Lauttasaaren Kotkavuoren kalliot ovat liukkaat. Analyysi- ja sijoittajaviestintäyhtiö Inderesin toimitusjohtaja Mikael Rautanen tarpoo mäkeä ylös kengillä, jotka ovat tarkoitukseen sopimattomat. Notkelmissa lumi ulottuu yli kengän varren.

”Täältä aukeaa hieno näkymä kaupunkiin”, Rautanen sanoo kallioista, jotka toimivat toisinaan hänen ulkoilmatoimistonaan. Täältä hän on puhunut paljon puheluita. Myös vaikeita.

Rautasella on takanaan rankka vuosi, joka toi Inderesille kasan takaiskuja.

Jotta ymmärtäisi sen, miten Inderesin harha-askeleet ovat kuohuttaneet sijoittajia, pitää tuntea yhtiön huima menestystarina. 

12 vuotta sitten osakemarkkinoilla podettiin finanssikriisin jälkeistä krapulaa.

Suomalaisilla yksityissijoittajilla oli huutava pula pörssiyhtiöitä koskevasta analyysista. Pankit olivat todenneet, ettei niiden kannata sijoittaa kallispalkkaisten analyytikoiden aikaa pienten pörssiyhtiöiden arvioimiseen.

Seurantaa vaille jääneet yhtiöt pelkäsivät vaipuvansa sijoittajien silmissä unholaan. Ne olivat valmiita maksamaan itse analyytikoille, jotka alkaisivat ruotia niiden liiketoimintaa ja tarjoaisivat analyysejään sijoittajille.

Tähän tarpeeseen astui vastaamaan Inderes, jonka perustajakolmikkoon kuuluvat Rautasen lisäksi analyytikot Juha Kinnunen ja Sauli Vilén.

Rahoitusalan konkarit parjasivat Inderesin toimintamallia. Miten yhtiön analyysit voisivat olla riippumattomia, jos se sai rahoituksensa analyysin kohteena olevilta yhtiöiltä?

Nuoria analyytikkoyrittäjiä pilkattiin myös heidän kokemattomuudestaan.

Inderes kuitenkin menestyi. Siitä kehkeytyi leirinuotio, jonka ympärille Suomen piensijoittajat kokoontuivat. 

Inderes ei pelkästään analysoi yhtiöitä, vaan se on tehnyt pörssiyhtiöiden ja sijoittajayhteisön yhdistämisestä kokonaisvaltaisen miljoonabisneksen. Inderes analysoi yhtiöitä, kuvaa tilaisuuksia ja lähettää niitä omalla verkkokanavallaan, tarjoaa sijoittajaviestinnän palveluita ja kehittää pörssiviestinnän teknologiaa.

Vuoden 2021 syksyllä Inderes listautui itsekin pörssiin. Listautumisanti meni kuumille kiville. Ensimmäisenä pörssipäivänä yhtiön osakkeen arvo nousi peräti 76 prosenttia.

Voittokulku jatkui vielä loppuvuoden.

Sitten alkoi vuosi 2022.

Heti vuoden alku meni taloudellisesti penkin alle. Kasvu tyrehtyi ja kannattavuus heikkeni. Pieleen meni myös ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistus, jossa Inderes kokeili virtuaalista studiota ja humoristisia videopätkiä. Pelleily ei näyttänyt hyvältä heikkojen tuloslukujen yhteydessä.

”Tuli kritiikkiä yhteisöltä ja yhtiön sisältä ihan aiheesta”, Rautanen sanoo.

Myös Inderesin osakeanalyysit menivät pieleen. Yhtiön analyytikoiden suosikkiosakkeista koottu mallisalkku on tuottanut vuosikausia lähes satumaisesti, mutta vuonna 2022 se koki mahalaskun. Monet mallisalkun luotto-osakkeet, kuten Harvia, Kamux ja Qt, romahtivat.

