”Söin aamulla seitsemän jälkeen pienen sämpylän. Viiden aikoihin iltapäivällä aloin miettiä, että pitäisi varmaan syödä jotakin, vaikka ei ole yhtään nälkä”, kertoo Kaakkois-Pirkanmaalla asuva 60-vuotias Reijo.

”Kun lauantaiaamuna avasin jääkaapin oven, alkoi etoa niin paljon, että ovi piti sulkea ja siirtää aamiaista myöhäisemmäksi”, kertoo Kauhajoella asuva Kimmo, 48.

”Ei tee mieli makeaa eikä mussuttaa aterioiden välissä”, kertoo puolestaan espoolainen Maija, 68.

He kaikki sairastavat kakkostyypin diabetesta, johon on muiden lääkkeiden ohessa määrätty Ozempic-pistoksia. 

Kaikkien sokeriarvot ovat parantuneet merkittävästi. Samalla he ovat kokeneet ilmiön, jonka vuoksi juuri tästä lääkkeestä on tullut maailman­laajuinen puheenaihe:

Kimmon paino on pudonnut runsaan puolen vuoden aikana runsaasta 130 kilosta 120:een kiloon, Reijon 155 kilosta 141 kiloon. Maija on laihtunut vuoden aikana kuusi kiloa. 

Paino on pudonnut melkein itsestään. Maija sanoo, että hän ei ole edes yrittänyt laihduttaa. Laihtumisen vaivattomuuden on huomannut myös Kimmo, joka on aiemmin laihduttanut 20 kiloa liikunnalla ja ruokavaliolla. 

Reijon, Kimmon ja Maijan nimet on muutettu heidän yksityisyytensä suojaamiseksi.

Ozempic on kakkostypin diabeteksen hoitoon tarkoitettu kynällä pistettävä lääke, jonka laihduttavat ominaisuudet ovat nostattaneet maailmalla ennennäkemättömän innostuksen. 

Sen vaikuttava aine semaglutidi jäljittelee ihmisen suolistohormoneja. Samaan vaikuttavaan aineeseen perustuu myös tablettilääke Rybelsus.

Semaglutidi vähentää ruokahalua ja hidastaa ruuansulatusta niin tehokkaasti, että sen uskotaan tulevaisuudessa tuovan vallankumouksen länsimaita piinaavan lihavuuden hoitoon. 

Helsingin yliopiston lihavuus­tutkimus­yksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan semaglutidiin perustuvien lääkkeiden hoitotulokset ovat paljon parempia kuin aikaisempien lihavuuden ja kakkostyypin diabetekseen tarkoitettujen lääkkeiden. 

”Aiemmatkin lääkkeet ovat laihduttaneet, mutta niin tehokkaita ne eivät ole olleet, että ne olisivat ylittäneet uutiskynnyksen”, hän sanoo.

Pietiläinen mainitsee, että semaglutidiin perustuvilla lääkkeillä on saatu ”superhyviä tuloksia”, mutta ne koskevat laihdutus­lääkkeitä, joiden viikkoannos sisältää semaglutidia 2,4 milligrammaa.

Kakkostyypin diabetekseen tarkoitetun lääkkeen viikkoannoksessa vaikuttavaa ainetta on enintään 1,0 milligrammaa.

Siksi Ozempicin mainetta laihdutus­lääkkeenä on hänen mielestään some­julkisuudessa liioiteltu. 

Hän on kuitenkin vakuuttunut siitä, että suolisto­hormoneihin perustuvilla laihdutus­lääkkeillä tulee olemaan pysyvä rooli länsimaita piinaavan lihavuus­epidemian ratkaisussa. 

”On paljon helpompaa syödä terveellisemmin ja lisätä liikuntaa, kun ei ole koko ajan nälkäinen”, hän sanoo.

Pietiläinen uskoo lääkeyhtiöiden kehittävän tulevaisuudessa vieläkin tehokkaampia lääkkeitä, jotka tulevat vahvistamaan asemaansa lihavuuden hoidossa.

Monet lääkeyhtiöt ovatkin parhaillaan kehittämässä omia suolisto­hormoneihin perustuvia laihdutus­lääkkeitään.

