Torstaina iltapäivällä 16. marraskuuta FC Hongan pelaajat ja valmentajat kokoontuivat Esport-areenan hämärään, nojatuoleilla ja sohvilla sisustettuun saunakabinettiin.

Kaikki läsnäolijat tiesivät, mitä oli luvassa. Tilaisuudessa kerrottaisiin, että FC Hongan tarina huippujalkapallossa on loppu ja että he jäisivät työttömäksi, koska seuran taustalla oleva Esport Honka oy oli menossa konkurssiin.

Se oli nolo loppu seuralle, joka oli noussut yhdeksi Suomen parhaista ja joka oli samalla onnistunut kasvattamaan monista lupaavista junioreista liigapelaajia.

Tätä juttua varten on haastateltu viittätoista ihmistä, jotka olivat mukana Esport Hongan toiminnassa, seurasivat sitä läheltä tai pystyvät muuten kertomaan konkurssia edeltäneistä tapahtumista. Osaa heistä on haastateltu nimettömänä, jotta he pystyvät puhumaan tapahtumista perusteellisemmin. Toiset heistä myös pelkäävät seuraamuksia, jos he puhuisivat asioista nimellään.

Haastateltavien kertomuksista välittyy kuva seurasta, jolla ongelmia on ollut jo pitkään. Mutta tänä vuonna ongelmat viimein kasautuivat niin, että kaikki kaatui kertarysäyksellä.

Ikävän uutisen pelaajille ja valmentajille kertoivat Esport-yhtiöiden kehitysjohtaja Kurt Möller ja markkinointijohtaja Kai Vilponen.

Möller luki lapusta tiedotetta, joka oli laadittu työntekijöille.

”Esport Honka oy on ajautunut ylitsepääsemättömiin taloudellisiin haasteisiin, joihin ei ole löydetty käytännön ratkaisuja”, hän aloitti.

Kuulijakunta oli vihainen ja surullinen. Heistä päätös oli pöyristyttävä. Möller näytti ilmeettömältä, kun hän luetteli syitä, miksi konkurssiin on ajauduttu.

Kaikki eivät hyväksyneet selityksiä. FC Hongan kapteeni Henri Aalto rupesi tivaamaan vastauksia Mölleriltä. Aalto halusi tietää muun muassa, mihin olivat kadonneet kaikki pelaajamyynneistä ja kansainvälisistä eurocup-peleistä saadut rahat.

Se oli perusteltu kysymys, sillä FC Hongasta oli myyty kesän 2021 jälkeen pelaajia noin kahdella miljoonalla eurolla. Se on suomalaisessa jalkapallossa paljon rahaa. Jos omassa kastissaan olevaa HJK:ta ei lasketa, Veikkausliigan kärkipään joukkueet käyttävät pelaajien palkkoihin ja muihin korvauksiin noin miljoonaa euroa vuodessa.

”Möller sanoi, että en tiedä ja että Färid on ainoa, joka tietää”, Aalto kertoo.

85-vuotias Färid Ainetdin on ollut merkittävä hahmo ja vallankäyttäjä espoolaisessa urheiluelämässä yli 40 vuoden ajan.

Ilman häntä Tapiolan urheilupuisto tuskin olisi nykyisenkaltainen urheilukeskus.  Ainetdin aloitti rakentamisen siellä jo 1970-luvun lopulla. Ensin ilmestyi tenniksen ulkokenttiä ja 1980-luvun alussa tennishalli Esport Center, jota on myöhemmin laajennettu. Vuonna 2005 valmistui kolmikerroksinen Esport Arena, jossa harrastetaan muun muassa juoksua, salibandya ja jalkapalloa.

Tapiolan urheilupuistossa sijaitsee myös FC Hongan kotikenttä. Se on stadionin irvikuva, kenttä jota ympäröivät rakennustelineistä kasatut katsomot.

Ainetdin oli kiinnostunut uuden stadionin ja sen kylkeen mahdollisesti nousevien asuntojen rakentamisesta jo yli kymmenen vuotta sitten. Ensimmäisen kerran kaupunki kyseli Esport-yhtiöiltä ehdotusta uudeksi jalkapallostadioniksi vuonna 2010.

