Antti Lindtman: Sdp valmistautuu miljardien eurojen sopeutukseen
HS-haastattelu|Tarkkoja lukuja tai linjauksia Sdp:n puheenjohtajalta ei kuitenkaan vielä juuri saa. Hänen mukaansa ne kerrotaan vasta syksyllä 2026.

Jos Sdp on seuraavassa hallituksessa, se sitoutuu miljardien eurojen sopeutuksiin, sanoo puolueen puheenjohtaja Antti Lindtman. Sopeutukset tarkoittavat käytännössä leikkauksia ja veronkiristyksiä.

”Tällä hetkellä näyttää, että ensi vaalikaudella odottaa miljardiluokan urakka, ja siihen mekin valmistaudumme”, Lindtman sanoo HS:n haastattelussa.

Valtiovarainministeriön (VM) kansliapäällikkö Juha Majanen sanoi kesäkuussa, että ensi vaalikaudella tarvitaan jopa 6–10 miljardin sopeutukset velkasuhteen kasvun taittamiseksi.

Onko Sdp sitoutunut Majasen arvioon?

Lindtman väistää kysymyksen ja toteaa, että syksyllä 2026 kuullaan muun muassa VM:n arvio tulevien vaalikausien sopeutustarpeesta.

”Kun saamme nämä viimeisimmät arviot, niin sen jälkeen teemme oman talouslinjamme koko ensi vaalikaudelle.”

Sdp:n tarkempia sopeutussuunnitelmia Lindtman avaa vain vähän. Pieni- ja keskituloisten verotusta puolue keventäisi, kasvutoimissa se panostaisi vihreään teollisuuteen, puolustusteollisuuteen sekä teknologiavetoisiin kasvuyrityksiin.

Leikkauksista Lindtman mainitsee jo Sdp:n vaihtoehtobudjetista tutut yritystuet ja teollisuuden sähköistämistuen.

Hallitus on leikannut sote-palveluista, ja Lindtmanin mukaan sote-politiikassakin tarvitaan suunnanmuutos.

Velkaantumisen hillitsemiseksi pääministeri Petteri Orpo (kok) ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) esittelivät kesäkuussa, että Suomessa otettaisiin käyttöön velkajarru.

Siinä julkiselle taloudelle asetettaisiin vaalikausittain tavoitemäärä, jolla velkasuhdetta pienennetään. Hallituksen esitysluonnos velkajarrusta on paraikaa lausuntokierroksella.

Lindtman sanoo, ettei vastusta velkaa pienentäviä mekanismeja mutta epäilee Orpon ja Purran velkajarrua.

Syy on tahti. Lakiesitysluonnoksessa pitkän aikavälin tavoitteena on, että velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olisi enintään 40 prosenttia. Tänä vuonna velkasuhde on kasvamassa noin 86 prosenttiin, ja tavoitteen saavuttaminen kestäisi luonnoksen mukaan 50 vuotta.

”Suhtaudun hieman skeptisesti siihen, tulisiko siitä aidosti talouspolitiikkaa ohjaava”, Lindtman sanoo.

Hänellä on vastaehdotus. Puolueet sopisivat ensi vaalikautta ajatellen syksyllä 2026 kehikosta, joka asettaisi seitsemän vuoden tavoitteen alijäämälle ja velkauralle. Samankaltainen malli on käytössä Ruotsissa.

Lindtman uskoo, että tällainen ”ankkurimalli” peittoaisi Orpon ja Purran velkajarrun.

”Sen tulos ja teho olisi parempi kuin se, että lakiin asetetaan tavoite, joka häämöttää jossain 50 vuoden päässä.”

Mutta tarkkoja tavoitelukuja häneltä ei tässäkään asiassa vielä saa. Ankkurimallin velkasuhteen tavoitteen määrittämiseen tarvitaan Lindtmanin mukaan tuoreet ennusteet ja luvut syksyllä 2026.

Sdp:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen vaati kesäkuun lopussa, että Sdp:n tulisi perua hallituksen uudistuksia, jos puolue on seuraavassa hallituksessa. Mäkynen viittasi esimerkiksi irtisanomissuojaan tehtyihin uudistuksiin ja sosiaaliturvan heikennyksiin.

Lindtman ei halua ottaa kantaa yksittäisiin toimiin.

”Kun katsoo tätä hallituksen riitaa ja eripuraa aiheuttanutta työmarkkinalinjaa, on selvä, että aitoja korjauksia tarvitaan, kuten Mäkynenkin totesi”, hän sanoo.

Hallituksen uudistusten perumisessa tulee Lindtmanin mukaan katsoa ”koko saldo” hallituksen työmarkkinauudistusten seurauksista.

”Sen jälkeen kokonaisuuteen otetaan kantaa syksyllä 2026.”

Kun Lindtmanilta kysyy, mitä korjaukset konkreettisesti olisivat, hän vastaa jälleen, että Sdp ottaa kokonaisuuteen kantaa ensi vuoden syksyllä.

