Sunnuntain mediapalstalla kerrotaan ilmiöistä uutisten ja otsikoiden takana.




Jokelan kritiikki näkyi median toiminnassa Kauhajoella Jokelan koulusurmien uutisointi herätti poikkeuksellisen suuren keskustelun kriisiuutisoinnin etiikasta.




Toimittajia moitittiin uhrien ja näiden omaisten yksityisyyden loukkaamisesta. Moni koki myös, että hirmuteon yksityiskohdilla mässäiltiin liikaa. Jokelalaisnuoret keräsivät adressin, jonka toivottiin herättävän keskustelua toimittajien vastuusta hädän hetkellä.




Kauhajoen tragedian uutisoinnissa näkyy merkkejä kritiikin vaikutuksista.




Jokelan ja Kauhajoen verilöylyt ovat hyytävän identtisiä, mutta uutisoinnin kannalta niissä on selviä eroja, kuten sijainti. Jokela on selvästi lähempänä Helsinkiä kuin eteläpohjalainen Kauhajoki.




Yleisradion Seinäjoen-aluetoimittaja Anri Koski saapui Kauhajoen koulutuskeskukselle noin kello 11.30, puoli tuntia ensimmäisten poliisien jälkeen. Ensimmäiset Helsingistä lähetetyt toimittajat ehtivät Kauhajoelle kello 15:n maissa - selvästi hitaammin kuin Jokelassa. Tuntien ajan epävirallinen verkkouutisointi takasi Matti Saaren itsensä luomalle aggressiiviselle tietopaketille suuren huomioarvon.




Kun valtaosa toimittajista ehti Kauhajoelle, evakuoidut oppilaat olivat jo poistuneet koulutuskeskuksesta.




"Kauhajoella oli haasteellisempaa löytää haastateltavia kuin Jokelassa. Haastateltavaksi suostuneet tuntuivat selvästi rauhallisemmilta kuin Jokelassa", kertoo molempia kriisejä paikalta raportoinut Iltalehden toimittaja Karri Lehtiö.




Lehtiön mukaan Jokelassakin arvioitiin haastateltavien henkistä tilaa. Kauhajoelle tultaessa toimintatapoja oli "terävöitetty" entisestään. "Jokelan jälkeen puhuttiin median ylilyönneistä, mutta minusta niiltä vältyttiin täällä täysin." Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisia raportoinut Helsingin Sanomien toimittaja Minna Passi kertoo median läsnäolon aiheuttaneen myös kritiikkiä. "Vietin tiistai-illan koulukeskuksella, jonne paikalliset toivat kynttilöitä. Paikalla oli paljon toimittajia, ja kuului yksittäisiä kommentteja tyyliin 'vittu kun ei saa olla missään rauhassa'. Kaiken kaikkiaan täällä kuitenkin näkyi vähemmän vihaisia reaktioita toimittajia kohtaan kuin Jokelassa." Miten toimittajien tapa lähestyä ihmisiä erosi Jokelasta?




"Ehkä täällä oli vähemmän tilanteita, joissa käytiin joukolla yhden haastateltavan kimppuun. Oli sellaisia kuitenkin täälläkin. Kaupungilla kaikki etsivät haastateltavia yhtä hanakasti kuin Jokelassa." Jokelan kriisin jälkeen Helsingin Sanomien kannessa oli tavanomaiseen tapaan mainos. Kauhajoen tragedian jälkeisenä päivänä etusivu oli pyhitetty uutissivuksi.




"Jokelan jälkeinen kansiratkaisu oli meiltä valtava munaus. Totta kai se vaikutti nyt tehtyyn ratkaisuun", sanoo Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Janne Virkkunen.




Virkkusen mukaan Jokelasta käyty keskustelu vaikutti muutenkin Kauhajoen uutisointiin.




"Suurin ero oli, ettei menty niin lähelle ihmisten surua ja ahdistusta, vaan katsottiin sitä kunnioittavasti etäisyyden päästä." Tiedon välittämisen ja suruun osaa ottamisen suhdetta on mietitty monessa mediassa.




Aamulehden verkkosivut esittelivät tiistai-iltana uudenlaista kriisiuutisointia: Tiistaina, 23. syyskuuta klo 23.00 olemme tehneet jotain sellaista, mitä verkossa ei ole tapana tehdä. Olemme rauhoittaneet etusivuamme enimmältä maailman pahuudelta ja muultakin tohinalta. On aika hiljentyä yöksi kunnioittamaan Kauhajoella menehtyneiden muistoa.




"Kun tiistaina ei enää tullut tietoa, oli vaihtoehtona jatkaa toissijaisen tiedon välittämistä tai hiljentyä suremaan hetkeksi", sanoo Aamulehden verkkotoimituksen esimies Seppo Roth. "Päätimme viettää tällaisen virtuaalisen muistohetken." Matti Rämö




Kirjoittaja on sunnuntaitoimituksen toimittaja.




Aamulehden verkkosivu rauhoitettiin tiistai-iltana. "Silloin oli fiksuinta surra ja palata asioihin seuraavana aamuna", verkkotoimituksen esimies Seppo Roth sanoo.