Ozempicin tavoin semaglutidiin perustuva laihdutuslääke Wegovy on jo saanut myyntiluvan Yhdysvalloissa vuonna 2021 ja Euroopassa tammikuussa 2022. 

Wegovy on jo myynnissä Tanskassa ja Norjassa. Suomen apteekkeihin se on tulossa lähivuosina.

Seuraavaksi Euroopan markkinoille odotetaan Eli Lillyn diabeteslääke Mounjaroa, jolle Euroopan komissio myönsi myyntiluvan syyskuussa. 

Yhdysvalloissa Mounjaro on jo myynnissä. Yhdysvaltain lääkeviranomainen arvioi kuluvan vuoden aikana Mounjaron käyttöaiheen laajentamista myös lihavuuden hoitoon.

Suolistohormonit on ovat herättäneet valtavaa innostusta. Jo yksinomaan Ozempic-lääke on nostattanut sosiaalisessa mediassa ennen­näkemättömän hypetyksen. 

Ozempicia hehkuttavat videot ovat saaneet Tiktokissa satoja miljoonia katsojia. Jopa teknologiayrittäjä, miljardööri Elon Musk on kiitellyt lääkettä Twitterissä.

Britannian yleisradio­yhtiö BBC nimittää Ozempiciä ”Hollywoodin laihdutus­rokotteeksi” ja The Guardian ”Hollywoodin julkiseksi salaisuudeksi”.

”Monet julkkikset käyttävät sitä. Ne jotka eivät puhu asiasta, käyttävät sitä varmasti”, sanoo kalifornialainen lääkäri Daniel Ghiyam The Guardianissa.

Somesta tunnetaan myös käsite ”Ozempic-naama”, joka tarkoittaa nopean laihdutuksen seurauksena kaventuneita lommoposkisia kasvoja.

Facebookissa on useita Ozempic-lääkkeen mukaan nimettyjä ryhmiä, joissa tuhannet käyttäjät jakavat kokemuksiaan.

Laihdutushypetyksen vuoksi Ozempicin kysyntä on räjähtänyt. Lääke on loppunut  monista apteekeista niin Suomessa kuin useissa muissakin länsimaissa. 

Yksi syy kysynnän kasvuun on se, että lääkärit ovat määränneet Ozempicia laihduttamisen tueksi myös muille kuin diabetes­potilaille.

Lääkeyhtiö Novo Nordisk sekä Lääkealan turvallisuus- ja kehittämis­keskus Fimea ovatkin vastikään ohjeistaneet paimen­kirjeillään lääkäreitä määräämään Ozempiciä vain diabetes­potilaille. Ohjeistus perustuu Euroopan lääkeviraston linjaukseen.

Saatavuushäiriöiden ennustetaan kuitenkin kestävän tällä erää vuoden loppuun. 

Diabetespotilaat, kuten Kimmo, Reijo ja Maija, ovat sen vuoksi pahassa pulassa.

Kauhajoella asuva Kimmo kertoo hakeneensa Ozempicia jopa 50 kilometrin matkan päästä.

”Pienempien paikkakuntien apteekeista olen vielä saanut sitä. Sääliksi käy niitä vanhuksia, joilla ei ole mahdollisuutta tarkistaa netistä, missä lääkettä on”, Kimmo sanoo.

Myös Pirkanmaalla asuva Reijo kertoo tarkistaneensa apteekkien verkkopalvelusta, mistä lääkettä saisi. 

”Keuruulla, Maarianhaminassa ja Parikkalassa oli vielä alkuvuonna. Itse en tosin näille paikkakunnille pääse”, hän sanoo.

Maija kertoo käyneensä läpi 12 espoolaista apteekkia, kun hän viimeksi osti Ozempiciä. ”Sain tuurilla.”

Nyt Maijan lääke on jälleen loppumassa. 

”Soittelin juuri apteekit läpi. Ensin sanottiin, että ehkä viikolla 17, sitten että viikolla 19 olisi saatavissa. Lääkkeeni ehtii loppua ennen sitä”, Maija kertoo.

Jotkut ovat hänen mukaansa hakeneet Ozempicia jopa Tallinnasta tai Tukholmasta.

 ”Itse liikun rollaattorilla, eikä minulla ole autoa. Lääkkeen hakeminen kauempaa on mahdotonta”, hän toteaa.

