hs.fi - 2000010060973 - Maksumuuri poistettu
- 📅 2023-12-21T18:14:01.935Z
- 👁️ 161 katselukertaa
- 🔓 Julkinen
Suomalaisten eläkevarojen hoitajat maksavat ulkopuolisille varainhoitajille yli kaksi miljardia euroa palkkioita vuodessa. Summa vastaa lähes prosenttia kaikista eläkevaroista.
Kulut ovat kasvaneet oleellisesti vuodesta 2011. Varsinkin pääomasijoitus- ja hedgerahastoille maksetut palkkiot ovat paisuneet vuosikymmenen aikana.
Asia käy ilmi HS Vision eläkeyhtiöiltä ja yhteisöiltä hankkimista tiedoista. Laskelma sisältää eläkeyhtiöiden Elon, Ilmarisen, Varman sekä julkisia eläkevaroja hallinnoivien Kevan ja Valtion Eläkerahaston (VER) salkunhoidon kulut vuonna 2022. Yhtiöistä Veritas ei toimittanut kulutietojaan jutun julkaisuun mennessä.
Eläkevarojen salkunhoidon kulut ovat miltei kaksinkertaistuneet vuodesta 2011. Tuolloin salkunhoidon kulut olivat 0,49 prosenttia silloisista eläkevaroista.
Euroissa laskettuna kulut ovat yli kolminkertaistuneet 12 vuoden takaisesta. Vuonna 2011 salkunhoidon kuluja kertyi 615 miljoonaa euroa, viime vuonna jo noin kaksi miljardia euroa. Eläkevarat ovat kasvaneet samalla ajanjaksolla 140 miljardista lähes 240 miljardiin euroon.
Suurin kulujen paisumista selittävä tekijä on sijoitukset pääomasijoitus- ja hedgerahastoihin.
Hedge- ja pääomasijoitusrahastot tunnetaan erityisen korkeista kuluista. Niiden yhteydessä rahoitusalalla viitataan usein listahintaan, jonka mukaan rahasto veloittaa sijoitetuista varoista kaksi prosenttia vuotuista hallinnointipalkkiota ja 20 prosenttia tavoitetuoton ylittävistä tuotoista ”tuottosidonnaisina palkkioina”.
Vertailun vuoksi: tavallista osakeindeksiä seuraavan rahaston kulut ovat alimmillaan vain prosentin sadasosia vuodessa.
Kuluista huolimatta hedgerahastojen ja pääomasijoitusten osuus eläkesalkuissa on yli kaksinkertaistunut vuodesta 2011. Vielä reilu vuosikymmen sitten niiden osuus oli kymmenisen prosenttia eläkevaroista. Vuoden 2022 lopulla pääomasijoitusten ja hedgerahastojen osuus oli yhteensä noin neljännes eläkesalkuista.
Osa kasvusta selittyy uusilla sijoituksilla kyseisiin rahastoihin, osa taas rahastojen muita omaisuusluokkia korkeammilla tuotoilla. Varsinkin pääomasijoitukset ovat tuottaneet keskimäärin hyvin edellisen kymmenen vuoden aikana. Siten niiden suhteellinen osuus on kasvanut salkuissa.
Pääomasijoittajille ja hedgerahastoille maksetut palkkiot vastaavatkin leijonanosaa eläkeyhtiöiden salkunhoidon kuluista.
Esimerkiksi Varma maksoi laskelmansa mukaan pääomasijoittajille ja hedgerahastoille yhteensä 400 miljoonaa euroa vuodessa, mikä vastaa neljää viidesosaa Varman kaikista salkunhoidon kuluista. Ilmarinen maksoi arvionsa mukaan pääomasijoittajille ja hedgerahastoille 450 miljoonaa euroa vuoden aikana.
”Pääomasijoitukset ovat olleet meille parhaiten tuottava omaisuusluokka vuosien ajan. Kun tuotot ovat hyviä, kulutkin nousevat suuriksi”, Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula kertoo.
”Meille merkityksellisintä on lopulta tuotto, eli mitä jää käteen kaikkien kulujen jälkeen.”
”Pääomasijoittajissa ja hedgerahastoissa erot hyvien ja huonojen managerien välillä ovat suuria. Siksi hyvästä kannattaa maksaa”, Varman sijoitusjohtaja Markus Aho sanoo.
Eläkeyhtiöiden kulut ovat nousseet selvästi 12 vuoden takaisesta mutta näyttävät kasvaneen myös aivan viime vuosien aikana.
