Ruisrockin telttalavan lähettyvillä sijaitsee paikka, johon ei tavallisella festivaalikävijällä ole asiaa. Tänne joutuakseen on pitänyt hölmöillä kunnolla. Olemme Ruisrockin turvallisuuden ytimessä, johtokeskuksessa. Tämä on paikka, josta turvallisuutta johdetaan ja paikka, johon festivaalikävijä joutuu selvittelemään tekosiaan, kun on mokaillut kunnolla.

Ruisrockin viimeistelytyöt ovat käynnissä, ja Kansanpuiston alue vilisee työmiehiä. Ruisrockin pitkäaikainen turvallisuuspäällikkö Ville Ketonen raottaa HS:lle mitä kaikkea tapahtuu Suomen legendaarisimman järjestyksenvalvonnan kulisseissa. Perjantaina käynnistyvään festivaaliin odotetaan yhteensä yli sataatuhatta kävijää.

Festivaalikävijä joutuu valvovien silmien alle jo kauan ennen Ruisrockin varsinaista sisäänkäyntiä. Kun festivaalivieras aloittaa Ruissalon sillalta muutaman kilometrin mittaisen taipaleen alueelle Rantapromenadia eli niin sanottua ”Via Dolorosaa” pitkin, hän on jo valvonnan alla.

”Tämä on kuin tieteiselokuvasta”, Ketonen naurahtaa.

Matkalla alueelle voi tarkkasilmäinen bongata valvontakameroiden lisäksi festivaalin oman pullonkerääjään, jonka työtehtäviin kuuluu myös ihmisten tarkkailu. Jos pullonkerääjä näkee jotain outoa, hän kertoo siitä eteenpäin.

”Meillä on todella paljon silmiä”, Ketonen paljastaa.

Pitkä kävelymatka alueelle tarjoaa mahdollisuuden ”profiloida” ihmisiä etukäteen. Tieto mahdollisista ongelman aiheuttajista tuntomerkkeineen annetaan sisäänpääsyportilla olevalle henkilökunnalle.

”Jos joku porukka aiheuttaa jo Via Dolorosalla harmia, ovat he portille päästyään menneet jo monen pisteen läpi ja jääneet kiikariin. Turvatarkastuksessa he voivatkin sitten ihmetellä, kun oikealta ja vasemmalta menee jengiä sisään helposti, mutta heidät tarkastetaan vähän huolellisemmin”, Ketonen kuvailee.

Sinisen työmaakontin sisältä paljastuu Ruisrockin turvallisuuden pääkallonpaikka, tilannekeskus. Huone on täynnä erilaisia näyttöjä, jotka näyttävät suoraa kuvaa festivaalialueelta. Festivaalikävijä ei voi enää turvautua siihen, että kiellettyä toimintaa voisi harrastaa kunhan järjestyksenvalvojia ei näy.

Silmät ovat kaikkialla, sillä aluetta valvotaan kymmenillä kameroilla, myös ilmasta käsin.

”Isoveli valvoo”, Ketonen toteaa.

Ketonen kuulostaa kuin tiedustelujoukon komentajalta, kun hän esittelee teknistä laitteistoa ja turvahenkilöstön toimintaa. Tiukalle valvonnalle on kuitenkin hyvät syynsä.

”Olen verrannut turvallisuuden rakentamista sipuliin, jonka ytimessä on turvallinen tapahtuma. Mitä enemmän sipulissa on kerroksia, sitä turvallisempi tapahtuma on. Osa kerroksista on näkyviä, kuten järjestyksenvalvojat, osa niistä on teknisiä, kuten kameravalvonta”, Ketonen vertaa.

Tekniikan avulla järjestyksenvalvojat saadaan tarvittaessa paikalle nopeasti. Tilannekeskuksessa näyttöjen äärellä on festivaalin aikana neljästä viiteen päivystäjää, jotka tarkkailevat aluetta.

Kun päivystäjä havaitsee kameroiden avulla tai saa muuta reittiä pitkin tiedon järjestyksenvalvonnan tai ensiavun tarpeesta, hän lähettää paikalle lähimmän liikkuvan järjestyksenvalvonnan tai ensiavun partion, joiden sijainti välittyy keskukseen reaaliajassa.

Ketonen nousee tilannekeskuksen katon päälle rakennettuun tähystyspaikkaan. Täältä aluetta voi valvoa omin silmin tai perinteisen tekniikan eli kiikareiden avulla. Ketonen on kiikaroinut Kansanpuiston alueella jo 15 vuoden ajan.

Ketonen on Ruisrockin turvallisuudesta vastaavan Local Crew’n perustaja ja toimitusjohtaja. Ennen oman yrityksen perustamista ja Ruisrockin turvallisuuspäällikön töitä hän pyöri eri festivaaleilla talkoolaisena, roudarina ja keikkabussin kuljettajana.

”Olen ollut festareilla mukana koko aikuisiän ajan.”

Vuosikymmenten aikana Ruisrockin toiminnasta on tullut ammattimaisempaa, hän toteaa.

Myös festivaalin ohjelma on ehtinyt muuttua. Rap ja elektroninen musiikki ovat syrjäyttäneet rockin.

