Syöpäseulontojen sanotaan säästävän henkiä, mutta kuinka paljon lisää elinvuosia niiden ansiosta saadaan? 

Ei välttämättä yhtään, vastaa hiljattain ilmestynyt meta-analyysi, jossa  vedettiin yhteen tulokset 18 satunnaistetusta tutkimuksesta. Niissä oli mukana yli kaksi miljoonaa ihmistä.

Seulontojen vaikutus laskettiin vertaamalla seulontaan osallistuneen ryhmän elinvuosia seulomattomaan verrokkiryhmään. 

Tulos oli, että rintasyövän seulonta mammografialla ja suolistosyövän seulonta ulostenäytteillä eivät pidentäneet elämää lainkaan. Molempia seulontoja tehdään Suomessakin. 

Vain paksusuolen loppuosan tähystys eli sigmoidoskopia osoittautui tehokkaaksi. Sillä saatiin kolme kuukautta lisää elinaikaa. 

Muiden tutkittujen seulontojen hyöty oli tutkimuksen valossa epätodennäköinen tai epävarma, kansainvälinen tutkijaryhmä raportoi lääketieteen Jama Internal Medicine -lehdessä. 

Ryhmä tarkasteli myös paksusuolen tähystystä, keuhkojen tietokonetomografiaa entisillä ja nykyisillä tupakoitsijoilla sekä eturauhassyövän seulontaa psa-verikokeella.

Tulos voi vaikuttaa yllättävältä, mutta se pitää yhtä aiemman tutkimustiedon kanssa. 

”Ikävä tosiasia, jota monet tutkijat ja lääkärit eivät haluaisi myöntää on, että tutkimuksissa syöpien seulonnat eivät ole lisänneet kokonaiselinikää”, sanoo näyttöön perustuvan lääketieteen puolesta puhujana tunnettu professori Kari Tikkinen.

Näin on siitä huolimatta, että seulonnoilla pystytään estämään jonkin verran syöpäkuolemia. 

Seulontojen kannattajia on arvosteltu hyötyjen liioittelusta. Kalifornian yliopiston epidemiologian ja biostatistiikan professori, syöpälääkäri Vinay Prasad sanoo nettiluennossaan, että nykyisen näytön pohjalta on väärin patistaa kansalaisia seulontoihin ja mainostaa niitä hengenpelastajana.

Prasad on pureutunut tutkimustyössään erityisesti tieteellisiin näyttökysymyksiin. 

Hän sanoo, ettei ole esittämässä lopullista totuutta asiasta. Sen varmistamiseen tarvittaisiin entistä laajempia satunnaistettuja tutkimuksia.

Prasad huomauttaa, että seulonnoilla kyllä löydetään enemmän syöpää ja pienempiä kasvaimia. Voisi olettaa, että varhaisten diagnoosien ansiosta pitkälle ehtinyttä syöpää esiintyisi entistä vähemmän, mutta näin ei ole.

Kun rintasyövän seulonta alkoi Yhdysvalloissa 1980-luvulla, varhaisen vaiheen syöpien diagnoosit kaksinkertaistuivat. Vuonna 2012 tehty tutkimus osoitti, että pitkälle ehtineitä syöpiä oli silti lähes yhtä paljon kuin ennen seulontojen aloittamista. 

Osa syövistä on niin nopeita ja aggressiivisia, että ne tappavat seulonnoista ja hoidoista huolimatta. 

Osa taas kasvaa ja leviää niin hitaasti, etteivät ne koskaan ehtisi vaivata potilasta. Niiden hoitaminen on haitallisempaa kuin syöpä itse. 

Vaikka syöpäkuolemia saadaan seulonnoilla hiukan vähennettyä, seulontojen aiheuttamasta ylidiagnosoinnista, lisätutkimuksista, raskaista hoidoista ja turhista leikkauksista saattaa johtua, että seulotut ryhmät kuitenkin kuolevat kuitenkin samassa tahdissa kuin muut.

Kun EU esitti viime syksynä jäsenmaille eturauhassyövän seulomista, urologian professori Tikkinen osallistui työryhmään, joka arvioi sosiaali- ja terveysministeriölle tieteellisen näytön seulonnan hyödyllisyydestä.

Johtopäätös oli, että valtaosalle ihmisistä seulonta ei aiheuta haittaa eikä hyötyä, joillekin se on haitallista ja harvalle hyödyllistä, Tikkinen sanoo.

Ilman seulontoja viisi miestä tuhannesta kuolee eturauhassyöpään. Seulotuista miehistä neljä tuhannesta kuolee eturauhassyöpään.

Rintasyövän seulonnassa tulos on Tikkisen mukaan suunnilleen samaa luokkaa. Mammografian hyödyt olivat 1980- ja 1990-luvulla suuremmat, mutta hoitojen kehittyminen on syönyt hyötyä. Nykyisin pystytään hoitamaan isompia kasvaimia.

Kohdunkaulansyövän esiasteita havaitseva papa-seulonta on mahdollisesti ollut Suomen syöpäseulonnoista vaikuttavinta, Tikkinen sanoo. 

Tilanne on kuitenkin muuttumassa, sillä nykyisin nuorille annetaan hpv-rokote, joka torjuu seksissä leviävää ja solumuutoksia aiheuttavaa papilloomavirusta. Se vähentää tehokkaasti syövän esiintyvyyttä. Samalla seulonnan hyödyt vähenevät.

Viime vuonna Suomessa alkoi suolistosyövän seulonta, jossa etsitään piilevää verta kakkanäytteestä. Sen on tarkoitus laajentua asteittain kaikkiin 56–74-vuotiaisiin.

Jos verta löytyy, jatkotutkimuksena tehdään useimmiten paksusuolen tähystys. Tikkisen mukaan se tarkoittaa, että tähystysten määrä moninkertaistuu.

”Vaikka veri voi tulla peräpukamista.”

Tikkinen sanoo, ettei hän vastusta seulontoja, mutta niistä saatavat hyödyt eivät yleensä ole kovin suuria.

”Joten kannattaisi harkita tarkkaan, kuinka niitä lisätään tilanteessa, jossa sairaitakaan ei meinata saada hoidettua jonojen takia.”

Oikaisu 14.10. klo 15.43: Lehden nimi on Jama Internal Medicine, ei Jama International Medicine.