hs.fi - 2000009224472 - Maksumuuri poistettu
- 📅 2023-03-24T17:07:38.165Z
- 👁️ 135 katselukertaa
- 🔓 Julkinen
Tilanne on monille tuttu: syystä tai toisesta työt vanhassa työpaikassa ovat loppuneet tai toiveissa on muuten vain uusi suunta uralle.
Tällöin on tapana selata avoimia työpaikkoja kokoavia sivustoja toivoen, että omaa osaamista vastaava työpaikka löytyisi.
Tämä ei välttämättä ole paras tapa toimia, sanoo MPS Career Helsingin operatiivinen johtaja Nina Kalajoki. Hän on työssään erikoistunut rekrytointeihin ja toimii muun muassa uravalmentajana.
Kalajoen mukaan itselle sopivampi ja mielekkäämpi työtehtävä voi löytyä, kun ryhtyy etsimään piilotyöpaikkoja.
Piilotyöpaikkojen löytymisestä on lukuisia tarinoita. Kalajoki itsekin työllistyi nykyiselle työnantajalleen reilut 17 vuotta sitten, kun hän oli suoraan yhteydessä yrityksen silloiseen toimitusjohtajaan.
Piilotyöpaikat eivät Kalajoen mukaan ole ilmiönä uusi, mutta hänen kokemuksensa mukaan niistä on alettu puhua aiempaa enemmän.
”Termi on uusi, mutta menetelmä vanha”, Kalajoki sanoo.
”Aktiiviset ihmiset ovat aina tienneet tämän vaihtoehdon.”
Missä piilotyöpaikkoja sitten on?
”Ei erityisesti missään, mutta toisaalta joka puolella”, summaa Kalajoki.
On mahdotonta nimetä mitään tiettyä työtehtävää tai alaa, jolta piilotyöpaikkoja eritoten löytyisi. Piileskeleviä pestejä voivat löytää niin sairaanhoitajat kuin yritysjohtajat, sanoo Kalajoki.
Sairaanhoitajille tosin on joka tapauksessa paljon paikkoja auki ja tekijöitäkin riittää, joten työpaikkaa tarvitsee harvoin etsimällä etsiä. Sen sijaan tekijöiden, joiden osaamista on tarjolla vain niukasti, kannattaa harkita piilotyöpaikan etsimistä, sanoo Kalajoki.
Piilotyöpaikkoja on mahdollista löytää, koska kaikki tehtävät eivät tule avoimeen hakuun. Syitä siihen on monia, sanoo Kalajoki.
Esimerkiksi pienissä yrityksissä ei välttämättä ole omaa hr-osastoa, joka vastaisi rekrytoinneista.
”Niissä [rekrytointi] kuuluu usein toimitusjohtajan tai esihenkilön tontille, eikä heillä välttämättä ole aikaa tai osaamista siihen.”
Työpaikan laittaminen avoimeen hakuun vaatii paljon, sillä silloin pitää muun muassa laatia hakuilmoitus, miettiä julkaisukanavia ilmoitukselle ja haastatella mahdollisia kandidaatteja.
Monet pestit eivät myöskään tule avoimeen hakuun, koska yrityksessä ei yksinkertaisesti tunnisteta tarvetta tietynlaiselle osaajalle.
Hakijalta piilotyöpaikan löytäminen vaatii usein vaivannäköä, mutta menetelmässä on myös tiettyjä etuja. Kun työtä etsivä jättää hakemuksen avoimessa haussa olevaan tehtävään, työpaikasta kilpailevia on huomattavasti enemmän kuin silloin, jos ainoana ilmaisee kiinnostustaan yritystä kohtaan.
Kun valinnanvaraa on runsaasti, työnantaja saattaa kallistua henkilöön, jolla on esimerkiksi parempi ruotsin kielen taito tai korkeampi koulutus, Kalajoki sanoo.
”Ainahan sieltä löytyy muutama ihminen, jolla sitä tai tätä enemmän.”
Jos työnhakija sen sijaan on suoraan yhteydessä yritykseen, rekrytointiprosessi voi Kalajoen mukaan olla jopa nopeampi ja joustavampi. Tällä tavalla pääsee ohittamaan monivaiheisen rekrytointiprosessin.