Näytti siltä, että Inderesin analyytikot olivat nousuhuumassa sokeutuneet samalla tavalla kuin niin monet piensijoittajat. Eikö yhtiössä havahduttu siihen, miten kalliita sen pitkään suosittelemien yhtiöiden osakkeista oli tullut?

Rautanen muistuttaa, että jälkiviisaus on aina helppoa. Yhtiön analyysitiimin puolesta hän ei halua alkaa selitellä.

Vaikea pörssivuosi on hienoisesti vähentänyt Inderesin keskustelufoorumin aktiivisia käyttäjiä, mutta yhteisö on Rautasen mukaan pysynyt tiiviinä. 

”Siellä on yhdessä käsitelty sitä, että laskumarkkinat ovat osa sijoittamista.”

Vuoden aikana Inderes koki myös ensimmäiset merkittävät henkilöstömenetykset, kun analyytikot Petri Kajaani ja Joonas Korkiakoski jättivät yhtiön saatuaan työtarjoukset muualta. 

Erityisesti alkuvaiheista saakka mukana ollut Kajaani oli tärkeä henkilö Inderesin rakentamisessa ja menestyksessä.

Silti Rautanen yllättyi, miten vahvan reaktion lähdöt aiheuttivat. Yhtiön sijoittajatkin kyselivät paljon. Kokonaisuutena Inderesin henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä.

Vaikeuksien vuosi huipentui syyskuun lopussa, kun Inderes joutui antamaan tulosvaroituksen.

”Me oltiin itse aina sanottu, että ensimmäisenä pörssivuotena ei saa pettää sijoittajien odotuksia. Sitten me itse… niin olihan se…” Rautanen huokailee.

Inderesin koko vuoden tulosta ei ole vielä julkaistu, mutta tammi–syyskuussa yhtiön liikevaihdon kasvu hidastui ja liikevoitto pieneni edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti videotuotannot kokivat koronakrapulan.

Kokonaisuuden kasassa pitäminen oli Rautaselle haaste vaikean vuoden aikana.

Hän jakaa yritysten kohtaamat haasteet kahteen kategoriaan, joista toiset syntyvät omista epäonnistumisista ja toiset toimintaympäristöstä. Yleensä päälle lyö vain toinen, jolloin toinen tasapainottaa tilannetta.

Joskus kuitenkin omat epäonnistumiset ja ulkoiset ongelmat, kuten pörssin laskumarkkina, voivat iskeä samaan aikaan. Rautanen osasi odottaa, että niin käy joskus myös Inderesille.

”Se sattui tulemaan ensimmäiselle pörssivuodelle. Hyvä puoli on, että se kasvattaa ja vahvistaa. Äärimmäisen opettava vuosi, vaikka omalla tavallaan rankka.”

Vaikeasta vuodesta huolimatta Inderes ei ole jäänyt paikoilleen.

Kaksi kuukautta sitten yhtiö otti loikan kansainvälistymisessä, kun se osti ruotsalaisen pörssiyhtiöiden tulosjulkistuksia toteuttavan Financial Hearings -yhtiön ja sen tuotantoyhtiö Streamfabrikenin 8,2 miljoonalla eurolla.

Täällä Kotkavuoren kallioilla Rautanen hieroi kauppaa, kun neuvottelut olivat kriittisessä vaiheessa.

”Yrityskauppa on aina vähän psykologista peliä ja taktikointia. Tiesimme, että heillä oli muita vaihtoehtoja.”

Inderesin hallituksen puheenjohtaja Kaj Hagros oli keksinyt, että Rautanen voisi kutsua myyjät käymään Suomeen. Jos nämä hyppäisivät lyhyellä varoitusajalla lentokoneeseen, se kertoisi heidän olevan sitoutuneita.

Vastaneuvottelija innostui ajatuksesta.

”Silloin tiesin, että ollaan tosi lähellä”, Rautanen sanoo.

