Aina välillä ympäristö- ja energiakriisin keskellä hoiperteleva nykyihminen voimaantuu. Silloin tekee mieli lyödä kriiseille luu kurkkuun. 

Aloittaa voi vaikka omasta huushollista. 

Esimerkiksi astianpesukoneiden ja pyykinpesukoneiden eko-ohjelmalla säästää sekä ympäristöä että energiaa. 

Sitten iskee kuitenkin epäilys: eivätkö ekopesuohjelmat kestä usein huomattavasti pidempään kuin pesukoneen muut ohjelmat? Voiko eko-ohjelma todella säästää, jos kone kerran pesee pidempään?

Kyllä säästöä tulee, sanoo Motivan asiantuntija Päivi Suur-Uski. Motiva on kestävän kehityksen asiantuntijapalveluita tarjoava valtionyhtiö.

Syy säästöön on Suur-Uskin mukaan veden lämmityksessä. Eko-ohjelmien toiminta perustuu pidempään mekaaniseen pesuun, jolloin veden lämpötilan ei tarvitse olla niin korkea.

”Veden lämmitys koneessa vie aina eniten energiaa, noin puolet pesuohjelman kulutuksesta, joskus jopa enemmän. Eko-ohjelmissa lämpötila on usein vähän alhaisempi kuin perusohjelmissa.”

Kun esimerkiksi astianpesukoneen ekopesuohjelmassa lämpötila on 50 astetta, tavallisessa ohjelmassa se saattaa olla 60 astetta. Veden lämmitys on eko-ohjelmissa muutoinkin optimoitu.

”Tiskikoneen eko-ohjelmassa lämpötila nousee sinne 50 asteeseen, mutta lämpötila ei pysy korkealla kauaa vaan laskee pikkuhiljaa. Perusohjelmassa korkea lämpötila pysyy kauemmin.”

Juuri tästä syystä ekopesuohjelma kestää tavallista ohjelmaa kauemmin. Ekopesuohjelma luottaa lämpötilan sijaan aikaan ja mekaniikkaan.

”Eko-ohjelma jauhaa ja jauhaa ajan kanssa niin, että tulee puhdasta.”

Miten on pesutuloksen laita? Onko eko-ohjelma yhtä huolellinen pesijä kuin pesukoneen muut ohjelmat? 

Suur-Uskin näkemys on, että eko-ohjelma ei todennäköisesti sovellu ihan kaikenlaisen tiskin tai pyykin pesemiseen.

”Olen huomannut, että esimerkiksi jotkut rasvaiset astiat vaativat korkeamman pesulämpötilan. Alhaisemmassa lämpötilassa ne ovat saattaneet jäädä vähän likaisiksi.”

Myös koneen oman puhtauden vuoksi olisi hyvä silloin tällöin pestä korkeamman lämpötilan pesuohjelmilla, vaikka suosisi eko-ohjelmia.

”Pitää osata lukea niin konetta kuin pestäviä tavaroita.”

Suur-Uskin mukaan usein sähkönkulutuksen ohella myös vedenkulutus saattaa olla ekopesuohjelmassa vähäisempää kuin perusohjelmassa. Mutta paljonko eko-ohjelman käyttö säästää energiaa ja sitä myöten lompakkoa?

Saavutettu säästö on aina laitekohtaista, Suur-Uski toteaa.

”Ei voi tarkkaan sanoa, paljonko säästöä tulee. Arvioisin, että säästö on useimmiten luokkaa 10–20 prosenttia, mutta olen kuullut suuremmistakin säästöistä, jotka ovat  lähempänä 40 prosenttia.”

Jos pelkällä pesuohjelman valinnalla saa nipistettyä sähkönkulutuksesta kaksikymmentä prosenttia pesukertaa kohden, voidaan jo puhua kohtalaisen isosta säästöstä. 

Pesukoneet ovat laitteita, jotka saattavat hyrrätä käynnissä kotitaloudesta riippuen useita kertoja päivässä.

”Suuressa mittakaavassa vaikutus on jo aika iso”, Suur-Uski summaa.

Ekopesuohjelmat ovat hyvä alku, mutta veden ja energian säästöön tähtäävän kannattaa miettiä pesutottumuksiaan laajemminkin.

Simppelimmin energiaa säästyy pesemällä vain täysiä koneellisia. Säästää voi myös ennakoimalla sitä, miten paljon tuottaa arjessaan tiskiä ja pyykkiä. Aina ei tarvitse ottaa uutta lasia veden juomista varten, ja toisinaan vaatteille riittää pelkkä tuulettaminen.

Käsinpesuun verrattuna konepesu on aina fiksumpaa, Suur-Uski huomauttaa.

”Käsinpesussa vettä kuluu moninkertaisesti.”

Viime aikoina on riittänyt puhetta sähkön riittävyydestä. 

Tästä näkökulmasta pesukoneet ovat juuri niitä, joiden käytössä moni voi joustaa, Suur-Uski sanoo.

Valtakunnalliset sähkön kulutushuiput ovat arkisin kello 8–10 ja 16–20. Tulevana talvena pesukoneiden käyttö on syytä ajoittaa näiden aikojen ulkopuolelle. 

”Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota laitteiden käynnistämiseen ja ohjelmien alkuun, koska juuri alussa on veden lämmitys, mikä vie eniten energiaa.”