Jos tähtäimessä on itselle mielekäs työtehtävä, kannattaa unohtaa avointen hakemusten lähettäminen.
”Se, että lähettelee avoimia hakemuksia, on mielestäni aika tehoton tapa.”
Syy on siinä, että avoimia hakemuksia lähettäessään työnhakija ei kohdista hakuaan mihinkään, tarkentaa Kalajoki. Tällöin hakija ei onnistu tekemään itseään yritykselle tarpeelliseksi ja paikka jää saamatta.
Kun hakee piilotyöpaikkaa, kannattaa etsintä aloittaa omien vahvuuksiensa listaamisella. Eli sen sijaan, että kartoittaisi, millaista työtä on tarjolla, kannattaa pohtia, missä on hyvä ja millaista työtä itse haluaisi tehdä.
Käytännössä oman ydinosaamisensa voi löytää, kun pohtii työssä saavutettuja onnistumisia. Jotkut esimerkiksi loistavat projektityössä ja toiset saavat kiitosta johtamistaidoistaan, Kalajoki havainnollistaa.
Lisäksi pitää miettiä, mitkä asiat motivoivat itseä työssä. Voi myös pohtia, onko itsellä jotain tiettyjä arvoja, jotka ohjaavat omaa työskentelyä, ja mitkä yritykset toimivat näiden arvojen mukaisesti.
Seuraavaksi kannattaa kartoittaa toimialaa ja yrityksiä, joita pitää mielenkiintoisina. Tässä vaiheessa pitää tehdä jonkin verran pohjatyötä, sillä yritykseen perehtyminen kertoo omasta motivaatiosta työskennellä siellä, Kalajoki sanoo.
Kalajoen mukaan kannattaa miettiä, mitä tarjottavaa itsellä on yritykselle. Yritysten johtohahmot voivat kiinnostua hakijasta, jos pystyy osoittamaan, että oma osaaminen tuo yritykselle taloudellisia tai ajallisia säästöjä.
Piilotyöpaikkaa voi lähestyä myös siten, että havaitsee jonkin puutteen yrityksen toiminnassa. Voi esimerkiksi huomata, ettei yritys reagoi asiakaspalautteisiin
”Tai ettei ole hyvää käytäntöä tällaiselle asialle, jossa itse on ammattilainen.”
Tällaisessa tapauksessa on hyvin helppo perustella omaa tarpeellisuutta yritykselle, sanoo Kalajoki.
Kun on selvittänyt edellä mainitut asiat, voi olla yhteydessä yritykseen.
”On tärkeää kontaktoida niitä ihmisiä, jotka ovat päätöksen tekijöitä eli mahdollisimman korkealla siinä yksikössä olevia johtajia tai päälliköitä.”
Kalajoki suosittelee yhteydenottoon puhelinta. Puhelun aikana voi esitellä itsensä ja kysyä, onko omalle osaamiselle tarvetta. Kannattaa myös kysyä, voiko lähettää cv:n ja tulla keskustelemaan työmahdollisuuksista tarkemmin.
Tehtäviä ei aina ole auki yhteydenottohetkellä, mutta keskustelukumppani saattaa muistaa hakijan esimerkiksi muutaman kuukauden päästä, kun joku lähtee muihin tehtäviin tai jää eläkkeelle.
Viimeisenä vinkkinä Kalajoki muistuttaa verkostojen tärkeydestä.
”Meidän tutkimustemme mukaan ihmiset tyypillisesti löytävät uuden työpaikan hyödyntämällä omia verkostojaan.”
Kalajoki muistelee tapausta, jossa rahoitusalan ammattilaisen yksikkö lopetettiin. Ilmoituksen jälkeen hän kyseli tutuiltaan, missä omalle ammattitaidolle voisi olla kysyntää. Tätä kautta tuli vinkki yrityksestä, johon hän lopulta työllistyi.
”Tähän yritykseen hän ei olisi varmasti muuten tullut työllistymään, koska se oli pieni organisaatio, jossa ei ollut paikkoja avoinna.”
Oikaisu 2.1. klo 9.51: Termi virka vaihdettu tehtäväksi, koska esimerkiksi valtion ja kunnan virat tulevat aina julkiseen hakuun.