Näkymä voisi olla mistä tahansa suomalaiskaupungista.

Kolme- ja nelikerroksisia eri vuosikymmeninä rakennettuja kerrostaloja. Työmiehet istuvat R-kioskilla kahvitauolla. Jouluvalot palavat ikkunoissa ja parvekkeilla.

Näkymässä on kuitenkin rosoa, jota ei kaikkialta löydy. 

Osa taloista on kipeästi remontin tarpeessa. Monet ikkunat tuijottavat pimeinä ja tyhjinä marraskuiseen hämärään.

Jokin on täällä toisin. 

”Tämä meininki on ihan sairasta”, Leilaksi esittäytyvä nainen sanoo.

Olemme Varkaudessa Kommilan kaupunginosassa. Tänä syksynä Kommilassa ja koko Varkaudessa on puhuttu paljon huumeista.

Monien varkautelaisten mielestä kaupungin huumeongelma ja siihen liittyvät lieveilmiöt ovat pahentuneet viime vuosina.

Leilallakin on siitä näkemys. Hän osoittaa sormellaan kerrostaloja, joissa asuu hänen mukaansa huumeidenkäyttäjiä.

”Tämä on ihan Villin lännen meininkiä. Ei täällä ole kohta muita kuin ne ja me vanhat haaskat.”

Huumeongelmat eivät liity pelkästään Kommilaan. Ja Kommilassa on myös paljon muutakin elämää kuin huumeet ja siihen liittyviä ongelmat.

20 000 asukkaan savolaiskaupungissa on tapahtunut reilun vuoden aikana useita poikkeuksellisia tapahtumia, jotka ovat järkyttäneet asukkaita ja kasvattaneet huolta omasta kotikaupungista. 

Esimerkiksi vuosi sitten kerrostaloasunnossa tapahtui voimakas räjähdys, jossa kuoli noin kolmekymppinen mies. Rakennus vaurioitui pahoin. 

Syksyllä poliisi kertoi, että kesällä kadonnut, pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva 25-vuotias oli joutunut Varkaudessa henkirikoksen uhriksi. Miehen ruumis löytyi maastosta Varkauden läheltä. 29-vuotiasta miestä epäillään murhasta.

Syksyllä on uutisoitu ainakin kahdesta ryöstöstä kaupungilla. Yksi apteekki ryöstettiin päiväsaikaan. On ollut apteekkimurtoja ja niiden yrityksiä.

Samaan aikaan päihdepalveluiden ammattilaiset ovat kertoneet päihdepalveluiden kysynnän kasvusta, yhä nuoremmista huumeiden käyttäjistä ja siitä, kuinka käyttäjät kertovat yhä useammin väkivallasta tai sen uhasta.

”Huumeongelma on näkynyt Varkauden katukuvassa jo pitkään, mutta tänä vuonna tilanne on suorastaan ryöpsähtänyt silmille”, kirjoitti paikallinen Warkauden Lehti lokakuun alussa. 

Varkaudessa tunnistetaan myös ilmiö, joka on omiaan pahentamaan huumetilannetta. Varkauteen muuttaa huumepiireissä liikkuvia ihmisiä muualta muun muassa keskeisen sijainnin ja halpojen asuntojen perässä.

Tarjolla on paljon vapaita vuokra-asuntoja. Kommilastakin saisi yksiön runsaalla parillasadalla, kaksion alle 400 eurolla kuukaudessa.

Muuttoilmiö on tuttu pitkältä ajalta, kertoo tuetun asumisen yksikönjohtaja Noora Savela TTY Palveluiden Savonkodista, jossa järjestetään päihdekuntoutujille asumispalveluita ja päivätoimintaa.

Viime aikoina muuttajia on ollut ehkä aiempaa enemmän.

”Kun ihmisiä jututtaa siitä, mikä heidät on tuonut Varkauteen, moni sanoo, että halvat asunnot ja se, että asuntoja on helppo saada. Varkauteen pystyy muuttamaan myös poste restante -osoitteeseen ilman, että sillä hetkellä edes olisi vielä sitä asuntoa”, hän sanoo.

Varkaus sijaitsee vilkkaan Viitostien varrella. Kuopio ja Mikkeli ovat noin tunnin ajomatkan päässä, Jyväskylä ja Joensuu reilun puolentoista tunnin päässä.

”Kuulemme päihdeasiakkailtamme, että Varkaus on maatieteellisesti sellaisella paikalla, että tätä kautta liikkuu paljon huumeita. Osa jää tietenkin tänne, ja se näkyy levottomuutena. Kun puhutaan huumausaineongelmista, rikollisuus kulkee sen kanssa aina käsi kädessä”, sanoo kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelujen varaesihenkilö Päivi Hämäläinen.

Savelan mukaan huumeiden käyttäjäkunta on nuorentunut selvästi. Yhä nuoremmat käyttävät kovia huumeita.

”Nuoresta iästä huolimatta ollaan jo hyvin syvällä siellä päihdemaailmassa”, Savela kertoo.

”Myös pelko väkivallasta on läsnä aiempaa enemmän. Monilla on väkivaltakokemusta, joskus aika raakaakin. Ainahan väkivalta on liittynyt päihdemaailmaan, mutta nyt karuutta on tullut lisää.”

Leila muutti kotiseudulleen Varkauteen kymmenisen vuotta sitten Helsingistä. Hän kokee, että meno on nyt selvästi rauhattomampaa kuin silloin.

