Oslolaisella pientaloalueella alkaa autoruletti.

Pihassa on yksi sähköauto, tiellä toinen ja tallissa kolmas. Bjørn Nyland astuu ulos paritalosta ja pudistelee päätään.

Näky on naapureille tuttu, sillä Nylandilla on jatkuvasti lainassa erikoisia autoja. Hän haluaa näyttää suomalaisille jotain, mutta ensin pitää järjestellä piha. Polestar talliin, Tesla kadunvarteen ja Volkswagen ajoon.

Kilometrin jälkeen edessä on pulma. Volkkarin sivupeilit ovat jäässä kylmän yön jäljiltä.

”Tämä on outoa, peilit eivät sula. Höh. Jokaisessa testaamassani autossa niiden sulatus on yleensä vakiona”, hän äimistelee ja pysäköi huoltoasemalle.

Jääraappakin puuttuu. Lompakoista löytyvillä korteilla ja paljailla sormilla hinkkaamme hätäpäissään peilejä puhtaaksi.

On hassua ajatella, että tässä Esson pihalla peilien kanssa taistelee yksi maailman kuuluisimmista sähköautoilijoista. Hänet tunnetaan paremmin nimimerkillä Tesla-Bjørn.

Nylandin sähköautoja arvioivat videot ovat keränneet Youtubessa miljoonia katselukertoja. Hän suoltaa niitä sinne valtavalla tahdilla.

Sähköautoilusta kiinnostuneiden parissa Nyland nauttii myyttistä mainetta. Jotkut kutsuvat häntä verkossa ”sähköautoevankelistaksi”. Termi huvittaa miestä.

”Se kuulostaa joltain kultilta.”

Esimerkiksi Volkswagen halusi hänet henkilökohtaisesti kokeilemaan heidän vuoden tärkeintä uutuusautoaan eli ID.7:ää. Nyland lennätettiin varta vasten ajamaan sitä saksalaiselle autobahnille, jotta hän tekisi siitä puhelimella kuvatun videon nettiin.

”Yksin kuvaaminen antaa autenttisen tunnelman. Jos mukana olisi kokonainen filmiryhmä, kaikki olisi liian hienostelevaa. Siinä menettää luonnollisen otteen ja viban”, Nyland perustelee.

Nyt hänellä on sanottavaa suomalaisille autoilijoille – heti kun nämä ikkunat on saatu raaputettua.

Norjaa pidetään sähköautoilun luvattuna maana. Maalla on erittäin kunnianhimoinen tavoite: perinteisiä polttomoottoriautoja ei myytäisi enää uutena vuonna 2025.

Autoja tuntematon ei kehitystä hoksaa, ellei laske katsettaan. ”Elbil” sanaan viittaavia e-alkuisia rekisterikilpiä on Oslon aamuruuhka täynnä, Nyland sanoo ja ohjaa Esson mittarikentälle.

Hän osoittaa, kuinka perinteiset bensatankit on siirretty kauemmaksi ja lähimpänä huoltoaseman ovea on sähköautojen latauspisteitä. 

”Aika coolia.”

On tehty selväksi, ketkä ovat etusijalla. Lähellä menee julkisen liikenteen kaista, jossa saa ajaa sähköautoilla. Verohelpotuksia, tietullihelpotuksia ja niin edelleen.

”Miksi polttaa fossiilisia polttoaineita? Ne haisevat, ovat meluisia, epäkäytännöllisiä. Täälläkin on ollut paljon kovia petroolipäitä, mutta kun he kokeilivat sähköautoa, he vakuuttuivat. Pitää olla avoin mieli.”

Sitä mieltä Nyland on avartanut vuosikymmenen ajan videoillaan. Kiinnostusta lisää, että hän ajaa Pohjoismaissa, koska moni sähköautoa empivä pelkää talvikelejä. 

Se on yllättävää, kun huomioidaan miehen tausta.

Nylandin sukujuuret ovat Pohjois-Thaimaassa. Toiselle puolelle maailmaa hänet vei omien sanojensa mukaan ”sattuma”.

Se sattuma tapahtui 1980-luvun alussa, kun norjalainen mies kohtasi kaukomatkallaan thainaisen.

Pian nelivuotias poika muutti äitinsä ja miehen kanssa Pohjois-Norjaan. Hän sai kotoutuakseen norjalaisen nimen, Bjørn. Karhu.

Äiti kauppasi aasialaista tuontitavaraa Mo i Ranassa sekä Bodøssa, poikaa kiinnostivat pelit, matematiikka sekä kuvat ja videot. Hän oppi norjan ja puhuu sitä paikallisella murteella, mutta videoillaan Nyland on myöntänyt kokeneensa pikkupaikkakunnilla ulkopuolisuuden tunnetta.

