Suomessa toimivien pankkien säästötileille maksamat korot ovat paikoin kohonneet reilusti yli kolmeen prosenttiin. Ne myös päihittävät monet naapurimaiden pankkien tarjoamat tuotot – ainakin jos tilille on tallettanut suuria määriä rahaa.

Vaurastumaan ei säästötilien avulla siltikään pääse. Aalto-yliopiston rahoituksen professori Elias Rantapuska neuvoi HS:n haastattelussa valitsemaan eri sijoituskohteista säästötilin, jos on sijoittajana hyvin varovainen. Hänkin huomautti, että suomalaispankkien tarjoamat korot ovat varsin huonoja.

”Kannattaa kilpailuttaa eri pankkien korkoa tarjoavat säästötilit ja valita niistä tuottavin. Suomalaiset pankit tarjoavat kuitenkin tallettajille hirvittävän huonoja korkoja, koska kilpailu pankkien välillä on vähäistä tällä hetkellä”, Rantapuska sanoi.

Säästötilille voi yleensä tehdä talletuksia ja tililtä voi nostaa rahaa ainakin muutamia kertoja vuodessa ilman rajoituksia. 

Määräaikaistalletuksessa varoja taas ei voi ilman seuraamuksia nostaa ennen pankin ja asiakkaan sopimaa päivämäärää. Asiakas ja pankki sopivat ennen talletusta kiinteästä korosta. Suomen Pankin mukaan uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli tammikuussa 3,40 prosenttia.

Korkeimmat korot säästötileilleen saa tällä hetkellä pienistä pankeista.

Esimerkiksi Alisa-pankki lupaa säästötililleen 3,5 prosentin koron. Ruotsalainen Svea taas tarjoaa Suomessa nostorajattomalle säästötililleen 3,55 prosentin korkoa. Ruotsissa Svean säästötilin korko on 3,75 prosenttia.

Vertailluista pankeista korkeinta korkoa säästötilille tarjoaa virolainen Bigbank, 3,7 prosenttia.

OP:n säästötilin, Kasvutuoton, tuotto perustuu kolmen kuukauden euriboriin. Kun talletus on vähintään 10 000 euroa, korko muodostuu vähentämällä euriborista 0,9 prosenttiyksikköä. Vähintään 50 000 euron talletuksissa vähennettävä marginaali on 0,5 prosenttiyksikköä.

Kolmen kuukauden euribor on viime aikoina liikkunut noin 3,9 prosentissa. Maanantaina se noteerattiin 3,928 prosenttiin.

Alle 10 000 euron talletuksissa korko on OP:lla kiinteä 0,4 prosenttia.

Myös Danske Bankin Turvatili-nimisen säästötilin korko on sidottu kolmen kuukauden euriboriin, josta vähennetään 0,5–0,9 prosenttiyksikön marginaali, jos tilin saldo on vähintään 10 000 euroa. Mitä suurempi talletus on, sitä pienempi on vähennettävä marginaali. Pienemmillä talletuksilla korko on kiinteä 0,5 prosenttia.

Lisäksi Danske Bankilla on erillinen säästötili, jolle maksetaan 0,25 prosentin korkoa.

Naapurimaissa monien pankkien korot ovat suurempia jo pienemmillä talletuksilla mutta eivät nouse samaan tapaan talletusten kasvaessa. Vaihtelu eri pankkien tarjoamien talletuskorkojen välillä on vähäistä.

Esimerkiksi Virossa toimivat Swedbank, Luminor ja LHV tarjoavat säästötileilleen 2,0 prosentin vuosikorkoa. SEB-pankilla korko on 1,8 prosenttia.

Myös Ruotsissa suurten pankkien säästötilien korot pyörivät vähintään kahdessa prosentissa.

SEB-pankin säästötilin korko on alimmillaan 2,0 prosenttia, kun talletuksia on alle 250 000 Ruotsin kruunua eli noin 22 000 euroa. Kun talletus ylittää sen, korko nousee 2,15 prosenttiin. Yli 500 000 kruunun (noin 45 000 euroa) talletuksella korko on 2,25 prosenttia ja yli miljoonan kruunun talletuksella (noin 90 000 euroa) 2,50 prosenttia.

Handelsbankenin suosituimman säästötilin korko Ruotsissa on 2,0 prosenttia.

Swedbankilla säästötilejä on erilaisia, mutta kaikissa korko on vähintään 2,10 prosenttia. Tilistä riippuen korko nousee 2,55 prosenttiin, kun talletus on yli 50 000 kruunua (noin 4 500 euroa).

Nordea peittoaa naapurimaissa säästötileille tarjotut korot Joustotalletus-tilillään. Säästötilille luvataan 3,3 prosentin kiinteää vuotuista talletuskorkoa, jos tili on avattu maaliskuussa 2024.

Talletuksen vähimmäismäärä on 500 euroa. Lisätalletuksia voi tehdä, ja nostot tililtä ovat maksuttomia, mutta talletuskorko maksetaan vuoden alimmalle saldolle. Vuoden aikana tehdyille lisätalletuksille tai tililtä nostetuille varoille ei siis makseta korkoa.

Nordean Etutili-nimisen säästötilin vuosikorko on tällä hetkellä talletuksen suuruuden mukaan 0,4–1,4 prosenttia.

Ruotsissa Nordealla on kaksi erilaista säästötiliä: toisessa talletuskorko on 2,75 prosenttia, toisessa 2,0–2,4 prosenttia talletusten suuruuden mukaan.

S-Pankki maksaa säästötileilleen tällä hetkellä korkoa 0,5–2,25 prosenttia.

Kuukausittain maksettava tuotto perustuu S-Pankin omaan S-Prime-viitekorkoon, josta vähennetään marginaali. Tällä hetkellä S-Prime-korko on 2,5 prosentissa.

Korosta vähennettävä marginaali pienenee, mitä suurempi talletus on kyseessä. Esimerkiksi alle 5 000 euron talletuksissa korko on S-Prime miinus 2,0 prosenttiyksikköä. Korkeimmalla tasolla, yli 100 000 euron talletuksissa, vähennys on 0,25 prosenttiyksikköä.

Jokaisella portaalla korko on vähintään 0,1 prosenttia.

Vaikka pankit ovat nostaneet säästötilien korkoja takavuosien nollakorkojen tasolta, ovat ne edelleen pitkälti inflaatiota alemmalla tasolla. Tammikuussa kuluttajahinnat nousivat 3,3 prosenttia. Korkotuloista on lisäksi maksettava lähdevero, joka on 30 prosenttia koron määrästä.