Rautanen hehkuu intoa selittäessään, mitä yrityskauppa merkitsee Inderesille. Sitä ennen Inderes oli päässyt Suomessa ylivoimaiseksi markkinajohtajaksi. Aseman puolustaminen ei ole kovin innostava tavoite. Nyt Inderesin kotimarkkinaksi tulevat Pohjoismaat. Se tarkoittaa, että yhtiöstä tulee uudelleen haastaja, jolla on paljon voitettavaa.

”Koko ajan pitää muuttaa ajattelua, prosesseja ja organisoitumista. Se on hirveän mielekästä ja innostavaa.”

Helppoa Pohjoismaiden-valloituksesta ei tule. Yrityskauppa toi Inderesille hyvän lähtöaseman Ruotsin pörssiyhtiöiden tapahtumatuotannossa, mutta Inderesin alkuperäisessä leipälajissa eli yhtiöanalyysissä riittää työsarkaa.

Inderesiltä puuttuu Ruotsissa oma sijoittajayhteisö, joka lisää pörssiyhtiöiden mielenkiintoa palveluihin. Tavoitteena on kehittää samanaikaisesti yhteisöä ja asiakkuuksia, jolloin ne tukevat toisiaan.

Toinen ja ehkä vakavampi ongelma on tilausanalyysin heikko maine Ruotsissa. Ruotsalaiset sijoittajat eivät luota tilausanalyyseihin. Jotkut pörssiyhtiöt puolestaan odottavat, että tilausanalyysi on myötäsukaista.

Rautanen sanoo, että Inderes ei tingi analyysiensä riippumattomuudesta, vaikka se hidastaisi myyntityötä.

”Se on meille arvo, ja sen pitää maksaa meille välillä rahaa ja asiakkaita. Ylösajo voi olla hitaampi ja vaikeampi. Mutta se on ainoa tie, jolla tästä pitkässä juoksussa saadaan toimiva malli”, Rautanen sanoo.

”Jos sijoittajat suhtautuvat tilausanalyysiin hypetyksenä, se ei palvele ketään.”

Astumme Ruoholahdessa sisään toimistotorniin, jossa Inderesin konttori sijaitsee. 

Ensin Inderes vuokrasi talon yhdestä kerroksesta kaksi kolmasosaa. Sitten koko kerroksen, sitten kaksi. Nyt kerroksia on jo kolme plus alakerrasta erillinen studio.

Inderesiläiset ovat alkaneet kutsua taloa ”Inderes Toweriksi”.

Mikael Rautasesta tuli Inderesin toimitusjohtaja yhtiön alkuvaiheissa, kun perustajakollega Juha Kinnunen ei tehtävää erityisemmin halunnut.

Rautanen lupasi ryhtyä toimitusjohtajaksi opintojensa valmistuttua, mutta lopulta gradu jäi tekemättä.

”Firma oli sellaisessa vaiheessa, että oli pakko valita. Oli pakko kasvaa siihen rooliin. Ja kasvaa roolissa firman kehityksen mukana.”

Kun Rautanen kiertelee Inderesin toimistolla, hän katselee ympärilleen kuin toimistoon eksynyt vieras. Hän ei ole sellainen toimitusjohtaja, joka tekee läsnäolonsa tiettäväksi ja vetää hapen huoneesta. Lisäksi paikat ovat uusia ja muutto vielä vähän kesken uusimman laajentumisen jäljiltä.

Työntekijät ovat pukeutuneet rennosti, monet Inderes-collegepaitoihin. 

Yhtiön väkimäärä on kasvanut 120:een. Rekrytoinnissa on auttanut Inderesin kulttimaine nuorten, sijoittamisesta kiinnostuneiden osaajien parissa. Jopa ohjelmistokehittäjiä, joista käydään kovaa kilpailua työmarkkinoilla, on saatu hyvin taloon.

Rautanen onnittelee vastaan tulevaa analyytikkoa perheenlisäyksestä. Keski-iältään nuoressa yhtiössä vauvoja riittää. Rautanen yrittää muistuttaa henkilöstöä perhevapaiden pitämisestä.

