Suomessa Oulun yliopisto vetää 6g-hanketta, joka on ehkä kärkihanke koko maailmassa. Ainakin se on ensimmäinen iso 6g-hanke, joka alkoi vuonna 2018.

Mikä 6g sitten on? Kansallisen 6g-hankeen vetäjä professori Matti Latva-Aho Oulun yliopistosta vastaa. 

Kymmenen vuoden välein syntyy aina uusi mobiilistandardi.

Tämä johtuu siitä, että langattomien verkkojen tarpeet kasvavat. Ne leviävät nopeasti uusille sovellusalueille.

5g oli vasta ensiaskel uudelle mobiiliteknologian murrokselle. 6g on siitä seuraava askel. Eikä tarina pääty tähän. Myös 7g tulee aikanaan.

Siirtonopeus ja siirtoviive. 6g paikantaa tarkemmin kuin gps myös sisätiloissa. Päätelaitteet uusiutuvat ja niihin tulee graafisesti näyttäviä sovelluksia.

Toivottavasti saamme vietyä myös laajakaistayhteydet syrjäseudulle siten, että niiden laatu on hyvä. Tätä tarvitsee erityisesti tulevaisuuden digitalisoituva yhteiskunta.

Niin, tuo on ydinkysymyksiä. 5g kun ei ole vielä mullistanut arkeamme mitenkään.

Teknologian kehityksen rinnalle tarvitaan sovelluksia kuluttajille, sellaisia joita kysytään vientimarkkinoille.

Nyt tärkein kiinnostus on vielä ammatillisessa käytössä. Siksi 5g:n todelliset hyödyt kuluttajille ovat jääneet taka-alalle.

Datan nopeuden lisääminen on ottanut operaattorien markkinoinnissa tärkeimmän roolin.

Nyt tutkimme ja kehitämme digitaalisia kaksosia. Ne ovat mahdollisimman todentuntuisia kopioita koneista, teollisuuden prosesseista ja ehkä joskus myös ihmisistä.

Näillä näkymin ne sujuvoittavat arkea huomattavasti. Pääsemme rajatuissa asioissa ja sovelluksissa toimimaan aidosti etäältä reaaliajassa.

Voimme vaikkapa toteuttaa vaativaakin kirurgiaa tai voimme korjata mutkikkaita laitteita etänä. Näin liikkumisen tarve paikasta toiseen vähenee.

Arki sujuu paremmin siten, että aikaa jää enemmän kaikkeen muuhun.

Kyllä se on näköpiirissä. Maailmalla paljon puhuttu metaversumi on osaltaan juuri sitä.

Tämä on esimerkki siitä, että uuden teknologian lisäksi tarvitsemme isoja uudistuksia lainsäädäntöön ja muuhun säätelyyn.

Nyt kuljettajaton autoilu ei ole laajasti luvallista. Menee vielä aikaa, että robottiautot toimivat luotettavasti vaikkapa lumisissa oloissa.

Riippuu siitä, mitä älykodeilla tarkoitetaan. Monilta osin tämä on mahdollista jo nykyisillä teknologioilla.

Tarjontaa edullisista ja helpoista sovelluksista vain on vielä saatavilla vähän.

5g ja 6g tuovat uusia sovelluksia myös tähän kenttään.

Tässä on vain mielikuvitus rajana: millä eri tavoilla kodin ympäristöä voisi kehittää automaation avulla?

6g-standardin ennakoidaan valmistuvan vuonna 2028. Markkinoilla tuotteet olisivat vuoteen 2030 mennessä, myös älypuhelimet.

Se käy globaalisti. 6g:n standardointi on kansainvälistä yhteistyötä.

Kaikki mobiiliteknologioita kehittävät osapuolet ja valtiot ovat vahvasti sitoutuneet siihen.

Kyse on laajasta teollisesta vallankumouksesta, jossa 6g-teknologia on yksi tärkeä tekijä monien muiden joukossa.

Muita ovat esimerkiksi tekoälyn kehittyminen tai vaikkapa robotisaatio.

Näkymissä on hyvin pitkälle automatisoitu yhteiskunta, jossa monet arkirutiinit hoituvat katseilta piilossa.

Niitä hoitavat älykkäät laitteet. Ihminen ei osallistu niihin itse aktiivisesti.

Oulun yliopiston videota hankkeesta voi katsoa tästä linkistä. 

En usko. Yksi 6g:n tavoitteista on globaali peitto siten, että myös syrjäseuduilla ympäri maailman olisi riittävän laadukkaita langattomia yhteyksiä.

Toki on niin, että siellä missä ihmisiä on eniten, sinne osuvat myös suurimmat investoinnit. Verkkoja kun rakennetaan pääosin markkinoiden ehdoilla.

Olemme ottaneet tutkimuksessa tärkeäksi tavoitteeksi sen, että myös syrjäseudut ja köyhät alueet maailmalla pääsisivät osaksi 6g-aikakauden digitaalisia palveluja.

Tekoälyalgoritmit ovat yksi keskeinen teknologian osa siinä, että 6g-verkot saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin erilaisissa käytössä eri ympäristöissä ja eri tarkoituksissa.