Kahdeksantoistavuotiaana Nyland itsenäistyi ja muutti Oslon lähelle. Se johdatti hänet töihin virastohommiin. Front end, back end, hän lausuu it-alan verkkotermejä.

”Teknologian ymmärryksestä on tosi paljon hyötyä, kun katsoo uusia autoja: miten ne on suunniteltu, kun puhutaan käytettävyydestä.”

Näppäimistön taakse hän ei halunnut jäädä loppuelämäkseen, ja ratkaiseva nytkähdys tapahtui Saksan-matkalla.

Kesällä 2010 Nyland ajoi autobahnilla polttomoottori-Renault’ta 200 kilometrin tuntivauhtia. Hän latasi siitä klipin Youtubeen ja inspiroitui tekemään lisää autosisältöä.

”Ensin tein videoita vain harrastukseksi ja yleisönäni olivat työkaverini ja ystäväni. Hyvin harva niitä katsoi, mutta niitä oli mukava tehdä.”

Sitten kuvaan astuu Tesla. Nyland koeajoi ja tilasi Teslan Model S -auton, jota pidetään sähköautoilun läpilyöntituotteena. Nyland oli oikeaan aikaan liikkeellä.

”Teslasta oli todella vähän videoita julki silloin, joten luonnollisesti sain paljon katselukertoja ja kanavan tilaajia.”

Katsojat ikään kuin kulkivat sähköaikaan Nylandin kanssa, kun hän tutustui autoon ja koetteli sitä. Huomiota herätti epävirallinen maailmanennätys vuodelta 2015: Hän tiristeli autolla 728 kilometriä yhdellä latauksella.

Nyland ajaa tätä nykyä kaikenlaisia sähköautoja mutta profiloituu vahvasti Teslan ympärille. Maksaako Tesla sinulle tästä?

”Ei, he eivät maksa. Yksikään autonvalmistaja ei maksa minulle rahaa.”

Tulot tulevat hänen mukaansa verkkomainonnasta ja muutamalta sponsorilta. Esimerkiksi suomalainen laturivalmistaja Kempower sponsoroi Nylandia.

Vielä muutama vuosi sitten hän teki videoiden yhteydessä it-töitä ja tavaran roudausta elääkseen. Nyt sähköautojen määrä ja Nylandin maine on niin suuri, että tavalliset päivätyöt ovat jääneet.

Nylandin verkkosisältö on englanniksi, koska niin tavoittaa suurimman yleisön.

”Olin viime vuonna Thaimaassa kolme kuukautta. Lainasin siellä pressiautoja ja tein videot thaiksi. Se toimi, mutta siinä on pieni ongelma. CPM.”

Nyland tarkoittaa ”cost per milleä”, mainoksen hintaa tuhatta katselukertaa kohden. Mainostaja siis valitsee hinnan tuhannen mainoksen näkymiselle ja maksaa videon julkaisijalle. Nyland laski, että thaiksi tienestit olivat vain viidesosan englantiin verrattuna. Lisäksi sähköautomarkkinat ja infrastruktuuri ovat Pohjoismaita jäljessä.

Siksi hän haluaa pysyä Norjassa – ja Youtubessa. Kilpailevan videopalvelu Tiktokin algoritmi on mysteeri ja sisältö lyhyttä. Hänen mukaansa autojen nyansseja ja tekniikkaa ei voi esitellä sekunneissa pystyvideona.

”Tuntuu, että teen erilaista sisältöä kuin muut. Ei niin vakavaa vaan rennompaa. Nukun autossa. Syön nuudeleita autossa. Testaan, montako banaanilaatikkoa mahtuu autoon.”

Nylandin katsotuimmalla videolla katkotaan porkkanoita ja kurkkuja Teslan ovien avulla. Vaativaa päätyä ovat puolestaan tuhannen kilometrin testit. Nyland kellottaa, miten nopeasti eri autoilla pääsee edellä mainitun matkan latauksineen.

Jatkuva ajaminen vaatii suunnittelua ja lepoa keikkojen välissä. Samalla pyörii lapsiperhearki.

Nylandilla ja hänen puolisollaan on pieni tytär, ja toinen lapsi on tulossa. Puoliso on kotoisin samoilta seuduilta Thaimaasta. Pariskunta on jonkin verran esitellyt perhearkea ja tulevan uuden kodin rakennustyömaata videoillaan.

”Ehkä noin viisi prosenttia sisällöstä on jotain muuta – kuten perhearkea. Aluksi olin peloissani, että porukka ei pitäisi siitä, mutta tämä miksaus tuntuu toimivan.”

Nyland saa kuulemma tehdä videoita rauhassa. Joskus joku juttelee latauskentällä, mutta norjalaiset on suomalaiseen tapaan juroja ja saitoja.