Vanhempainvapaat ovat Rautasen mukaan yritykselle siitä hyvä asia, että ne pakottavat järjestämään yhtiön asiat niin, ettei se ole yhdestäkään ihmisestä riippuvainen.

Rautanen itse on lomillaan kokonaan pois töistä. Kesäloman ensimmäisen viikon ajaksi hän irtautuu täysin internetistäkin.

Muutenkin Rautanen yrittää tehdä itsestään mahdollisimman tarpeetonta.

Hän nauttii siitä, että pystyy päästämään irti tehtävistään ja antamaan vastuuta ihmisille, jotka hoitavat tehtävän paremmin. Ennen talousjohtaja Mikko Wartiovaaran ja henkilöstöjohtaja Tuulikki Rautiaisen palkkaamista Rautanen hoiti paljolti molempia tehtäviä.

Kollegoiden kehuminen selän takana tuntuu Rautasen lempipuuhalta. Hän nimeää monet ”mielettömän lahjakkaiksi tyypeiksi”.

Rautasen johtamistyyliä kuvaavat puhelut, joita hän soittelee usein Lauttasaaren kaduilta tai metsistä.

”Pyrin pitämään kalenterissa tyhjää. Haluan, että en ole koko ajan suorittamassa vaan on aikaa ajatella ja jutella ihmisten kanssa. Päivän kalenteri saattaa olla kokonaan tyhjä. Lähden ulos kävelemään ja soittelen ihmisille kuulumisia. Siitä syntyy aina oivalluksia tai ymmärrystä siitä, mitä eri puolilla organisaatiota ajatellaan.”

Yhtiössä tapahtuviin muutoksiin liittyvä kitka on saanut Rautasen välillä kipuilemaan, mutta toisaalta myös innostumaan.

Älyllisten ongelmien ratkaiseminen työksi on Rautasen mukaan etuoikeus, vaikka haasteet välillä olisivat suuriakin.

Pörssiyhtiöihin kohdistuvat paineet ovat koetelleet Rautasen periaatteita, joista tärkeimpiä on pitkäjänteinen ajattelutapa. Hän haluaa suojella organisaatiota kvartaalitalouden paineilta ja pitää katseen edessäpäin.

Inderesin pörssikurssia hän seuraa vain silloin kun sitä tarvitsee työssä, esimerkiksi yrityskauppatilanteen yhteydessä. Nyt hän ei ole katsonut kurssia kolmeen viikkoon.

”Sen seuraaminen päivittäin ei tee minusta parempaa johtajaa.”

Jos Rautasen johtamistapa on erilainen, niin ei hänen johtamansa yhtiökään tavallinen ole.

Ennen listautumista Inderes kirjasi yhtiöjärjestykseensä erikoisen säännön. Se poikkesi osakeyhtiölain perussäännöstä, jonka mukaan yhtiön tavoite on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen.

Uuden yhtiöjärjestyksen mukaan Inderesin tavoite on palvella järjestyksessä: 1) työntekijöitä, 2) yhteisöä, 3) asiakkaita ja 4) osakkeenomistajia.

Rautanen selittää, että ilman työntekijöitä ei ole firmaa, ilman yhteisöä ei ole liiketoimintaa, eikä ilman asiakkaita ole kassavirtaa. Osakkeenomistajat saavat jäädä jonon hännille.

Inderesillä ei ole myöskään tavallista hierarkkista organisaatiota.

”Kun Inderes kasvoi, yritimme vähän aikaa toimia niin kuin yrityksen kuuluu toimia. Että minä olen pomo ja muut ovat alaisia. Se ei tuntunut luontevalta”, Rautanen sanoo.

Rautanen alkoi opiskella itseohjautuvia organisaatioita. Suomalaisina innoittajina toimivat Reaktor, Futurice, Vincit ja Gofore. Niiden tekemät johtamismallien innovaatiot olivat Rautasen mukaan auttaneet yhtiöitä menestykseen.

Inderesin mallissa ajatuksena on, että jokainen työntekijä on luotettava ammattilainen, joka kantaa päätöksistään vastuun ja sitoutuu tekemään yritystä hyödyttäviä päätöksiä.

