El Zonte / El Tunco / San Salvador

Hiekkaranta on lähes musta. Se johtuu El Salvadorin vulkaanisesta maaperästä.

Surffauskohteena hehkutetun rantaparatiisin oikea nimi on El Zonte, mutta viime vuosina se on alettu tuntea lempinimellä Bitcoin Beach.

Juuri täällä alkoi vuonna 2019 paikallinen kryptovaluuttakokeilu, joka johti historialliseen päätökseen: El Salvador teki bitcoinista virallisen valuutan ensimmäisenä maana maailmassa syyskuussa 2021.

”Tulevaisuus on täällä!” julistavat bitcoin-mainokset El Zontessa.

Käsityökauppias David Avalos myy rannekoruja kadunkulmassa. Hän ei vaikuta houkuttelevan asiakkaita ensisijaisesti tuotteillaan vaan maksutavalla.

”Täällä voi käyttää bitcoinia!” Avalos huutaa jo kaukaa.

Hän kertoo, että käteisen sijaan bitcoinin valitsee noin viidesosa asiakkaista. Se on merkittävä osuus, mutta tämä koju onkin turisteille suunnattu poikkeustapaus. 

Avalos arvelee itsekin, että hänen asiakkaansa haluavat käyttää bitcoinia useimmiten kokeilunhalusta tai uutuudenviehätyksestä.

Kojun hinnat hän luettelee dollareina, ei bitcoineina. Se tuntuukin luontevammalta: Kolmen dollarin rannekorun hinta bitcoineina on hetken kurssin mukaan noin 0,00011.

Jopa täällä, El Salvadorin kryptotaipaleen alkukodissa, bitcoinilla on selvästi vahvempi symboliarvo kuin käytännön asema. Siitä kertoo, että läheisessä matkamuistomyymälässä on tarjolla laaja valikoima erilaisia bitcoin-paitoja mutta kassa ei hyväksy bitcoinia.

El Salvadorin laki velvoittaa kaikkia yrityksiä vastaanottamaan maksuja bitcoinilla, mutta lain noudattamista ei valvota. Mitä pienempi ja paikallisempi liike on kyseessä, sitä epätodennäköisemmin bitcoin käy. Monessa paikassa kysymykseen asiasta reagoidaan naurahtaen.

Kansainväliset ketjut, kuten pääkaupungista San Salvadorista löytyvät McDonald’s ja Starbucks, ovat mukautuneet lakiin. Silti useimmissa bitcoinia vastaanottavissakin paikoissa kerrotaan, että asiakkaista korkeintaan muutama prosentti valitsee sen maksutavakseen.

Onko El Salvadorin bitcoin-kokeilu kahden vuoden näytön perusteella siis silkka floppi?

Hallituksen edustajat eivät myöntäneet HS:lle haastatteluja El Salvadorissa, joten kysytään maan tunnetuimmalta bitcoin-aktivistilta, joka saatteli kaiken alkuun.

Hän on Mike Peterson, 48.

Yhdysvaltalainen surffari oli kiertänyt maailmaa vuosikausia parhaiden aaltojen perässä, kun hän vuonna 2004 saapui ensi kertaa El Zonteen. Kolme kuukautta myöhemmin hän osti vaimonsa kanssa sieltä tontin, jolle he rakensivat kodin.

”Luonnon kauneus ja ihmisten mukavuus”, Peterson perustelee El Salvadorin lumoa katetulla terassillaan uima-altaansa reunalla.

Petersonilla oli Kaliforniassa ruoka-alan yritys, ja El Zontessa hän veti erilaisia hyväntekeväisyyshankkeita.

Vuonna 2019 hän kertoi saaneensa nimettömältä yhdysvaltalaiselta lahjoittajalta 100 000 dollaria, joiden käyttöön oli ehto: Summa piti jakaa bitcoineina El Zonten noin 3 000 asukkaalle, tarkoituksena käynnistää bitcoin-paikallistalous.

