Kiista pihan rajalla
HS vieraili naapuririidan keskipisteessä Espoossa. Autotallia ilman rakennuslupaa rakentavat naapurit kiistävät tehneensä mitään väärin. He katsovat noudattavansa uutta rakentamislakia.

Vain muutaman metrin päähän Reetta Viitasen omakotitalon makuuhuoneen ikkunasta rakennetaan autotallia Espoon Saunalahdessa.

Rakennushankkeesta on kehkeytynyt naapuririita. Viitanen syyttää asiassa ennen kaikkea uuden rakentamislain valuvikoja sekä Espoon kaupungin rakennusvalvontaa.

Vuoden alussa voimaan tulleen rakentamislain myötä asukkaat voivat nyt pystyttää alle 30 neliön kokoisia piharakennuksia tontilleen ilman rakennusvalvontaviranomaisen myöntämää rakentamislupaa.

Niin juuri tapahtui nyt Viitasen perheen kotitalolla.

HS uutisoi riidasta, koska kyseessä on jonkinlainen ennakkotapaus ja uuden rakentamislain tulkinnasta voi olla odotettavissa lisää tapauksia. Espoon poliitikkojen on määrä käsitellä Viitasten tapausta ympäristö- ja rakennuslautakunnassa lokakuussa.

Viitanen vetää mittanauhaa omakotitalonsa pihassa. Talo sijaitsee tontilla, jonka naapurit omistavat yhdessä ja joka on jaettu hallinnanjakosopimuksella kahtia.

Autotalli on noin 40 sentin päässä tontin hallinnanjakorajasta, noin kolmen metrin päässä Viitasten omakotitalon portaista ja noin viiden metrin päässä talon seinästä.

Viitasen mielestä rakennusvalvonta on tehnyt virheen, kun se ei edellyttänyt autotallille rakentamislupaa eikä kuullut tontin yhteisomistajia.

Hän kertoo olleensa yhteydessä useisiin viranomaisiin muun muassa ympäristöministeriössä ja pelastuslaitoksella keskeyttääkseen autotallin rakentamisen. Viranomaiset ovat sanoneet, että asian voi ratkaista vain Espoon rakennusvalvonta.

Rakennusvalvonnan kannanoton mukaan kaupungin virkakunta ei voi puuttua autotallin rakentamiseen, koska hanke ei ole luvanvarainen eikä rakennusjärjestyksen tai rakentamista koskevien säännösten vastainen.

HS on nähnyt rakennusvalvonnan lausunnon.

”Olemme Espoon rakennusvalvonnan pöydällä ensimmäinen ongelmatapaus, joka on tullut uuden rakentamislain myötä”, Viitanen sanoo.

Omakotiasukas Viitanen sanoo pelkäävänsä paloturvallisuuden puolesta.

Kun tontilla sijaitsevia omakotitaloja rakennettiin vuosina 2015–2016, niiden väliin jätettiin Viitasen mukaan tarkoituksella riittävä palonsuojaetäisyys.

Jos naapurirakennusten välinen etäisyys jää alle kahdeksan metrin, palon leviämistä on rajoitettava, määrää ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta.

Viitanen ihmettelee nykytilannetta, jossa mikään viranomainen ei valvo paloturvallisuuden toteutumista.

”Erikoinen tilanne, että naapuri rakentaa ikkunan alle autotallin ilman lupaamme.”


Tapaamme pihalla myös autotallia rakennuttavan naapurin. Hän suostuu puhumaan asiasta vain puhelimessa ja hän haluaa haastatteluun mukaan myös puolisonsa. Puhelinhaastattelun jälkeen he lähettävät lausuntonsa vielä kirjallisesti.

Viitasen naapurit ovat yksityishenkilöitä, jotka eivät aiheen herkkyyden vuoksi esiinny jutussa nimillään. He katsovat, etteivät ole tehneet mitään väärää. Heidän mukaansa hallinnanjakosopimus ja rakentamislaki antavat oikeuden autotallin rakentamiseen.

HS:n näkemässä sopimuksessa todetaan, että tontilla sijaitseviin rakennuksiin saa toteuttaa viranomaisten hyväksymät muut tilat, jotka eivät vaadi rakennusoikeutta.

Lisäksi sopimuksessa sanotaan, että rakennukset voidaan toteuttaa ilman toisen osapuolen kuulemista. Rakennushankkeista pitää kuitenkin tiedottaa tontin toista omistajaa. Näin naapurit sanovat toimineensa.

Rakennuttajat kertovat olleensa yhteydessä Viitaseen ja tämän puolisoon useilla tavoilla ja toimittaneensa heille rakennussuunnitelmia. He katsovat, ettei autotalli poikkea kaavasta. Heidän mielestään se parantaa yksityisyyttä ja suojaa molempien omakotitalojen asukkaita.

Naapureiden mukaan rakennus myös parantaa paloturvallisuutta. He sanovat toteuttaneensa autotalliin vaatimuksia järeämmän paloseinän.

Uusi rakentamislaki on ollut voimassa vuoden alusta, ja sitä valmisteltiin ympäristöministeriössä. Tavoitteena oli keventää byrokratiaa luvanvaraisuutta vähentämällä.

Ympäristöministeriön rakennusneuvoksen Jyrki Kauppisen mukaan lupavapaa rakentaminen ei kuitenkaan tarkoita, että rakentamisessa saa sivuuttaa sitä koskevat asetukset, määräykset ja ohjeet.

Luvatta rakennettava rakennus on siis toteutettava samoin kuin luvanvarainen rakennus.

”Rakentamislaissa olevat olennaiset tekniset vaatimukset koskevat rakennuskohteita riippumatta siitä, pitääkö rakentamishankkeelle hakea lupaa vai ei.”

Kauppinen vastasi HS:n kysymyksiin sähköpostilla ottamatta kantaa yksittäiseen tapaukseen.

Yksi rakentamislain tärkeimmistä teknisistä vaatimuksista on paloturvallisuus ja vastuu siitä on rakennuttajalla, rakennusneuvos Kauppinen sanoo.

Voiko kaupungin rakennusvalvonta uuden lain myötä puuttua rakentamiseen, joka ei vaadi lupaa?

Kauppisen käsityksen mukaan rakennusvalvonnan puuttumisen mahdollisuuksia ei ole kavennettu, jos rakennusvalvontaviranomaiseen ollaan yhteydessä.

”Kunnan rakennusvalvontaviranomaisen tehtävänä on yleisen edun kannalta valvoa rakentamislaissa tarkoitettua rakennustoimintaa sekä huolehtia, että rakentamisessa noudatetaan, mitä rakentamislaissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään.”

Espoon ympäristö- ja rakennusvalvontakeskuksen johtaja Pasi Timo näkee asian toisin. Hän kiistää, että rakennusvalvonta olisi tehnyt virheen. Hän vetoaa siihen, ettei autotallin rakentaminen ole luvanvaraista.

”Uuden rakentamislain mukaisesti rakennusvalvonnalla ei ole mitään roolia luvanvaraisuudesta vapautettujen rakennusten ennakkovalvonnassa, ei luvanvaraisuuden arviointiin tai rakennustyön valvontaan.”

Timon mukaan on eri asia, jos jossain vaiheessa joku osoittaa, ettei autotalli täytä vaadittavia vaatimuksia.

”Sitten rakennusvalvonta joutuu siihen puuttumaan. Käsittääkseni rakennusvalvonnalla ei ole tiedossa, että toteutus olisi määräysten vastaista.”