”Jos uskot näihin kolmeen asiaan, et hirveän paljon tarvitse firmassa kontrollia tai valvontaa”, Rautanen sanoo.

Prosesseja ja kurinalaisuutta yhtiö kuitenkin tarvitsee. Ilman niitä eivät livetapahtumat järjestyisi tai aamukatsaukset lähtisi ajallaan.

Inderesin sijoittajat ovat matkan varrella kritisoineet johtamismallia. He ovat pelänneet, ettei se toimi yhtiön kasvaessa isommaksi. Mutta niin vain malli yhä toimii, Rautanen sanoo. Maailmalta hänellä on esimerkkejä siitä, että itseohjautuvuus voi toimia jopa globaaleissa suuryrityksissä.

Entä mikä on omien työntekijöiden yleisin kritiikki toimintamallista?

”Se että tarvitaan selkeämmät roolit ja vastuut”, Rautanen sanoo empimättä.

Nyt käynnissä on organisaatiokulttuurin sisäänajo ruotsalaisten kanssa. Vuonna 2019 ostetun videotuotantoyhtiö Flikin kanssa muutostyö on tehty.

”Aliarvioin pahasti, kuinka pitkä se muutosprosessi on”, Rautanen sanoo.

Rautanen on käynyt läpi kovia vaiheita myös yksityiselämässään. Vuonna 2019 häneltä diagnosoitiin ihosyöpä, joka ei ehtinyt onneksi levitä.

Hän puhuu sairaudestaan julkisesti, koska se opetti, miten tärkeää epäilyttävien luomien tarkistuttaminen on. Häneltä itseltään se onnistui vasta vaimon pitkän patistelun jälkeen.

”Moni on mennyt luomitarkistukseen, koska olen puhunut asiasta. Olen ajatellut, että kun tarpeeksi puhun aiheesta, pelastan joskus jonkun hengen.”

Toinen kriisi sattui vuonna 2021, kun Rautasten kummilapsi kuoli harvinaiseen syntymäsairauteen alle vuoden ikäisenä.

Kummilapsen kuolema tapahtui samoihin aikoihin, kun Inderes oli listautumassa, mikä vaikeutti surutyön tekoa ja ystävien tukemista. Rautasen kohdalla suru purkautui, kun ystävä lähetti kuvan arkusta, jonka lapsen isoisä oli tälle tehnyt. Siitä puhuminen saa hänen silmänsä yhä kostumaan.

Jutun loppuun pitäisi ehkä antaa Rautaselle hänen omaa lääkettään eli analysoida Inderesiä yhtiönä.

Yhtiön markkina-arvo oli tiistaina 42,5 miljoonaa euroa. Vaikka Inderes on erittäin kannattava yritys, pörssiarvo on aikamoinen yhtiölle, joka tekee alle 12 miljoonan euron liikevaihtoa.

Näyttää siltä, että osakkeen arvoon on ladattu melkoisesti kasvuodotuksia.

Kyllä Inderes on kasvanutkin, mutta toisaalta Rautanen korostaa liian kovan kasvun vaaroja.

”Kasvun pitää olla hallittua”, hän sanoo. ”Liian nopea kasvu on houkuttelevaa, mutta ei välttämättä hyväksi.”

Kun Rautanen suunnitteli Inderesin kasvuaskelia, hän tapasi nimeltä mainitsemattoman pääomasijoittajan. Hän piti Inderesiä hyvänä yhtiönä, mutta kaipasi enemmän kunnianhimoa. Hänen mielestään Rautasen olisi pitänyt rakentaa yhtiötä, joka olisi nopeasti skaalattavissa miljardiluokkaan.

”En minä halua sellaista”, Rautanen sanoo. ”Miljardin euron yrityksen rakentaminen on minusta aika tylsä tavoite.”

Inderesillä ei ole Rautasen mukaan kiire mihinkään.

”Me voidaan rakentaa tätä rauhassa, meidän omalla tavalla.”