Suomi ei ole rikki, mutta korjausvelkaa on kertynyt. Vaikkapa näin voisi tiivistää E2 Tutkimuksen tällä viikolla julkaiseman raportin ”Miten meillä menee? Katsaus suomalaisten mielenmaisemaan 2023”.

Tällaisten asennekyselyjen peruskysymys kuuluu, onko maa menossa oikeaan suuntaan. Tulos ei ensi näkemältä mairittele maailman onnellisinta maata. Suomalaisista 49 prosenttia katsoo, että maa on menossa väärään suuntaan. Hyvään suuntaan Suomi on menossa 27 prosentin mielestä.

Tulos asettuu toiseen valoon, kun sitä vertaa muiden kansojen mielipiteisiin. Tutkimuslaitos Ipsos kysyy samaa asiaa säännöllisesti 23 maassa tutkimuksessa, jossa Suomi ei ole mukana. Lokakuussa 62 prosenttia kaikista vastaajista katsoi maansa olevan menossa väärään suuntaan. Suoraa vertailua vaikeuttaa se, että Suomessa oli tarjolla myös ”en osaa sanoa” -vaihtoehto.

Kansainvälisessä vertailussa optimistit löytyvät kehittyvistä talouksista, pessimistit vanhoista vauraista maista. Singaporessa, Indonesiassa ja Intiassa yli 75 prosenttia ihmisistä katsoo maan olevan matkalla oikeaan suuntaan, kun taas Euroopan maissa vähintään 60 prosenttia pitää maansa suuntaa huonona.

Pessimistien kärkijoukkoon kuuluvat ruotsalaiset, joista peräti 79 prosenttia arvioi maansa olevan matkalla väärään suuntaan. Rikollisuus huolestuttaa ruotsalaisia enemmän kuin mitään muuta kansaa, vaikka kyselyssä ovat mukana esimerkiksi Etelä-Afrikka ja Brasilia.

Kansojen tunnelmat heijastelevat sitä, miten globaalissa taloudessa pääomat virtaavat länsimaista Aasian kasvaville markkinoille. Vanhoissa teollisuusmaissa ihmiset katsovat ympärilleen ja näkevät harmaita päitä ja rapistuvia rakennuksia. Intialaiset näkevät tulevaisuuden.

Hintojen nousu on kaikkialla korvannut koronavirusepidemian suurimpana huolenaiheena, mutta muuten maiden erot ovat suuret. Suomalaisia huolestuttavat eniten toimeentuloon, terveyteen, jaksamiseen ja turvallisuuteen liittyvät teemat, kun taas globaalisti korostuvat inflaatio, rikollisuus, köyhyys, työttömyys ja korruptio. Kun aasialainen kysyy, miten pääsen eteenpäin, suomalainen pohtii, pysynkö enää mukana.

Yhteiskunnan kannalta on hankalaa, jos suuri osa kansasta pelkää tulevaisuuden olevan nykyhetkeä huonompi. Länsimaissa ajatustapaa vahvistaa ikärakenne, joka heikentää yhteiskunnan uudistumiskykyä. Suomalaiset pitivät E2:n kyselyssä väestön ikääntymistä Venäjän naapuruuttakin suurempana uhkakuvana.

Länsimaissa riittää pessimismiä ruokkivia asioita. Globaali talous jakaa työvoiman voittajiin ja häviäjiin, mikä heikentää valtioiden sisäistä solidaarisuutta ja koheesiota. Rikkaiden ja köyhien maailmat eriytyvät. Se näkyi E2:n kyselyssä, jossa toiveikkaiden ja toivottomien ero oli suuri – ja kasvussa. Vahvimmassa taloudellisessa tilanteessa olevat arvioivat toimeentulonsa parantuneen, heikoimmassa asemassa olevat heikentyneen. Kehitystä kutsutaan Matteus-vaikutukseksi: jolla on, sille annetaan.

Iso osa länsimaiden kansalaisista haluaisi panna yhteiskuntiensa jakautumiselle stopin, mutta poliitikot ovat lupauksistaan huolimatta muutoksen edessä voimattomia. Se ruokkii pettymystä politiikkaan. Suomessa 70 prosenttia kansasta luottaa vielä yhteiskunnan kykyyn selättää vaikeudet, mutta yhä useampi kaipaa meilläkin jo vahvaa johtajaa.

Kun tähän päälle tulevat ilmastonmuutos, lajikato ja muut ekologiset kriisit, luovuttaminen alkaa vaikuttaa rationaaliselta elämänasenteelta. E2:n tutkimuksen mukaan runsaat puolet suomalaisista pyrkii parantamaan elämänlaatuaan työntekoa ja kulutusta vähentämällä. Se viimeistelisi muutoksen, joka on maailmassa muutenkin käynnissä: osa ihmiskunnasta rynnistää ahneesti kohti uusia mahdollisuuksia samalla, kun toiset vetäytyvät uupuneina muistelemaan parempia päiviä.

Pääkirjoitukset ovat HS:n kannanottoja ajankohtaiseen aiheeseen. Kirjoitukset laatii HS:n pääkirjoitustoimitus, ja ne heijastavat lehden periaatelinjaa.