Tekoälyn avulla verkko virittyy automaattisesti mahdollisimman hyväksi, olipa kyse sitten datan siirrosta tai vaikkapa energiatehokkuudesta.

Esineiden internet (IoT, internet of things) tuli ehkä keskiöön 5g:n myötä. 6g jatkaa siitä, mihin 5g pääsee IoT:ssa.

Totta kai kehitystä viedään eteenpäin myös tällä alueella. Yksi tärkeä alue on laitteiden välinen luotettava tietoliikenne. Uusissa sovelluksissa ei ole tässä virheille sijaa.

Oulun yliopistolla on pitkät perinteet ja vahvat näytöt langattoman tietoliikenteen tutkimuksessa hyvin pitkältä ajalta.

Yliopisto päätti hakea tällä alalla kansalliseen tutkimuksen lippulaivakisaan. Sen me voitimme vuonna 2018 omalla 6g-tutkimusohjelmalla.

6g-tutkimuksen startti vuonna 2018 herätti hämmennystä. Eihän edes 5g ollut vielä valmis. Saimme maailmalla kovasti huomiota aiheesta. Näin saimme myös monia yhteistyökumppaneita niin yrityksistä kuin muista tutkimusryhmistä.

Tulokset ja huomio sosiaalisessa mediassa ovat olleet suorastaan mykistäviä.

Jaa-a. Tämä riippuu monesta tekijästä.

Siihen voi vaikuttaa liikenne- ja viestintäviraston eli Traficomin ketteryys. Pyrkiikö se ensimmäisten joukkoon?

Myös kansalliset ohjelmat voisivat ottaa 6g:n kärkitavoitteeksi. Mobiilioperaattorit rakentavat verkot. Viime kädessä kaikki riippuu niiden kyvystä investointeihin.

En tiedä, kuinka tärkeää olisi olla ensimmäinen. Minusta tärkeintä on, että Suomessa investoidaan 6g:hen oikea-aikaisesti.

Tutkimus on käynnistetty 2018 julkisella rahoituksella. Tänä vuonna ovat lähteneet liikkeelle ensimmäiset julkisella rahoituksella käynnistetyt hankkeet yhteistyössä yritysten kanssa.

Seuraava tärkeä askel on investoida teollisuudessa niin, että Suomessa on tarvittavaa teknologiaosaamista tämän 2020-luvun lopussa, kun 6g:n tuotteita aletaan kaupallistaa kunnolla.

Nimenomaan Suomessa käynnistyi maailman ensimmäinen 6g-tutkimusohjelma. Se kertoo paljon.

Olemme alusta pitäen luoneet länsimaisten demokratioiden näkemystä 6g-visiosta. Sittemmin se on saanut laajan hyväksynnän. YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ovat yksi keskeinen ajuri 6g:n kehityksessä.

Ne ilmenevät vaikkapa siten, että kehitämme uusia kuluttajan tarpeista lähteviä palvelu- ja liiketoiminnan malleja. 

Etsimme ratkaisuja syrjäseutujen verkkopeiton parantamiseksi halvalla.

Tähtäämme myös siihen, että mobiiliverkkojen energiankulutus pysyy kohtuudessa.

On tärkeää, että keskeiset EU-maat laajalla rintamalla luovat yhdessä 6g-standardia.

6g:tä tehdään eurooppalaisten arvojen mukaisesti, yhteistyössä samanmielisten kansakuntien kanssa.

Totta kai. Ensimmäiseksi se leviää sinne, missä on maksukykyä ja haluja investoida ja kehittää yhteiskunnan keskeisiä digitaalisia palveluja, esimerkiksi tulevaisuuden älykaupunkeja.

Tarvitsemme 6g:n polttoaineeksi uusia taajuuskaistoja.

Se mahdollistaa verkon kapasiteetin ja siirtonopeuden merkittävän kasvun.

5g:ssä otimme käyttöön osan millimetriaaltojen alueesta. Se on muutama kymmenen gigahertsiä. 6g:lle kaavaillaan nyt jopa muutaman sadan gigahertsin taajuusalueen käyttöä.

Lisäksi alempien taajuuskaistojen mobiilikäyttöä lisätään nykyisestä.

Langaton teknologia kehittyy koko ajan paljon. Niiden avulla saamme kasvatettua nopeuksia ja uusia mobiilisovelluksia.

Ne liittyvät esimerkiksi siihen, että hyödynnämme radiosignaaleja ympäristön aistimessa ja kuvantamisessa.

Tätä ei vielä tiedä kukaan. Tutkimme nyt 6g:tä kiihkeästi.

Monia uusia ideoita on esitetty. Se lienee selvää, että 6g:ssä käytetty lähetyskaistan leveys kasvaa entisestään.

Keskitaajuuksissa menemme nykyisiä merkittävästi korkeammille taajuuksille.

Myös älyantennien tekniikat kehittyvät huimaa vauhtia. Niitä tehostetaan tekoälyn algoritmeilla.

Haasteina meillä on esimerkiksi verkkojen ja laitteiden energiatehokkuus. Niissä nykyinen 5g ei ole onnistunut parhaalla tavalla.