El Salvadorissa moni epäilee, että rahat tulivat todellisuudessa Petersonilta itseltään.

Oli miten oli, kokeilusta innostui myös El Salvadorin teknouskovainen ja itsevaltainen presidentti Nayib Bukele. Niinpä hän ei välittänyt Maailmanpankin varoituksista tehdessään bitcoinista virallisen valuutan Yhdysvaltain dollarin rinnalle. (El Salvador luopui omasta colón-rahayksiköstään jo vuonna 2001 taloutensa tasapainottamiseksi.)

Valtio lahjoitti 30:tä dollaria vastaavan alkutalletuksen jokaiselle kansalaiselle, joka avasi Chivo-virtuaalilompakon. Suurin osa kävi nostamassa ilmaispotin käteisenä automaatilta ja unohti sen jälkeen koko jutun. Tietoturva tosin petti ja hakkerit varastivat lukemattomien ihmisten alkutalletuksen.

Useimpien kansalaisten näkökulmasta mikään ei ole muuttunut.

Näkyvin merkki bitcoin-aikakaudesta ovat kansallisen Chivo-kryptolompakkosovelluksen käteisautomaatit kaupunkien keskeisillä paikoilla. HS näki muutamia näitä automaatteja mutta ei yhtäkään ihmistä asioimassa niillä.

Bitcoinin käyttämiselle El Salvadorissa on joitain ihan hyviä perusteita.

Kyse on maastamuuttajakansasta. El Salvadorin väkiluku on noin 6,3 miljoonaa, mutta 1980-luvun sisällissodan ja myöhemmän siirtolaisuuden jäljiltä pelkästään Yhdysvalloissa asuu arviolta 2,5 miljoonaa elsalvadorilaista. 

Rahalähetykset ulkomailta vastaavat lähes neljäsosaa El Salvadorin bruttokansantuotteesta. Jos kansalaiset voivat välttyä rahansiirtoyritysten välitysmaksuilta, se voi olla merkittävää kansantaloudenkin näkökulmasta.

Köyhässä maassa monella ei ole edes pankkitiliä eikä siten mahdollisuutta hankkia maksukorttia. Kaikilla kuitenkin on älypuhelin, jonka bitcoin-lompakkoon voi tallettaa käteistä automaateilla.

Toisaalta: Jos ihminen ei ole tottunut käyttämään edes verkkopankkia, miten helppoa voi olla sisäistää kryptovaluuttaa ja sen ostamiseen ja käyttämiseen vaadittavia erillisiä sovelluksia?

Matalasta käyttöasteesta huolimatta El Salvadorin parivuotinen bitcoin-taival on ollut Petersonin mielestä menestys.

Hänen optimismiaan tulee tulkita sen läpi, että hän työskentelee hallitukselle valmistelemalla bitcoin-perehdytystä maan koululaisille. Lisäksi hänellä on El Zonten alkuperäiskokeilua muistuttavia paikallishankkeita muissa maissa. 

”Etelä-Afrikassa, Perussa, Guatemalassa, Costa Ricassa...”

Peterson sanoo arvelleensa, että nykypisteeseen olisi ylletty El Salvadorissa vasta kymmenen vuotta El Zonten alkuhankkeen jälkeen. Nyt hän ennustaa, että kymmenen vuoden päästä puolet maan maksuista tehdään bitcoinilla ja puolet dollareilla.

”Ihmisillä on tapana yliarvioida muutoksen nopeus mutta aliarvioida lopullisen muutoksen suuruus.”

Presidentti Bukelen kaavailut ovat vielä korkealentoisempia. Hänen mukaansa El Salvador voisi valjastaa tuliperäiset energianlähteensä kryptovaluuttojen ”louhimiseen”, joka vaatii valtavasti prosessoritehoa ja sähköä. Lisäksi hän on julistanut, että maan itäisimpään kolkkaan Conchaguan tulivuoren rinteille rakentuu veroparatiisi Bitcoin City, jonka talous pyörii silkan kryptovaluutan varassa.