”Juuri kuuntelin autossa Metallican klassikoita ja tajusin, että nuorille alaisilleni Metallica on sama kuin mitä Beatles oli minulle aikoinaan, vanhusten musiikkia”, hän nauraa.

Monen festivaalikävijän ensimmäinen ja ainoa fyysinen kosketus ”turvallisuusjoukkoihin” tapahtuu sisäänkäyntiportilla turvatarkastuksessa.

Jotta kymmenettuhannet vieraat saadaan sujuvasti sisään, tarvitaan pelisilmää.

”Jos tulee läpinäkyvässä kukkamekossa tai Borat-asussa, ei tarvitse hirveästi tarkastella. Mutta jos tulee toppatakki päällä, hanskat kädessä, silinterihattu päässä ja julmetun kokoinen reppu selässä, katsotaan tarkemmin”, Ketonen sanoo.

Ketonen vakuuttaa, että lähes kaikki salakuljetuskikat ovat jo heidän tiedossaan.

”Mutta on mielenkiintoista nähdä, mitä tänä vuonna keksitään. Aina joku kuitenkin laulaa jossain Tiktokissa ja kertoo, mitä ovat tekemässä. Älkää nyt ainakaan mainostako, jos olette keksineet jonkun uuden tavan.”

Ruisrockin silmät ulottuvat siis myös internetiin. Henkilökunta on jo useamman vuoden ajan seurannut festivaalista käytävää keskustelua eri kanavissa. Ketonen kutsuu tätä vitsikkäästi avointen lähteiden tiedusteluksi.

”Eräänä vuonna joku kertoi somessa porukan aikovan mennä tietystä paikasta tiettyyn aikaan aidan yli alueelle. Me menimme sitten heitä vastaan.”

Ketonen ei kuitenkaan väitä, että heidän järjestelmänsä olisi täysin aukoton esimerkiksi sisäänpääsyn suhteen. Viime vuosien luovia yrityksiä ovat olleet esimerkiksi uiminen alueelle sorsaksi naamioituneena ja vanhukseksi pukeutuminen ilmaisen sisäänpääsyn toivossa.

”Jokainen turkulainen nuori on yrittänyt keksiä, miten pääsisi Ruisrockiin maksamatta. Olisin sinisilmäinen ja naiivi, jos väittäisin, että pystymme luomaan järjestelmän, jolla kukaan ei pääsisi pummilla sisään.”

Provinssi nousi otsikoihin viime viikonloppuna, kun perus­suomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää poistettiin festivaalialueelta. Syynä alueelta poistamiseen oli Mäenpään yleisön­osastokirjoitus, jossa hän kritisoi Opetus­hallituksen sukupuolen moninaisuuteen liittyvää informaatiota.

”Pidän hyvin poikkeuksellisena sitä, mitä Seinäjoella tapahtui, mutta ymmärrän järjestäjää. Toimenpide hoidettiin mielestäni siellä oikein. He eivät estäneet hänen pääsyään tapahtumaan, vaan ottivat häneltä pois kutsuvierasstatuksen”, Ketonen kommentoi.

Ketosen mukaan Ruisrock ei ole tapauksen takia tarkistanut omia kutsuvieraslistojaan. Ruisrockin promoottori Mikko Niemelä kertoi aiemmin HS:lle, että jokainen festivaalikävijä, oli kyseessä kutsuvieras, kävijä tai artisti, sitoutuu luomaan turvallista ilmapiiriä festivaalin etiketin mukaisesti.

AlueellE yritetään tuoda alkoholin lisäksi myös muita päihteitä. Viimeisimpiä keksintöjä ovat olleet kannabisöljyn lisääminen sähkötupakkaan ja ilokaasupatruunoiden käyttäminen, Ketonen kertoo.

Huumeita näkyy entistä vähemmän. Syyksi Ketonen arvelee kiinnijäämisriskin kasvua, sillä myös poliisi tekee alueella näkyvää huumevalvontaa.

”Tämä ei ole hyvä paikka leikkiä huumeiden kanssa. Toki tiedän, että jostain löytyy aina se nurkka, jossa pilvi palaa. Yleensä ne, jotka jäävät kiinni, ovat merkinneet itsensä tuolla matkan varrella, eikä se varmasti tule heille yllätyksenä.”

Vaikka Ruisrock on nuorisofestivaali, Ketosen mukaan nuorten kasvanut katuväkivalta tai jengiytyminen eivät näy tapahtumassa, eikä hän usko, että tällaiset nuoret edes ostavat lippua.

”Aina jollakin on huuli tai silmäkulma auki. En muista Ruisrockia, jossa kukaan ei olisi lyönyt ketään. Syy on kuitenkin yleensä perinteinen, kuten tyttöystävän istuminen väärään syliin tai jonkun väärän tyypin tuijottaminen.”

Turvallisuuspäällikkö tiivistää keskustelun yhteen toteamukseen:

”Jos haluaa hölmöillä, tämä ei ole siihen sopiva paikka.”

Haluatko lisää luettavaa Turun seudulta? Tilaa HS Turun uutiskirje täältä.

Juttua on muokattu 7.7. kello 13.36: Poistettu tekstistä termi turvallisuusjoukot.