Espoon kaupunki on pitkään ollut Ainetdinille merkittävä yhteistyötaho, koska kaupunki on sitoutunut ostamaan tietyn määrän liikuntavuoroja Esport-areenalta.

Stadionin rakentamisesta unelmoi myös silloinen FC Hongan omistaja Pallohonka oy, joka oli Ainetdinin näkökulmasta kiusallinen häiriötekijä hänen reviirillään ja jonka aikakaudella edellinen stadion oli pystytetty.

Myöhemmin kuitenkin selvisi, että kaupunki rakentaisi itse stadionin. Silloin Ainetdin alkoi havitella mahdollisuutta päästä hallinnoimaan tulevaa stadionia, jossa voisi järjestää kaikenlaisia tapahtumia, ei vain urheilua.

Pallohonka oy:n ja FC Honka ry:n yhteistyösopimus purettiin vuonna 2014, Ainetdinille aukesi mahdollisuus päästä stadionhankkeeseen kiinni jalkapallojoukkueen avulla. Hän tarttui siihen saman tien.

FC Honka ry siirsi miesten kilpailutoiminnan Ainetdinin perustamalle Esport Honka oy:lle. FC Hongan edustusjoukkueesta tuli samalla osa Ainetdinin Esport-yritysrypästä.

FC Honka aloitti Ainetdinin omistuksessa kipuamisen kohti Veikkausliigaa kolmannelta sarjatasolta Kakkosesta.

Pitkään kaikki meni hyvin. FC Honka nousi takaisin Veikkausliigaan kaudeksi 2018 ja sijoittui neljänneksi. Vuosina 2019 ja 2022 se voitti pronssia.

HS:n haastattelemat ihmiset kuvailevat Ainetdinia äärimmäisen kovaksi liikemieheksi, joka haluaa pitää kaikki langat omissa käsissään. Pienintäkään hankintaa FC Hongassa ei tehty ilman, että omistaja olisi ollut siitä tietoinen, he kertovat.

”Hän pani miljoonia euroja Honkaan. Hänellä on ollut tavoitteita. Hän on halunnut stadionin. Siitä on ollut koko ajan puhetta”, eräs Esport-yhtiöissä mukana ollut henkilö kertoo.

”Kun stadion tulee, huolet poistuvat, hän sanoi. Päästään rakentamaan ja saadaan tämä alue valmiiksi.”

Esport-yhtiöiden sisällä monet ovat kuluneiden vuosien aikana sanoneet Ainetdinille, että FC Hongan edustusjoukkueen rahoittamisessa ei ole järkeä.

Hän on muun muassa maksanut pelaajille suomalaisittain harvinaisen hyviä palkkoja. Viime kaudelle kalleimmat sopimukset olivat 7 500 euroa kuussa ja asuntoetu päälle.

Ainetdin olisi halutessaan voinut myydä Esport Honka oy:n ja päässyt paljon pienemmillä tappioilla. Parin viime vuoden aikana mahdollisia ostajia ilmaantui. HS:n tietojen mukaan esimerkiksi yhdysvaltalainen miljonääri Robert Platek oli kiinnostunut FC Hongasta kaksi vuotta sitten. Platek omistaa useita seuroja Euroopassa: Spezian Italiassa, Sönderjysken Tanskassa ja Casa Pian Portugalissa.

Hän olisi ollut valmis maksamaan kaksi miljoonaa euroa suomalaisesta seurasta, mutta HS:n tietojen mukaan Ainetdin vaati 5–6 miljoonaa euroa.

Sisäpiiriläinen ihmettelee, mihin Ainetdinin pyytämä summa perustui.

”Se on sanomattakin selvää, ettei kukaan tule maksamaan lähellekään tuollaista summaa”, hän sanoo.

Ainetdin väittää, ettei hän saanut yhtään ostotarjousta seurasta. Hän suorastaan epäilee, että sellaiset tarjoukset olisi salattu häneltä.