Maija syyttää tilanteesta lääkäreitä, jotka ovat määränneet Ozempiciä laihdutus­lääkkeeksi. 

”Laihduttajat eivät edes saa lääkkeestä Kela-korvausta, vaan maksavat yhden kuukauden kuurista noin 120 euroa, kun minä maksan siitä korvauksen jälkeen 48 euroa”, hän kertoo.

Lääkeyhtiö Novo Nordiskin asiantuntijalääkäri Tero Saukkonen ei pysty lupaamaan Reijolle, Kimmolle ja Maijalle helpotusta tilanteeseen vielä pitkään aikaan.

”Näin suurta kysynnän kasvua emme pystyneet ennustamaan”, Saukkonen sanoo.

Hypetys tuli lääkevalmistajallekin yllätyksenä.

”Varsinkaan viihde­julkisuutta emme osanneet odottaa – emmekä sitä myöskään toivoneet”, Saukkonen sanoo.

Ozempicin käyttö kakkostyypin diabetekseen on hänen mukaansa lisääntynyt paljon nopeammin kuin yhtiö osasi ennustaa. Se, että lääkettä määrätään käyttöaiheen vastaisesti lihavuuden hoitoon, pahentaa jo ennestään haastavaa tilannetta.

Pula lääkkeestä on Saukkosen mukaan maailmanlaajuinen.

Novo Nordisk rakentaa parhaillaan uusia tuotantolaitoksia, ja nykyisissä tehdään töitä kolmessa vuorossa.

Suomeen tulee Saukkosen mukaan edelleen lääke-eriä, mutta ne eivät riitä vastaamaan kysyntää. Tilanne tulee hänen mukaansa kestämään ainakin tämän vuoden.

Diabetesliiton asiantuntija­ylilääkärin Elina Pimiän mukaan lääkärit ovat tulleet tietoiseksi Ozempic-pulasta vähitellen.

”On tärkeää ymmärtää, että henkilö, joka on määrännyt tai saanut Ozempic-reseptin laihduttamista varten, on toiminut hyvässä uskossa eikä ole ymmärtänyt, että tilanne on näin vaikea. Kysehän on maailmanlaajuisesta ilmiöstä”,  hän sanoo.

Pimiä muistuttaa, että lääkkeen määrääminen muuhun kuin sen viralliseen käyttötarkoitukseen ei ole laitonta. 

”Tässä saatavuus­tilanteessa tulee kuitenkin noudattaa erityistä tarkkuutta ja käyttää lääkettä sen virallisen käyttöaiheen mukaan.”

Hän huomauttaa, että osalla somen laihdutus­hypetyksestä ei ole mitään tekemistä terveydelle haitallisen ylipainon kanssa. Pikemminkin kyse on kauneus­ihanteiden perässä juoksemisesta.

Hypetys saattaa kuitenkin Pimiän mukaan innostaa yhä useampia ihmisiä lääkärin vastaanotolle kyselemään, olisiko Ozempic minullekin hyvä lääke.

Lääkettä tarvitsevat kuitenkin kipeästi kakkostyypin diabetesta sairastavat. 

Saatavuusongelmat ovat Pimiän mukaan erityisen harmillisia siksi, että Ozempic-lääkitys aloitetaan pienillä annoksilla, joita ”titrataan” eli nostetaan vähitellen, kunnes saavutetaan mahdollisimman hyvä teho mahdollisimman pienin sivuvaikutuksin. 

Jos lääke loppuu kesken, säätäminen pitää aloittaa alusta.

Pimiä kehottaakin diabetespotilaita laatimaan oman hoitavan tahon kanssa varasuunnitelman siltä varalta, että Ozempicia ei ole saatavilla. 

”Jokaiselle on etsittävä oma yksilöllinen hoito­vaihtoehtonsa. Kategorista ohjetta ei voi antaa”, Pimiä sanoo.

Myös tablettilääke Rybelsuksen vaikuttava aine on semaglutidi, mutta Pimiän mukaan se ei ole ominaisuuksiltaan aivan samankaltainen kuin Ozempic, joten sen teho ja siedettävyys voivat olla erilaiset.