Hänenkin asuintalossaan asuu huumeiden käyttäjiä, joiden luona käy paljon käyttäjäkavereita. Edellisenä sunnuntaina Leila kertoo yllättäneensä varkaat asuintalonsa kellarikopeilta. Varkaat lähtivät karkuun.

”Ne varastelevat ja roskaavat. Niiden jäljiltä löytyy milloin mitäkin. Rappukäytävästä löytyi kirves, kellarikäytävässä oli vesuri. Ja rautaputkia löytyy. Ne kuljettavat niitä mukanaan muovipusseissa, kun on riitoja ja ne pelkäävät.”

Eräs Savontiellä asuva haluaa keskustella HS:n kanssa oman asuintalonsa ja naapurustonsa tilanteesta. Hän kertoo olevansa ahdistunut ja peloissaan, koska huumeet ja niihin liittyvät ongelmat tulevat lähes kotiovelle.

Pelon takia hän ei halua kertoa nimeään.

Alueen taloissa on tapahtunut väkivaltarikoksia, myös henkirikoksia. Talojen ulko-ovia on hajotettu ja kellarikaappeihin murtauduttu. Poliisi vierailee alueen taloissa tiheään.

Varkautelaisen mukaan ongelmat liittyvät tiettyihin asuntoihin. Hänen mukaansa niiden yksityinen vuokranantaja ottaa vuokralaisiksi Kelan maksusitoumuksen saaneita ihmisiä välittämättä heidän muista taustoistaan. Kun talossa asuu huumeiden käyttäjä tai välittäjä, se voi muuttaa rauhattomaksi koko kulmakunnan.

Varkautelainen on nähnyt, kuinka huumekauppaa on käyty ja peritty velkoja aseen kanssa aivan kotinurkilla.

”Tilanne aiheuttaa tavallisille ihmisille hätää ja kärsimystä. Ihmisiä on joutunut terapiaan näiden asioiden takia. En uskalla mennä yksin kellarikomerolle, ja kellarin saunassa käynnin lopetin jo aiemmin”, hän sanoo.

Itä-Suomen poliisin rikoskomisario Jarkko Lappi sanoo, että poliisi on huomioinut Varkauden tilanteen ja reagoinut siihen. Hänen mukaansa kesän ja syksyn aikana poliisi on operoinut kaupungissa laajasti.

”On tehty etsintöjä, operaatioita ja kiinniottoja. Koetettu siltä osin rauhoittaa tilannetta. Tilanne on ehkä parempi kuin se oli vuosi sitten tähän aikaan”, hän sanoo.

Lapin mukaan huumeiden kysyntä on suurta Itä-Suomessa laajemminkin. On paljon nuoria käyttäjiä, joilla on vaikeuksia sopeutua yhteiskuntaan.

"Se, että on paljon käyttäjäkuntaa, lisää myös tarjontaa ja siihen liittyviä lieveilmiöitä. Olivat ne sitten omaisuus- liikenne- tai väkivaltarikollisuutta”, Lappi sanoo.

”Pääsääntöisesti huumeisiin liittyvä rikollisuus tapahtuu kuitenkin käyttäjä- ja tarjoajaportaassa. Päihteistä riidellään ja tapellaan, ja saattaa käydä pahasti. On velanperintää, oikeita ja keksittyjä velkoja.”

Poliisin työtä vaikeuttaa se, että monet huumemaailmaan liittyvät rikokset jäävät pimentoon.

”Velanperinnässä saattaa sattua vakaviakin väkivallantekoja, mutta osalliset eivät ilmoita niistä poliisille. Pienellä paikkakunnalla syntyy äkkiä tietynlainen pelon ja vaikenemisen ilmapiiri. Asianomistajat, todistajat ja ne, ketkä asiasta tietävät, eivät vie asioita eteenpäin. Asiat saattavat paljastua jälkeen päin toisen epäillyn rikoksen yhteydessä tai jotain muuta kautta”, Lappi sanoo.

Varkauden tilanne on pitkän kehityskaaren tulosta, sanoo sosiaali- ja terveysjohtaja Soile Merilä. Hän aloitti tehtävässään helmikuussa 2021.

2000-luvulla Varkaus on kärsinyt perinteisen metsäteollisuuden rakennemuutoksesta, josta on seurannut työttömyyttä, päihteiden käyttöä ja muita ongelmia.

Merilän mukaan tilannetta on vaikeuttanut se, että kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelut eivät ole toimineet parhaalla mahdollisella tavalla. Toimintatavoissa ja tilastoinnissa on ollut puutteita, ongelmia ei ole aina tunnistettu, ja sosiaalityön resursointi on ollut liian vähäistä vaativaan tilanteeseen nähden.

Nyt sosiaalityöntekijöitä on Merilän mukaan palkattu lisää. Lisäksi sosiaalityön rakenteita ja toimintatapoja on uusittu sekä prosesseja selkiytetty ja johtajuuteen panostettu.

Varkaus on myös yksi niistä 15 kaupungista, jotka saavat tänä vuonna valtiolta harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Hallitus kertoi asiasta viime viikolla. Varkaus saa 830 000 euroa eli anomansa summan lähes täysimääräisenä, koska kaupunki on vaikeassa taloudellisessa tilanteessa perhe- ja sosiaalipalveluiden kustannusten kasvun takia.

”Meillä on ollut niin paljon päihdeongelmaa, että vaikka näihin asioihin on puututtu ja resurssiakin on saatu, ongelmia on silti paljon”, Merilä sanoo.