Sen huomaa Nylandista. Lounaspaikaksi hän suosittelee Ikeaa, koska siellä on halpa ravintola. Sitten menemme Circle K -asemalle, koska siellä saa kaksi hodaria yhden hinnalla.

Palataan Teslaan. Merkki on Nylandin mielestä paras. Miksi?

Nyland pitää pitkän puheen, jonka punainen lanka on väite autosta hallittuna kokonaisuutena.

”Tesla tekee autoista aerodynaamisia, he ymmärtävät lämmönhallinnan, käyttäjäkokemuksen ja softakehityksen päälle.”

Hänen mukaansa kilpailijat saattavat laittaa uuteen autoon isomman akun mutta laiminlyövät muuta kehitystä.

”Isompi akku tarkoittaa isompaa painoa, kuluja ja hiilidioksidipäästöjä. Niin kauan kuin tarjolla on nopeita latureita ja kotona latausmahdollisuus, silloin noin 500 kilometrin toimintasäde on tarpeeksi.”

Suomalaisen letkautuksen mukaan pitää päästä yhdellä pysähdyksellä Lappiin.

”Mielestäni [isot akut] se on vain hypeä. Eivät sähköautot tarvitse niin paljon rangea.”

Sen sijaan matkanteko tarvitsee Nylandin mielestä hyviä ja toiminnassa olevia tienvarsilatureita ja niistä rivakasti tasavirtaa imeviä autoja. Näin nopeutetaan lataustaukoja, mutta laitteiden ei tarvitse olla äärimmilleen viritettyjä.

”Sama tilanne on kameroiden megapikseleissä. Jossain vaiheessa tajuaa, ettei tarvitse enempää megapikseleitä, mutta niitä silti myydään niillä luvuilla.”

Muut maat seuraavat mielenkiinnolla Norjan sähköistymistä. Mitä Suomessa pitäisi tehdä?

”Tarvitsette jonkinlaisen kannustimen. Kannustimet ajoivat norjalaisia sähköautoihin, ja jos sellaisia ei ole, ihmisiä ei kiinnosta”, Nyland selittää ja haukkaa toista hodariaan.

Tiukasti verottavassa Norjassa sähköautot saivat useita verovapauksia viime vuoden loppuun saakka.

”Hinta on hyvin tärkeä. Jonkinlaisella tuella tai ostohinnan alentamisella on todella voimakas vaikutus. Toisaalta se voi olla jotain pienempää, kuten halvemmat pysäköintimaksut.”

Suomessa oli aiemmin hankintatuki, jonka avulla valtiolta oli mahdollista hakea 2 000 euroa kohtuuhintaisen sähköauton hankintaan. Tuen jatko on hämärän peitossa. Helsinki puolestaan selvittää ympäristövyöhykettä, jolla saisi ajaa esimerkiksi vain sähköautoilla. Se olisi ikään kuin kielteinen kannustin.

”Epäilen, että piiska on huonompi kuin porkkana. Norjassa ihmiset on saatu mukaan porkkanalla.”

Nyland painottaa, että norjalaisille sähköautoissa ei ole mitään ihmeellistä. Ei puhuta enää sähköautoista vaan autoista. Sillä on myös seurauksia.

Norjan autokannasta kohta noin neljäsosa on täyssähköautoja, joten porkkanat on syöty. Esimerkiksi tämän vuoden alussa verotusta kiristettiin, ja se osuu etenkin kalliisiin ja painaviin katumaastureihin.

Ennen bussikaistoillakin sai sähköautolla ajella miten lystää. Nyt paikallisviranomaiset voivat vaatia, että kyydissä on oltava ainakin yksi matkustaja.

”Joku yritti väistää tätä laittamalla nuken autoon.”

Anteeksi mitä?

”Kyllä, ja jotkut varakkaammat ovat ottaneet kotona olleen au pairin kyytiin työmatkaksi, ja sitten se au pair on matkannut bussilla takaisin kotiin.”

Se kuulostaa elämältä, jossa kuljetaan edes takaisin toimistolle. Töitä näytön takana, Nyland ei sitä kaipaa. Pendelöinti, pomot, palaverit, hän luettelee.

Autossa saa olla oman itsensä pomo. Nyland laskelmoi ajavansa järjettömät 100 000 kilometriä vuodessa. Hän on pian ajanut – ellei jo ylittänytkin – miljoona kilometriä sähköautolla.

Usein hän nielee kilometrejä yksin ja öisin.

”Nautin tyhjistä teistä, niillä olosta. Se on kuin meditaatiota.”

Meditaatiota, jota on katsottu Youtubessa 165 miljoonaa kertaa.