Yksityisen Turun Silmäexpertit -yrityksen silmälääkärin saama ammatin­harjoittamisrajoite puhuttaa lääkäriaseman asiakkaita.

Terveydenhuollon valvontaviranomainen Valvira päätti joulukuussa rajoittaa klinikan omistajan ja johtavan lääkärin oikeutta toimia lääkärinä. Valvira katsoi hänen laatineen potilailleen perättömiä glaukooma- eli silmänpainetautidiagnooseja ja teettäneen niiden perusteella kalliita toimenpiteitä.

HS tavoitti seitsemän ihmistä, jotka kokevat tulleensa lääkärin huijaamaksi. He esiintyvät jutussa nimettömänä terveystietoihin liittyvän arkaluontoisuuden vuoksi, mutta heidän henkilöllisyytensä on toimituksen tiedossa. Toimitus on myös tutustunut heidän potilasasiakirjoihinsa.

Asiakirjojen perusteella potilaat ovat usein hakeutuneet Silmäexperteiltä jatkotutkimuksiin muille silmälääkäreille, jotka ovat todenneet, että potilaita on ylidiagnosoitu – siis todettu sairaus vakavampana kuin se onkaan tai todettu olematon sairaus. Saadut glaukoomadiagnoosit on haastateltujen ihmisten tapauksissa purettu.

HS:n tavoittamat yrityksen asiakkaat nimeävät lääkäriaseman omistajan ja johtavan lääkärin Minna Sandbergin.

HS julkaisee johtavassa ja firman omistajan asemassa olevan lääkärin nimen väärinkäytössyytösten poikkeuksellisen vakavuuden vuoksi ja siksi, ettei uutisointi leimaa muita lääkäriasemalla työskenteleviä. 

Sandberg on kiistänyt kaikki syytökset väärin toimimisesta Valviralle ja HS:lle lähetetyssä mediatiedotteessa ”valheellisina väitteinä”. Hänen mukaansa eriävissä diagnooseissa on kyse lääketieteellisestä oppiriidasta. HS ei ole tavoittanut häntä kommentoimaan asiaa. 

Esimerkiksi 64-vuotias kaarinalaisnainen kertoo HS:lle käyneensä lääkärin suorittamassa silmien taittovirheleikkauksessa ja saaneensa sen jälkeen yllättäen glaukoomadiagnoosin. 

”Minulle määrättiin glaukoomalääkitys, joka on ollut suunnattoman voimakas. Lääkkeitä oli kolmenlaisia, aamulla ja illalla käytettäviä. Lisäksi lääkäri puhui minut ympäri ja silmiini tehtiin kallis laserointi.” 

Hän kertoo menettäneensä rahaa tuhansia ja taas tuhansia euroja. Vajaa vuosi sitten hän meni Turun yliopistolliseen keskussairaalaan (Tyks) kaihileikkaukseen, jossa hänelle selvisi varsinainen yllätys.

"Lääkäri teki minulle siellä glaukoomatutkimuksen ja selvisi, että minulla ei ole lainkaan glaukoomaa. Olo on petetty ja usko lääkäriin ja ihmiseen on menetetty. Tämä oli rahanryöväys pienipalkkaiselta ja hyväuskoiselta asiakkaalta.”, hän kertoo.

LÄHES kaikissa kertomuksissa toistuu sama kaava:

Ihminen hakeutuu Turun Silmäexperteille yleensä silmien laserleikkaukseen tarkoituksenaan päästä eroon silmälaseista. Lääkäri tekee leikkauksen ja potilaat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä leikkauksen tuloksiin. Kuitenkin leikkauksen esi- tai jälkitarkastuksessa käy ilmi, että potilaan silmissä on viitteitä glaukoomasta eli silmänpainetaudista. Potilaalle painotetaan, että asiaa on syytä tutkia tarkemmin, sillä pitkään oireettomanakin pysyttelevä sairaus voi hoitamattomana johtaa sokeuteen.

Pelästyneelle potilaalle myydään glaukooma-tutkimuspaketti, jonka tuloksena hän useimmiten saa jonkinlaisen glaukoomadiagnoosin. Potilasta muistutetaan siitä, että diagnoosin jälkeen säännölliset tutkimukset ja toimenpiteet on syytä tehdä ainoastaan Turun Silmäexperttien laitteistoilla, sillä ne ovat muiden käyttämiä laitteistoja tehokkaampia ja siten potilaalle itselleen parempia.

Potilas käy vuosien ajan säännöllisesti tarkastuttamassa silmiensä tilannetta. Laajojen tutkimusten lisäksi hänelle voidaan tehdä kirurgisia toimenpiteitä ja määrätä glaukooman hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä. Lukuisat tarkastuskäynnit ja hoidot tulevat kalliiksi.

Jossain vaiheessa potilas hakeutuu toiselle silmälääkärille. Huolimatta siitä, tapahtuuko näin heti diagnoosin jälkeen tai vasta vuosien seurannan ja hoidon jälkeen, hän saa kuulla, että glaukoomadiagnoosi on useimmiten väärä. Mitään viitteitä glaukoomasta ei ole. Potilaan diagnoosi puretaan ja mahdollinen lääkitys lopetetaan.

Yksityislääkärin potilaiden joukossa on myös heitä, joilla oikeasti on glaukooma ja joita on hoidettu klinikalla asianmukaisesti. Valviran ja aluehallintoviraston (Avi) käyttämien asiantuntijoiden mukaan heidän määränsä on kuitenkin vähäinen suhteessa heihin, joilla glaukoomaa ei ole.