Suurin osa ehdotuksista tulikin FC Hongan managerille Henri ”Hexi” Artevalle, joka sanoo kertoneensa niistä Ainetdinille.

Mutta ainakin yhden ostajan edustaja kertoo keskustelleensa Ainetdinin kanssa tällaisesta ehdotuksesta.

”Siitä on pari kolme vuotta. Olen puhunut hänen kanssaan muutaman kerran. Kysyin, oliko hänellä intressiä myydä yhtiötä. Oli hän kiinnostunut asiasta. Ehkä se ei silloin riittänyt”, kertoo pelaaja-agentti Jussi Pellikka.

Ainetdin halusi pitää FC Hongasta kiinni tulevaisuudessa häämöttävien, stadioniin liittyvien suunnitelmien takia.

Mutta miksi ihmeessä kaikki loppui kuin seinään? Perjantaina 10. marraskuuta Ainetdin ilmoitti FC Hongan liigajoukkueen urheilujohdolle, että seura ei hae liigalisenssiä seuraavalle kaudelle. Se tarkoitti käytännössä koko toiminnan lopettamista.

Varhain aamulla 13. tammikuuta 2021 Esport-areenan katto repesi.

HS:n tietojen mukaan hallin korjaaminen maksoi yli miljoona euroa, eikä vakuutus korvannut sitä. Remontin jälkeen hallista on koitunut paljon ylimääräisiä lämmityskustannuksia talvisin, koska romahduksessa vettynyt katon kivivillaeristekerros oli pakko poistaa.

Samaan aikaan koronapandemia iski rajusti Esport-yhtiön ydinliiketoimintaan eli liikuntapalveluihin.

Esport-yhtiöiden rahoista on tuettu FC Honkaa. Kun muulla liiketoiminnalla meni huonosti, se vaikutti vääjäämättömästi FC Hongan tulevaisuudennäkymiin.

Kaksi kuukautta katon romahtamisen jälkeen Esport Arena -yhtiö anoi lyhennysvapaata kaupungin myöntämään lainaan. Toimintaa läheltä seuranneen henkilön mukaan yhtiö ei enää tehnyt liikuntakeskuksiinsa vuotuisia saneerauksia eikä pieniä korjauksia samaan tahtiin kuin aiemmin, koska rahat olivat vähissä.

Esport Honka oy:n tilinpäätöksen mukaan Esport-yhtiöistä pumpattiin silti viime vuonna noin miljoona euroa jalkapalloyhtiölle. Esport Honka oy:n viimeisimmässä tilinpäätöksessä näkyy yhteensä 2,66 miljoonaa euroa, joka on pääomistajan lainaa yhtiölle. Ainetdinin mukaan se on yksi osa Esport-yhtiöiden tukea Honka-yhteisölle. Tilikaudella 2022 Esport Honka oy:llä oli liikevaihtoa 1,02 miljoonaa euroa. Tappiota se teki 1,16 miljoonaa euroa.

”Vuoden 2021 jälkeen on selvästi tehty päätös, että Hongan taustayhtiön toimintaa mahdollistetaan pääomasijoituksella”, sanoo Esport-yhtiöiden tilinpäätöstietoja tutkinut, salibandyseura EräViikinkien markkinointijohtaja Olli Lähdesmäki. Hän on tehnyt talousjohtamisen opintojensa lopputyön urheiluseurojen taloudesta.

Lähdesmäen mukaan on selvää, että Esport Arena oy:n toiminnassa riskit ovat korkealla, koska liiketoiminnan kannattavuus on pientä verrattuna siihen, miten isot velat yhtiöllä on. Vuoden 2022 tilinpäätöksessä Esport Arena oy:llä oli 12,3 miljoona euroa velkaa lyhytaikaiset velat mukaan luettuna. Tilikauden 2022 tappio oli 40 000 euroa. 

Espoon kaupunki on yksi Esport Arena oy:n suurimmista velkojista. Kaupungin rahoitusjohtajan Ari Konttaksen mukaan yhtiö on Espoolle velkaa runsaat kolme miljoonaa euroa. Vakuutena on hallikiinteistö.