Lihavuuden hoitoon hän suosittelee muita lääkkeitä, kuten Saxendaa tai Mysimbaa. Saatavilla on hänen mukaansa myös Alli-kauppanimellä myytävää orlistaattia.

Ozempicia otetaan injektiokynän pistoksena ihon alle kerran viikossa. 

Vaikuttava aine semaglutidi jäljittelee GLP-1-suolistohormonia. Se välittää viestin saadusta ravinnosta aivoihin, jolloin ihminen ymmärtää lopettaa syömisen. 

Samalla se patistaa haimaa lisäämään insuliinin eritystä ja vähentämään insuliinin vastavaikuttajahormonin glukagonin eritystä.

Semaglutidi parantaa veren sokeritasoa, hidastaa vatsalaukun tyhjenemistä ja pitkittää kylläisyyden tunnetta. Sillä on osoitettu olevan suotuisia vaikutuksia myös valtimoterveydelle.

”Kakkostyypin diabetesta sairastavilla suolisto­hormonin eritys on usein vähäisempää kuin terveillä. Heillä nälkä- ja kylläisyyskeskus sekä haima toimivat viiveellä, joten he eivät aina osaa lopettaa syömistä ajoissa ja myös verensokeri ehtii nousta liikaa”, Pimiä kertoo.

Lääkkeen sivuvaikutuksena voi olla Pimiän mukaan etovaa oloa ja pahoinvointia aina oksentamiseen saakka. Joidenkin vatsa menee löysälle, joidenkin pulssitaso voi nousta.

”Jos paino putoaa nopeasti, Ozempiciin voi liittyä kohonnut sappikivien tai haimatulehduksen riski. Jos potilaalle tulee ylävatsakipua, hänen tulisi hakeutua nopeasti terveydenhuollon ammattilaisen arvioon”, Pimiä sanoo.

Hän muistuttaa myös, että lääkkeen käyttäjän on tärkeätä syödä tasaisin väliajoin ja välttää rasvaista ruokaa.

Pitääkö lääkettä käyttää lopun elämää?

”Totta kai pyrimme varhaisen kakkostyypin diabeteksen hoidossa siihen, että arvot korjaantuisivat eikä lääkettä enää tarvittaisi”, Pimiä sanoo.

Lääkeannosta pienennetään hänen mukaansa vähitellen, kun potilaan sokeriarvot ovat parantuneet ja hänen painonsa pudonnut. Lääkityksen vähentämisessä kannattaa kuitenkin edetä hitaasti ja vaiheittain.

”Monet ovat joutuneet aloittamaan lääkityksen uudelleen. Onkin hyvä suhtautua lääkitykseen niin, että kyseessä ei ole kuuri, vaan pitkäaikainen hoito”, Pimiä sanoo.

Tero Saukkonen on samoilla linjoilla. Diabetes tai lihavuus ovat hänen mukaansa kroonisia sairauksia, joiden hoitoa voi verrata esimerkiksi verenpainetaudin hoitoon.

”Tärkeää on huomata myös se, että lihavuuden hoito ei voi koskaan perustua pelkkiin lääkkeisiin. Lääkkeet ovat tukena elämäntapamuutoksille”, hän sanoo.

SemaGlutidin pitkäaikaisen käytön vaikutuksista ei ole vielä tutkimustietoa.

Toistaiseksi pisin seurantatutkimus on kestänyt kaksi vuotta. Tutkimuksessa ei Kirsi Pietiläisen mukaan ilmennyt sellaisia sivuvaikutuksia, joista olisi syytä huolestua. 

”Runsaalla puolella tutkittavista esiintyi suolistoon liittyviä oireita, kuten pahoinvointia, ummetusta, ripulia ja närästystä. Oireet olivat kuitenkin yleisimmin lieviä ja ohimeneviä. Harvinaisina oireina saattoi esiintyä sappikiviä”, hän sanoo.

Parhaillaan on käynnissä viisi vuotta kestävä tutkimus, jonka tuloksia odotetaan.

”Tuskin mitään sellaista löytyy, mitä ei nyt jo tiedettäisi”, Pietiläinen arvioi. 

Hän uskoo tutkimuksen osoittavan, että lääkkeellä on suotuisia vaikutuksia myös sydänterveyteen.