Eläkeyhtiöt raportoivat kuluistaan Finanssivalvonnalle (Fiva) muutaman vuoden välein. Fiva toteutti edellisen kulukyselyn vuoden 2020 kuluista. Tuolloin eläkesalkunhoidon kulut olivat noin 0,9 prosenttia hallinnoitavista varoista. Vuonna 2022 vain VER:llä kulut jäivät alle 0,9 prosentin.
Fivan pari vuotta sitten tekemä kysely jätti eläkeyhtiöille valinnanvaraa sen suhteen, miten ne raportoivat tuottosidonnaisista palkkiostaan viranomaiselle. Eläkeyhtiöillä näyttää olevan edelleen vaihtelevia käytäntöjä sen suhteen, miten tuottosidonnaisia palkkioita tulisi seurata tai seurataanko niitä ensinkään.
HS Visio pyysi eläkeyhtiöiltä tietoja vuoden 2022 aikana realisoituneista kuluista. Monilla eläkeyhtiöillä oli vaikeuksia kertoa tuottosidonnaisia kuluja pyydetyllä tavalla.
Varma antoi maksamistaan tuottosidonnaisista palkkioista ”laskelman”. Ilmarinen kutsui lukujaan ”arvioksi”. Veritas ei saanut toimitettua mitään lukujaan salkunhoidostaan ennen artikkelin julkaisua.
Vaihtelevia kirjaustapoja voi pitää erikoisena, sillä tuottosidonnaiset palkkiot vastaavat nykyään suuresta osasta salkunhoidon kuluja.
Miksi ette kerro tuottosidonnaisten palkkioiden realisoitunutta kulua vuonna 2022, Varman sijoitusjohtaja Markus Aho?
”Tuotot ja siten myös palkkiot realisoituvat aikanaan, kun rahastot myyvät sijoituksensa, mutta tuo luku voi vaihdella vuosittain huomattavasti. Mielestäni antamamme laskelma antaa paremman kuvan kulutasostamme.”
”Yksittäisen vuoden kassavirtalaskelma kuluista on toimintamme kannalta varsin epärelevantti. Siksi emme ole sitä lukua juuri seuranneet.”
Onko teillä käsitystä siitä, paljonko kuluja realisoitui vuonna 2022?
”Minulla ei ole käsillä sellaista lukua. Arvioin kuitenkin, että se realisoitunut kulutaso oli samaa mittaluokkaa kuin nyt toimittamamme laskelma kuluista.”
Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula antaa samantyyppisen perustelun puuttuville kulutiedoille.
”Meillä ei ole tuottosidonnaisista palkkioista realisoituneita kuluja euron tarkkuudella käsillä. Rahastoilla ja varainhoitajilla on erilaisia raportointikäytäntöjä, mikä vaikeuttaa tarkkaa kuluseurantaa”, Mursula kertoo.
Vielä vähemmän kartalla kuluistaan on eläkeyhtiö Veritas. Veritas ei toimittanut HS Visiolle mitään tietoja salkunhoidon kuluistaan.
Miksi ette pysty kertomaan mitään lukuja salkunhoidon kuluistanne, Veritaksen sijoitusjohtaja Kari Vatanen?
”Käytämme rahastojemme raportoinnissa ulkopuolista palveluntuottajaa ja olemme riippuvaisia sen toimittamista tiedoista. Palveluntuottajalla ei ollut suoralta kädeltä antaa kulutietoja. Kerromme ne viimeistään tammikuussa, kun saamme luvut kumppaniltamme.”
Vatasen mukaan Veritas seuraa kuluja rahasto- ja sijoituskohtaisesti. Siksi kaikkien kulutietojen kerääminen on ”iso dataharjoitus”.
”Salkussamme on satoja eri sijoituskohteita, joissa on monissa myös tuottosidonnainen palkkio-osuus. Ne kaikki pitää kerätä yhteen.”
Eivätkö salkunhoidon kulut ole oleellisia toimintanne kannalta?
”Ovat. Tiedämme sisäisen salkunhoidon kulut, ja tiedämme, missä ne menevät yleisellä tasolla. Tarkkoja lukuja pitää nyt kuitenkin odottaa, että saamme ne selville.”
”Pyrimme aina löytämään yksittäisissä rahastoissa alimmat kulut, mutta kulut vaihtelevat aina rahastokohtaisesti. ”
Seuraatteko kulujanne lainkaan?
”Tietyt tiedot salkunhoidon kuluista löytyvät suoraan. Meidän kannalta tärkeimmät luvut liittyvät kuitenkin tuottoihin kulujen jälkeen”, Vatanen sanoo.