Esimerkiksi Avi oli tutustunut kolmenkymmenen yksityislääkärin hoidossa olleen potilaan aineistoihin. Viraston asiantuntijalausunnon mukaan näistä potilaista 25:lla ei ollut glaukoomaa. Yksityislääkäri oli kuitenkin diagnosoinut heistä 20:lle glaukooman.

51-vuotias kaarinalaisnainen laskee tuhlanneensa turhiin hoitoihin ja tutkimuksiin yli 10 000 euroa ja pettyneensä.

”Olen vihainen, petetty, surullinen ja katkera siitä, mitä kaikkea olisin voinut tuolla rahalla tehdä. Minulla on kolme lasta eikä yhtään liikaa rahaa. Olen joutunut tekemään kahta työtä ja koko ajan säästämään taas seuraavaa tutkimuskertaa varten.”

Naisen mukaan huijaus selvisi, kun vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta teini-ikäisen tyttären glaukoomatutkimuksia, mikäli ne tehdään Turun Silmäexperteillä. Sen seurauksena hän itsekin hakeutui muualle tutkittavaksi ja sai kuulla, että hänen silmissään ei ole mitään viitteitä glaukoomasta.

33-vuotias turkulaisnainen kertoo saaneensa silmien laserleikkauksen yhteydessä glaukooma­diagnoosin, johon hoidoksi yksityisklinikan lääkäri suositteli SLT-laserhoitoa.

"Se olisi ollut niin kallis hoito, että hakeuduin Tyksiin. Siellä todettiin, että silmissäni ei ole glaukoomaksi tulkittavia muunnoksia eivätkä he suositelleet SLT-hoitoa. Asia järkyttää vieläkin. Mielessä pyörii se, että olisiko hän oikeasti tehnyt minulle laserhoidon terveisiin silmiin. Luotto lääkäreihin on mennyt nyt täysin.”

Monet haastatelluista kertovat kuulleensa ystäviltään ja tuttaviltaan varoituksia, että klinikalta voi saada perättömiä diagnooseja. Jutut kulkivat naapurustoissa ja työpaikkojen kahvipöytäkeskusteluissa. Niistä osansa sai 57-vuotias lietolaismies, jonka silmissä yksityislääkäri epäili glaukoomaa ja ohjasi tämän kalliisiin tutkimuksiin. Mies päätti kuitenkin teettää tutkimukset työterveyshuollon piiriin kuuluvalla lääkäriasemalla jossa selvisi, että mitään glaukoomaan viittaavaa silmissä ei ollut.

”Lääkäri kysyi monta kertaa syytä, miksi haluan mennä toiselle lääkärille. Jälkeenpäin kuulin, että kolme työkaveriani ja yksi naapurini olivat myös käyneet klinikalla silmäleikkauksessa ja kaikilla epäiltiin glaukoomaa.”

Samoin kävi 24-vuotiaalle turkulaismiehelle, joka suostui kalliisiin jatkotutkimuksiin pelästyttyään glaukoomaepäilyä. Tutkimukset johtivat uusiin, yhä laajempiin ja kalliimpiin tutkimuksiin.

”Lopulta lääkäri suositteli minulle uusia kontrollitutkimuksia vuoden kuluttua ja korosti, että on ”erittäin tärkeää”, että kuvaukset tehdään jatkossa aina samoilla laitteilla Turun Silmäexperteillä.”

Tapahtumien aikaan mies oli vasta 21-vuotias ja kertoo kokeneensa tapahtumat henkisesti hyvin raskaina. Hän hakeutui muualle glaukooman hoitoon erikoistuneen lääkärin vastaanotolle. 

”Hän kyseenalaisti voimakkaasti saamani diagnoosin ja purki sen.”

Valviran päätösasiakirjoista käy ilmi, että potilaiden on ollut vaikeaa saada Turun Silmäexpertit -lääkäriasemalta jatkolähetteitä Tyksiin tutkimuksiin. 

Lääkäri Sandbergin mukaan glaukooman diagnosointiin ei ole yhtä absoluuttisen oikeaa kriteeriä. Hänen mukaansa monissa muissa paikoissa diagnostiikka on jäänyt  alkeellisemmalle tasolle kuin hänen uusinta huipputekniikkaa käyttävässä yrityksessään. Hän on myös kiistänyt jyrkästi tavoitelleensa taloudellista hyötyä potilaidensa kustannuksella.

Monet yksityislääkärin asiakkaat kuitenkin kertovat suuresta huolesta ja pelosta omaan glaukoomadiagnoosiin liittyen. 44-vuotias turkulaisnainen kertoo olleensa ahdistunut mahdollisista tulevista näkökykyyn liittyvistä ongelmista ja jopa työkyvyttömyydestä. Hän oli pohtinut jopa mahdollisesti eteen tulevaa uran vaihtoa.

Koska hänelle määrätyt silmänpainelääkkeet eivät alentaneet silmänpainetta, hän alkoi pohtia, onko hoito asiallista.

”Silmänpaine ei alentunut, sillä se oli normaalilla tasolla jo ennen lääkitystäkin. Hoidossa ei tuntunut olevan logiikkaa eikä mitään mitattavaa vastetta siitä, onko hoito hyvää. Kaikki oli epämääräistä. Hakeuduin toiselle silmälääkärille. Se oli ilon päivä.”

Toisen diagnoosin mukaan hän olikin täysin terve.