”En osaa sanoa, mikä on tuollaisen hallin arvo, mutta joka tapauksessa vakuuttakin on”, Konttas sanoo.

Hän on vähäsanainen siitä, millaisiin mahdollisiin toimenpiteisiin on ryhdytty Espoon lainaamien rahojen turvaamiseksi.

”Normaalit velkojan toimenpiteet.”

Tiistaina 20. kesäkuuta Sveitsin Nyonissa FC Hongalla kävi huonoin mahdollinen tuuri, kun sille arvottiin Konferenssiliigan karsinnoissa vastustajaksi kazakstanilainen FC Tobol, nimetön vastustaja ja pitkä vieraspelimatka.

Halvinkin tilauslento Kazakstaniin maksaisi noin 140 000 euroa. Sen päälle tulisivat majoituskulut.

Ainetdin hermostui ja ehdotti, ettei vieraspelireissulle lähdetä lainkaan, vaan luovutetaan ottelupari. Ajatus oli niin absurdi, että se herätti kuulijoissa jopa epäuskoista naurua.

Kun Palloliiton ja Veikkausliigan toimistoissa kuultiin Ainetdinin ajatuksista, oli heidän vuoronsa hermostua. Jos FC Honka ei osallistuisi eurocupien karsintoihin, oli pelkona, että Euroopan jalkapalloliitto Uefa langettaisi Palloliitolle sakkoja ja mainehaitta koko suomalaiselle seurajalkapallolle olisi valtava.

Uefa maksaa europeleistä korvauksia niihin osallistuville joukkueille, mutta ne annetaan seuroille jälkikäteen ja Palloliiton kautta. Siksi Palloliitto on tehnyt periaatepäätöksen, että se voi lainata eurocupeihin osallistuvalle seuralle 70 000 euroa matkakuluihin ottelukierrosta kohden.

Ainetdin vaati kaikkia luvassa olevia palkintorahoja etukäteen, tai muuten FC Honka ei matkustaisi Kazakstaniin.

Sakkojen pelossa Palloliitto kysyi muilta Veikkausliiga-seuroilta, hyväksyvätkö ne, että FC Honka saa lisäavustusta. Poikkeuksellisella järjestelyllä FC Honka sai 250 000 euron kierroskorvausrahasta 210 000 euroa etukäteen Palloliitolta.

Käytännössä Esport Honka oy:n rahat olivat kesällä niin lopussa, että Ainetdin aneli ja lähestulkoon kiristi rahaa Palloliitolta.

”Meillä oli ymmärrys siitä, että matkan toteutumisen todennäköisyys oli huomattavasti suurempi, jos he saavat avustusta enemmän kuin alkuperäisen summan”, Palloliiton pääsihteeri Marco Casagrande sanoo.

FC Honka hävisi otteluparin. Seuraavina päivinä FC Hongan manageri Arteva keskusteli päävalmentaja Vesa Vasaran, urheilutoimenjohtaja Petri Vuorisen ja puheenjohtaja Ainetdinin kanssa siitä, millä suunnitelmalla lähdettäisiin loppukauteen.

Vaihtoehtoja oli kolme: jatkaa senhetkisellä joukkueella, vahvistaa sitä tai aloittaa säästökuuri ja myydä pelaajia.

”Ne keskustelut Ainetdinin kanssa olivat hyviä. Tehtäväni managerina oli toimia urheilujohdon puhemiehenä ja kertoa omistajalle, mihin on mahdollisuuksia”, Arteva kertoo.

Hänen mukaansa Ainetdin antoi luvan vahvistaa joukkuetta, koska joukkueella oli hyvät mahdollisuudet pärjätä Veikkausliigassa ja Suomen cupissa. Suomen cupin voittaja pääsisi seuraavalla kaudella suoraan Konferenssiliigan toiselle karsintakierrokselle, mikä kasvattaisi Uefalta saatavien kierroskorvausten määrää satoihin tuhansiin euroihin. Europeleihin olisi mahdollista päästä myös pelaamalla hyvä loppukausi Veikkausliigassa.