El Salvadorille merkittävintä bitcoinissa on ollut sen tuoma julkisuus, sanoo Peterson.

Hän on vakuuttunut, että El Salvadoriin on tullut ulkomaisia yrityksiä ja turisteja nimenomaan bitcoinin aikaansaaman huomion takia. 

”Heistä moni ei edes ajattele tulleensa siksi, mutta ehkä he huomasivat kivat rannat median bitcoin-uutisista.”

Jotenkin niin saattoi käydä pojalle ja isälle Nurmijärveltä. 

Ante ja Jukka Aittakorpi tulivat El Salvadoriin opettelemaan surffausta. He eivät muista kuulleensa etukäteen maan bitcoin-visioista eivätkä ole kiinnittäneet asiaan liiemmin huomiota paikan päälläkään.

Aittakorvilla oli lennot alun perin Havaijille, mutta suunnitelmat muuttuivat Mauin tuhoisan maastopalon takia. Nyt he seisoskelevat kadunkulmassa El Tuncon rantakohteessa ”huuli pyöreänä” paikan hienoudesta. 

El Salvadoria ehdotti Ante, 14, nimenomaan surffausmahdollisuuksien takia. Jukka, 56, kavahti maan väkivaltaista mainetta, mutta perehdyttyään asiaan hän luotti turvallisuuden parantuneen riittävästi.

El Salvador on vanginnut puolentoista vuoden poikkeustilan aikana yli 70 000 ihmistä – joukossa useita tuhansia syyttömiä – ja rikollisjengeihin kytkeytyvät henkirikokset ovat lähes loppuneet.

Turistien näkökulmasta muutos on pienempi kuin paikallisten. El Salvadorin väkivalta ei pahimpinakaan jengisotien vuosina juuri kohdistunut ulkomaalaisiin. Rantabaarien reppureissaajille ei näkynyt, että yrittäjät maksoivat jengeille suojelurahaa.

Sosiaalisessa mediassa törmää helposti talouslibertaristisiin verkkoaktivisteihin, jotka kytkevät El Salvadorin kohentuneen turvallisuuden bitcoiniin – täysin perusteetta. Nayib Bukelesta on tullut heille eräänlainen messias.

Bitcoinin puolestapuhujien tärkeimpiä näkökulmia on perinteisesti ollut kryptovaluutan vapaus valtioiden keskuspankkien sääntelystä. Sen valossa on erikoista, että El Salvadorissa bitcoin-hanke on nimenomaan hallituksen lempilapsi.

Bukele on leveillyt ostaneensa bitcoineja valtion varoilla istuessaan wc-pöntöllä. Väitteen tai edes ostojen totuuspohjasta ei ole muuta tietoa kuin Bukelen omat ilmoitukset sosiaalisessa mediassa.

Niitä seuraavan Nayibtracker-sivuston mukaan El Salvador olisi ostanut bitcoineja runsaalla 125 miljoonalla dollarilla, mistä olisi bitcoinin kurssin välillä romahdettua sulanut pahimmillaan useita kymmeniä prosentteja. Nykyisellään näiden bitcoin-ostojen arvo olisi runsaat 110 miljoonaa dollaria.

Asiantuntijat ovat varoitelleet Bukelen ajavan El Salvadorin konkurssiin, jos hän sitoo entistä enemmän valtion varoja bitcoiniin ja sen kurssi sukeltaa. Jokaisella sadallakin miljoonalla dollarilla on valtava merkitys maalle, jonka kuluarvio viime vuonna oli alle kuusi miljardia dollaria.

Kyse voi kuitenkin olla pelkästä sumutuksesta, Bukelen luomasta tyhjästä pöhinästä.

Kukaan muu ei tiedä.

Lue lisää: Viikonlopun jatkunut teurastus käänsi pikku­valtion suunnan – ”maailman coolein diktaattori” sulloi 70 000 ihmistä vankilaan