Nuorten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet Suomessa tuntuvasti. Alaikäiset ryöstäjät vievät uhreiltaan erityisesti matkapuhelimia.

Näin kävi myös kirkkonummelaiselle Joel Kaarlelalle, 21, joka joutui kolmen 16–17-vuotiaan pojan ryöstämäksi Espoon keskuksessa viime marraskuussa.

Hän oli matkalla kaverinsa luokse ja kysyi tuntemattomilta nuorilta neuvoa, kuinka löytää etsimänsä osoitteen. He lupasivat lähteä näyttämään reittiä.

"Ajattelin, että on kiva, että he jaksavat lähteä opastamaan. Toisin sitten kävi", Kaarlela muistelee.

Poikakolmikko johdatti Kaarlelan metsäpolulle. Siellä eräs pojista tarttui häntä rinnuksista ja käski tyhjentää taskut. Kaksi muuta varmisti vieressä, että Kaarlela tottelee käskyä.

Häntä myös tönittiin.

Aiempaa useampi nuori on tänä vuonna joutunut samaan tilanteeseen kuin Kaarlela.

Nuorten tekemät ryöstöt lisääntyivät tammi–kesäkuussa 75 prosenttia verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan.

Poliisi kirjasi kesäkuun loppuun mennessä 127 ryöstöä ja 12 törkeää ryöstöä, joiden tekijöiksi epäillään alle 18-vuotiaita henkilöitä. Vuosi sitten ryöstöjä tapahtui 73 kappaletta ja törkeitä ryöstöjä 12.

Poliisihallitus on huolestunut ryöstöjen lisääntymisestä.

"Kasvu on merkille pantavan suurta. Analysoimme nyt, missä ja milloin ryöstöjä tyypillisesti tapahtuu. Mietimme tulosten perusteella, pystymmekö estämään ryöstöjä suuntaamalla partiointia tapahtumapaikoille", sanoo poliisijohtaja Seppo Kolehmainen.

Ryöstöt kohdistuvat usein muihin nuoriin, minkä vuoksi uhriksi joutuneidenkin nuorten määrä on kasvanut tänä vuonna paljon.

Tammi–kesäkuussa ryöstön uhriksi joutui 120 alle 18-vuotiasta, kun viime vuoden vastaavana aikana ryöstetyksi tuli 63 nuorta tai lasta.

"Kohteiksi on joutunut jonkin verran myös vanhempia henkilöitä", Kolehmainen sanoo.

Edellinen piikki nuorten tekemien ryöstöjen määrässä oli vuonna 2011.

Poliisin mukaan nuoret ryöstäjät toimivat yleensä kahden tai useamman ihmisen ryhmässä kuten Joel Kaarlelan ryöstäjät. Suurin osa ryöstäjistä on poikia, mutta myös tyttöporukat ovat syyllistyneet rikoksiin. Ryöstöt tapahtuvat tavallisesti illalla tai yöllä.

"Tekijät voivat olla humalassa mutta eivät välttämättä ole. Uhri on monesti päihtynyt", poliisijohtaja Kolehmainen sanoo.

Väkivalta jää ryöstötilanteissa usein uhkailun tasolle. Raju väkivalta on harvinaista.

"Uhri selviää yleensä vähäisillä fyysisillä vammoilla tai ei saa niitä ollenkaan", Kolehmainen kertoo.

Helsingissä suurin osa ryöstetyistä menetti matkapuhelimensa. Joka toiselta vietiin rahaa, pankkikortti tai lompakko sisältöineen. Harvinaisempia ryöstösaaliita olivat muun muassa merkkivaatteet ja aurinkolasit.

Kaarlelalle oli heti selvää, että hän tottelee ryöstäjien kehotusta tyhjentää taskut.

"Pidin tilannetta uhkaavana. Jos en olisi totellut, he olisivat varmasti käyttäneet väkivaltaa."

Hän antoi kolmikolle älypuhelimen, avaimet ja lompakon.

"He heittivät lompakon maahan, kun siellä ei ollut rahaa. He antoivat myös avaimet takaisin ja sanoivat, etteivät tarvitse niitä."

Ryöstäjät kehottivat Kaarlelaa kävelemään tiettyyn suuntaan ja juoksivat itse paikalta toiseen suuntaan matkapuhelin mukanaan.

"Silloin oli aika nöyryytetty olo. Olin pienessä šokissa. Lähdin seuraavalla junalla kotiin, ja tein siellä rikosilmoituksen netissä", Kaarlela sanoo.

Poliisi sai myöhemmin ryöstäjät kiinni. He olivat myyneet Kaarlelan puhelimen eteenpäin 80 eurolla, mutta hän sai sen silti takaisin hieman naarmuuntuneena.

Ryöstäjät tuomittiin runsas viikko sitten käräjillä ehdolliseen vankeuteen. Kaksi heistä oli syyllistynyt muihinkin rikoksiin.

Joel Kaarlela kertoo päässeensä tapauksesta yli hyvin.

"En ole vaivannut päätäni tällä asialla jälkeenpäin. Se oli vaan sellainen tapahtuma."