Milloin urheilullisesta puolesta vastanneelle johdolle valkeni, että seuran taustalla on enemmän ongelmia?

”Olin koko ajan tietoinen, että olemme Veikkausliigan mediarahojen [tv-oikeuksista seuroille maksettavat rahat], pelaajamyyntien ja ennen kaikkea Ainetdinin rahoituksen varassa”, Arteva kertoo.

”Mutta Ainetdin ei ole sellainen henkilö, että hän toitottaa vaikeuksista ulospäin tai aina edes sisäisesti. Aina on sanottu, että rahasta on tiukkaa. Ja jokainen hankinta on kiertänyt Ainetdinin pöydän kautta.”

Artevan mukaan Esport Honka oy:ssä ei ollut missään vaiheessa varsinaista kaupallista organisaatiota eli ihmisiä, jotka myisivät seuraa mahdollisille yhteistyökumppaneille. Hänen mukaansa samaan aikaan olosuhteet tuottojen tekemiseksi ottelutapahtumissa ovat olleet Veikkausliigan heikoimmat.

”Omalta osaltani haluan pyytää anteeksi kaikilta, joiden elämään lopun myllerrys vaikutti. Minulla on ollut loppusuoralle asti vilpitön usko, että pärjäämme kunnianhimoisessa tavoitteessa kehittää ja kasvattaa Honkaa”, Arteva sanoo.

Seura olisi voinut saada kesällä rahaa myös pelaajamyynneistä. Keskuspuolustaja Ville Koskesta oli tarjottu vähän yli 100 000 euroa. Summasta päästiin ostajan kanssa sopuun, mutta sitten Koski loukkaantui, eikä siirto toteutunut. Nuoresta lupauksesta Vincent Ulundusta oli tehty lähes yhtä suuri tarjous kuin Koskesta. FC Honka hylkäsi tarjouksen pelaajasta, jolle oli käyttöä edustusjoukkueessa ja jonka arvo oli nousussa.

Tulevasta taloudellisesta romahduksesta saatiin jonkinlainen varoitus syyskuussa, kun tuore vahvistus, argentiinalaishyökkääjä Michael Lopez ei yllättäen päässyt vuokra-asuntoonsa, koska seura ei ollut maksanut hänen vuokraansa. 

Samoihin aikoihin Henri Aalto penäsi Ainetdinilta viime vuoden euro-otteluista maksettavia bonuksia, jotka olivat pelaajilta edelleen saamatta. Viikko ennen cupin finaalia Aalto tapasi Ainetdinin.

”Kävimme rakentavan keskustelun. Sovimme, että vuoden 2022 bonukset maksetaan tämän vuoden loppuun mennessä. Jos voitamme cupin, saamme osuuden kokonaispalkintosummasta”, Aalto kertoo.

FC Honka hävisi ottelun. Pelin jälkeen osa kannattajista huusi potkuja valmentaja Vesa Vasaralle. Ainetdinin turhautuminen kohdistui FC Hongan manageri Artevaan. Kahden eri lähteen mukaan Ainetdin syytti ottelun jälkeen Artevaa heikoista pelaajahankinnoista ja budjetin ylittämisestä.

Joulunalusviikon maanantaina Färid Ainetdinille sopii haastattelu hänen työhuoneessaan Esport Centerissä.

Iltapäivällä urheilukeskuksen aulassa vilisee tenniksen harrastajia ja koululaisia saapumassa voimisteluharjoituksiin. Ainetdin kiipeää ketterästi portaat toiseen kerrokseen ja alkaa kertoa, kuinka hän on sijoittanut FC Honkaan miljoonia euroja vajaan yhdeksän vuoden aikana. Hän kutsuu sitä siltarahoitukseksi.

Samaan aikaan Ainetdin edisti Tapiolan urheilupuiston stadionhanketta, jota hän halusi päästä hallinnoimaan.

”Jos meillä on 20 kotiottelua, on vielä 345 päivää myytävää vuodessa. Se on myös tapahtumastadion, ja sen varaan koko talous rakentuu.”

