärennysepäilyn perusteella edellytä rikosasian vireille tuloa tai rangaistusta. Virasto pysyi kannassaan, että toimeentuloselvityksessä oli havaittu ”selkeitä väärennöksen tunnusmerkkejä”.

Hallinto-oikeuden päätöksessä todetaan, ettei Migrillä ollut perustetta salata päätöksen perusteluita. Kyse oli oikeuden mukaan Boldbaatarin oikeusturvasta.

Kaikista Migrin päätöksistä voi valittaa, sanoo tulosalueen johtajan sijainen Janne Paananen Migristä. Valituksen mahdollisuus riittää hänen mukaansa takaamaan hakijoiden oikeusturvan toteutumisen.

Valituskelpoisuuden kautta toteutuu Paanasen mukaan myös viraston vastuu päätöstensä oikeellisuudesta. Yksittäisiin tapauksiin hänen ei ole mahdollista ottaa kantaa, ja siksi hän arvioikin Boldbaatarin tapauksen kaltaisia tilanteita yleisellä tasolla.

Jos oikeus kumoaa Migrin päätöksen, virasto toimii sen mukaisesti. Paananen myös vakuuttaa, että kaikkia päätöksiä valvotaan viraston sisällä.

”Meille hallinto-oikeudesta palautuneista asioista tutkitaan päätösten perustelut, miksi ne on kumottu”, hän sanoo.

Oleskelulupapäätöksiä ei Paanasen mukaan tehdä kepein perustein vaan asia arvioidaan huolellisesti.

Hän sanoo, ettei ole ollut tietoinen siitä, että Migri on jakanut nettisivuillaan virheellistä tietoa työnteko-oikeudesta.

”Jos meillä on netissä virheellistä tietoa, se pitää ilman muuta korjata sieltä.”

KarkotuKseen johtavan päätöksen perusteiden salaaminen loukkaa oikeusturvaa ja on vastoin oikeusvaltion periaatteita.

Näin arvioi maahanmuuttoasioihin erikoistunut asianajaja Ville Punto. Hän sanoo, että Migri näyttää nyt heiluttavan ”Supo-korttia” tilanteissa, joihin se ei sovi.

Oikeuskäytännön mukaan peruste salaamisen voi olla silloin, kun karkotettava voi Suojelupoliisin (Supo) arvioiden perusteella vaarantaa valtion turvallisuutta.

Migri on Punton mukaan pyrkinyt salaamaan kielteisten lupapäätöstensä perusteita tilanteissa, joissa salaamiseen ei ole perusteita.

Hänellä on ollut toimeksianto, jossa myös oli kyse väärennetyksi epäillystä tiliotteesta. Maahanmuuttovirasto oli salannut oleskelulupapäätökseen liittyneet perustelut mutta muutti Punton mukaan päätöstään sen jälkeen, kun hän oli kysynyt virastolta asiasta.

Hallinto-oikeuksissa on Punton mukaan käsitelty tapauksia, joissa karkotettavaksi määrätty ei välttämättä ole koskaan saanut tietoonsa Migrin salaamia perusteita.

Punto pitää poikkeuksellisena, että Migri teki Boldbaatarin tapauksesta tutkintapyynnön poliisille. Se oli hänen mukaansa hyvä, koska siten tapaus tutkittiin.

Väärennysepäily järkyttää Boldbaataria yhä. Migri myönsi lopulta 17. marraskuuta hänelle oleskeluluvan ja täyden työnteko-oikeuden.

Voitto oikeudessa tuntuu tyhjältä. Myönnetty oleskelulupa on pitkän prosessin vuoksi voimassa vain 31. tammikuuta asti. Edessä olisi uuden oleskeluluvan hakeminen.

Boldbaatar sanoo, ettei ikinä olisi voinut kuvitella, että hänelle käy näin.

”Ihan kuin lukisi jonkin uutisjutun ja ajattelisi, että miten pimeää tuo on – ja sitten jatkaisi elämäänsä. Mutta minä olinkin se tyyppi siinä jutussa.”

Boldbaatar sanoo surevansa sitä, että Suomen kaltaisessa vahvassa demokratiassa tällaista voi tapahtua ilman, että mahdollisesta virheestä joutuu kukaan vastuuseen.

”Toivon, että tuomio vaikuttaa niin, että joku muu säästyy vastaavalta tilanteelta.”

Suomessa on Boldbaatarin mielestä paljon hyvää ja hienoja tilaisuuksia. Mutta.

”Ei ole mekanismia, jolla varmistettaisiin, etteivät oleskeluluvan käsittelyssä tapahtuvat virheet toistu”, hän sanoo.

Boldbaatar lähti maasta marraskuun lopussa. Ensin hän matkusti kotiin Mongoliaan ja sieltä hän muuttaa miehensä luo Britanniaan.

”En enää tämän jälkeen voinut kuvitella jääväni Suomeen.”