Myöhemmin Lindtman äityy kritisoimaan hallituksen aikeita helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista.

Kuuluisiko tämän uudistuksen peruminen korostamaasi korjausliikkeeseen?

Lindtman antaa tutun vastauksen.

”Aitoja korjauksia tarvitaan. Tämä kokonaisuus käydään läpi, kun nähdään hallituksen koko saldo.”

Sdp:n varapuheenjohtajilla ei ole tarvetta samalle odottelulle. Ensimmäinen varapuheenjohtaja Nasima Razmyar totesi heinäkuussa Ilta-Sanomille, että Sdp on valmis perumaan hallituksen päätökset aikuiskoulutustuen ja työttömien suojaosan poistamisesta.

Tosin aikuiskoulutustukikaan ei ole uusi avaus. Sen uudistaminen mainitaan Sdp:n vaihtoehtobudjetissa.

Varapuheenjohtajien ulostulot heijastelevat kuitenkin Sdp:n sisäistä hajaannusta. Aiemmin puolueesta on protestoitu äänestyksissä sekä niin sanotussa käännytyslaissa että Ottawan sopimuksesta irtautumisessa.

Puolueen suuri enemmistö tukee puheenjohtajaansa, mutta kriittiset äänet suomivat Lindtmania esimerkiksi Ottawa-äänestyksen alla. Hänen sanottiin toimineen populistisesti ja kokoomusta mielistelevästi sekä hänen johtamistaan arvosteltiin junttaavaksi.

Kritiikki tuli nimettömänä. Siihen Lindtmankin vetoaa.

”Enpä uhraa ollenkaan ajatuksiani nimimerkin takaa esitetyille arvioille. Johdollani puolue teki linjauksen näihin jalkaväkimiinakysymyksiin, ja eduskuntaryhmä teki siinä omat selkeät päätöksensä.”

Eikö tässä nimettömänä annetussa kritiikissä siis ole mitään perää?

”Eiköhän näistä kommenteista kerro kaiken se, että ne on annettu nimettömästi.”

Mitä tarkoitat?

”Sitä, että nimettömiin kommentteihin en uhraa ajatuksiani. Minulle tärkeintä on se, että ne päätökset, joita puolueessa tehdään, niin kuin tähänkin mennessä, niin ne on tehty yhdessä ja niissä näkyy se, mikä on Sdp:n selkeä linja.”

Lindtman sanoo, että nykyinen turvallisuuspolitiikkaa huokuva aika haastaa kaikkia puolueita eikä Sdp ole poikkeus.

”Sdp on puolue, johon mahtuu paljon erilaisia mielipiteitä, ja itse en keskustelua pelkää.”

Varapuheenjohtaja Razmyar myös kritisoi julkisesti Sdp:n päätöstä olla jakamatta poikkeuslupia Ottawa-äänestyksestä.

Lindtmanin mukaan varapuheenjohtajan julkinen ulostulo kertoo siitä, ettei miinapäätös ollut Razmyarille helppo – vaikka sen taustalla Lindtmanin mukaan olikin ”huolellinen ja puoluehallituksen yksituumainen käsittely”.

Sisäisistä väännöistä huolimatta Sdp on tällä hetkellä kirkkaasti mielipidemittausten kärjessä. Viimeisimmässä HS-gallupissa puolueen kannatus oli 25,2 prosenttia ja johto toisena olevaan kokoomukseen oli yli viisi prosenttiyksikköä.

Viimeksi Sdp:llä oli vastaava kannatus miltei 20 vuotta sitten, alkuvuodesta 2006. Tuolloin kannatus kuitenkin suli vuodessa, ja eduskuntavaaleissa 2007 puolue putosi oppositioon.

Lindtman sanoo, ettei anna historian määrittää nykyaikaa. Hänellä on selkeä tavoite: olla Suomen seuraava pääministeri. Jos hän on kesällä 2027 hallitustunnustelija, yksi asia on varma.

”Emme puolueessa todellakaan haikaile hallitusyhteistyöstä perussuomalaisten kanssa.”

Muiden puolueiden suhteen hän on varovaisempi ja toteaa, että niissä eniten vaakakupissa painaa vaalitulos.

Lindtman on ollut pian kaksi vuotta Sdp:n puheenjohtaja. Viestinnän professori Pekka Isotalus arvioi kesäkuussa, että Lindtmanilla on ollut ”toiseksi jääneen imago” edellisen puheenjohtajan Sanna Marinin jäljiltä.

Lindtman sanoo, että kunkin puheenjohtajan tulee tehdä työnsä omilla vahvuuksillaan eikä verrata itseään aiempiin puheenjohtajiin.

”Niin olen pyrkinyt toimimaan, ja kun nyt sitten tuloksia katsoo, niin luulenpa, että se on ollut oikea linja.”

Tuloksia on kieltämättä tullut: Sdp voitti keväällä kuntavaalit ensimmäistä kertaa 20 vuoteen, ja juuri tällä hetkellä Sdp on matkalla pääministeripuolueeksi.