Ainetdin pettyi siihen, että stadionin valmistumisaikataulu siirtyi koko ajan eteenpäin.

Edellisen kerran Ainetdin tapasi Espoon edustajia Gumbölen kartanossa 17. lokakuuta. Paikalla olivat kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.

Keskusteluissa puhuttiin siitä, tulisiko Esport-yhtiöistä uuden stadionin operaattori, sitten kun se valmistuu – eli olisiko Ainetdinin yhtiö se, joka harjoittaisi urheilu- ja muuta tapahtumatoimintaa stadionilla.

Ainetdinin mielestä kaupunki ei halunnut tehdä tällaista sopimusta. Sen sijaan Isotalon mukaan tapaamisessa nimenomaan keskusteltiin siitä, että operaattorisopimuksesta pitäisi neuvotella. Sen vahvistaa myös paikalla ollut FC Hongan manageri Henri Arteva.

Isotalon mukaan jalkapallostadion voisi valmistua aikaisintaan 2027, ja todennäköisemmin vasta seuraavana vuonna.

Ainetdin sanoo toivoneensa, että neuvotteluissa olisi virallistettu stadionin operaattorisopimus.

”Sellainen tulkinta oli vedettävissä kaupungin mielialoista, että mihin tarvitsemme sopimusta, kun kohde valmistuu vasta vuosien päästä. Kaupungin puolelta ei löytynyt sellaista tahtotilaa, että operaattorisopimus tehtäisiin nyt valmiiksi”, Ainetdin sanoo.

Lokakuun lopussa Esport Honka oy:n kassassa ei ollut enää rahaa. Pelaajien ja muiden työntekijöiden palkat jäivät maksamatta. 

Ainetdin selvästi päätti, että se oli siinä. Perjantain 10. marraskuuta hän ilmoitti, että FC Honka ei hae liigalisenssiä ensi kaudelle. Viisi päivää myöhemmin Ainetdin piti Esport Honka oy:n hallituksen kokouksen, jossa hän oli ainoa läsnäolija. Kokouksen pöytäkirjassa on päätös, että yhtiö haetaan konkurssiin.

Monet HS:n haastattelemat sisäpiiriläiset ihmettelevät, miksi Esport Honka oy:tä ei ajettu hallitummin alas. FC Honka olisi voinut saada liigalisenssin, minkä jälkeen pelaajia olisi voitu kaupata talven aikana. Samalla koko Esport Honka oy olisi voitu laittaa myyntiin.

Pelaajat ja monet muut asianosaiset ovat vaatineet, että Esport Honka oy:n konkurssipesässä tehtäisiin vielä erityistilintarkastus.

”Mitä selvitettävää erityistilintarkastuksissa olisi siitä, miten olemme käyttäneet omia rahojamme Hongan joukkueiden tukemiseksi. Sehän on ihan naurettavaa”, Ainetdin sanoo.

Färid Ainetdin, mikä on yhdeksästä vuodesta perintösi FC Hongalle?

”Hyvä kysymys. Onko se haukkumiset, aiheettomat kritiikit ja jopa suorastaan valheet päälle. Sekö oli sitten se perintö?”

”Tarkoitus on ollut hyvä. Olen mielestäni urheilumies henkeen ja vereen.”

Pelaajat ja valmentajat hakevat nyt saataviaan palkkaturvasta, ja monet heistä ovat siirtyneet uusiin joukkueisiin.

Edustusjoukkueen toiminta on palautunut FC Honka ry:lle. Yhdistys pyrkii siihen, että edustusjoukkue pääsisi aloittamaan ensi kauden neljänneksi korkeimmalta sarjatasolta.

Tilanne on sama kuin yhdeksän vuotta sitten, jolloin toiminta siirtyi Ainetdinin Esport-yhtiöille. Kaikki työ alkaa Espoossa taas kerran alusta.

Teksti: Ari Virtanen, tuottaminen ja tekstin editointi: Antti Tiainen, grafiikka: Tuija Kivimäki, kuvatoimittaminen, kuvankäsittely ja ulkoasu: Antti Saloniemi