Punaiset matot erottuvat kaukaa. Ne kiertävät Basbas-ravintolan edustaa Helsingin Tehtaankadulla.

Sisäänkäynnin edessä kaksi nuorta järjestäjää tervehtii iloisesti.

”Nimenne?”

”Alex af Heurlin.”

Järjestäjät eivät tarkista nimeä listasta, vaan ojentavat viininpunaisen rannekkeen ja toivottavat tervetulleeksi. Käynnissä ovat sijoitusyhtiö Ermitage Partnersin kesäjuhlat. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Jerome Bouix huomaa toimittajan heti. Hän työntyy juhlaväen läpi, kättelee ja huomauttaa, että toimittajan lasissa on sitten oikeaa samppanjaa. 

”Täältä on vaikea saada pöytää, saati sitten varata koko paikkaa”, hän sanoo. ”Se onnistuu vain suhteilla.”

Suhteet ovat Ermitagen toiminnan kivijalka.

Tällä kertaa juhlat alkoivat neljältä iltapäivällä, ja viiden aikaan tila on jo täynnä. Monissa Ermitagen tilaisuuksissa on juhlittu aamusta iltaan. 

Basbasissa on enimmäkseen keski-iän ylittäneitä miehiä. Tuttuja kasvoja, takavuosien liike-elämän johtajia. Tältä sijoittajatilaisuudet usein näyttävät, tosin läsnä on myös nuoria. Osa tulee kasvuyritysmaailmasta.

Huppareita ei näy. Vierailla on päällään merkkivaatteita, tyyli on hillittyä ja huoliteltua. Vain vilkaisu lattianrajaan paljastaa, että olemme Suomessa. Jaloissa on nuhjuisia lenkkareita ja vaatimattomia nahkakenkiä. Suomessa rikaskin on nuuka.

Yksi vieraista saapuu tervehtimään Bouixia ja hänen huomionsa herpaantuu hetkeksi. Nyt toimittajan tien vieraiden luo katkaisee toimitusjohtaja Mikael Salin, joka alkaa puhua taukoamatta. Tarjoilija tuo pikkupurtavaa ja lisää samppanjaa. Salin haluaa kertoa, miten yhtiön bisnes toimii.

Siinä riittääkin kertomista. HS Visio kertoi Ermitagen nousukiidosta jo toukokuussa. Yritys on kiinnostava, sillä se on noussut poikkeuksellisen nopeasti ja poikkeuksellisella tavalla suomalaisen sijoituselämän tähdeksi. Kahdessa vuodessa Ermitage on kerännyt yli miljardi euroa sijoittajilta. Vakiintuneet suomalaiset varainhoitajat kalpenevat kasvuvauhdin rinnalla.

Ermitage on myös sen takia erikoinen alallaan, että sillä ei ole Finanssivalvonnan myöntämää toimilupaa. 

Tätä juttua varten on haastateltu kymmeniä yrityksen toimintaa tuntevia sekä sen avulla rahaa sijoittaneita ihmisiä. Lisäksi HS Visio on saanut haltuunsa muun muassa Ermitagen lähettämiä viestejä ja myyntimateriaalia.

Haastatteluista ja aineistosta piirtyy kuva hyvin eksklusiivisesta, nimekkäitä vaikuttajia piiriinsä haalivasta ja toimintaansa julkisuudelta varjelevasta yhtiöstä. Selvityksessä paljastuu myös, että yhtiö on antanut asiakkaille lupauksia veroeduista, joista ei todellisuudessa ole takeita. 

Vierailu kesäjuhlissa päättyy lyhyeen, kun ravintolan väkijoukosta astuu esiin Jaakko Rauramo, entinen Sanoman hallituksen puheenjohtaja. Sanoma kustantaa myös Helsingin Sanomia.

Juhlavieraat vilkuilevat olkansa yli, kun Rauramo antaa toimittajalle palautetta.

Oli ala-arvoista tulla näihin juhliin, ja ala-arvoinen oli myös HS Vision aiempi artikkeli Ermitagesta, Rauramo ilmoittaa. 

Keskustelu päättyy viiden minuutin jälkeen, kun henkilökunnan edustaja ohjaa toimittajan ulos.

”Kiitos, että tulitte käymään. Ystävällisesti ohjaisin teidät tässä vaiheessa kuitenkin uloskäynnille. Vieraamme arvostavat yksityisyyttä.”

Siirryn juhlista baariin Tehtaankadun toiselle puolelle. 

Kun siellä mainitsee ääneen Ermitagen, eräs baarissa istuva mies huikkaa olevansa yhtiön asiakas. Todisteeksi hän kaivaa esiin sähköposteja. Mies kertoo olevansa tyytyväinen Ermitagen palveluihin.

Miksi et ole juhlissa?

”En ehkä saanut kutsua, koska en sijoittanut heidän viimeisimpään rahastoonsa”, mies sanoo.

”Tai ehkä kutsu meni roskapostiin.” 

Kuusi päivää Basbasin kesäjuhlien jälkeen Finanssivalvonta julkaisi kovasanaisen tiedotteen. 

Päätös oli harvinainen: viranomainen määrää Ermitagen toiminnan keskeytettäväksi. 

Toimilupakäsittelyn aikana on käynyt ilmi, että yhtiö on jo vuoden 2022 aikana ja edelleen vuonna 2023 tarjonnut sijoituspalvelua ilman sijoituspalveluyrityksen toimilupaa, vaikka yhtiö on ollut tietoinen sen tarpeellisuudesta ja yhtiön sijoituspalvelun tarjoamista koskevan toimiluvan käsittely on ollut kesken, Finanssivalvonta kirjoittaa. 

Toisin sanoen Ermitage on viranomaisen mukaan tietoisesti tarjonnut sijoituspalveluita asiakkailleen, vaikka sillä ei ole toimintaan vaadittavaa lupaa. 

Finanssivalvonta huomauttaa päätöksessään, ettei sille ole viime vuosien aikana annettu oikeita tietoja Ermitagen todellisesta toiminnasta. Valvojan mukaan toiminnan luonne valkeni sille vasta tänä keväänä. 

Miten vuonna 2019 perustettu yritys on saavuttanut poikkeuksellisen aseman suomalaisella sijoitusalalla? Ja miten se on päätynyt tällaiseen sotkuun viranomaisen kanssa? 

Ermitagen sydän on Jerome Bouix, 51-vuotias entinen työ- ja elinkeinoministeriön virkamies sekä pitkäaikainen pääomasijoitusyhtiö Capmanin johtohenkilö. 

Bouix on keskittynyt urallaan rahastoihin, joihin on vaikeaa päästä sijoittajaksi. Näin kansainvälisessä sijoitusmaailmassa toimitaan: vain harvoilla ja valituilla on pääsy maailman tunnetuimpiin rahastoihin, joiden uskotaan olevan muita rahastoja parempia. Tällaisia erityisen hyviä rahastoyhtiöitä ovat muun muassa Hamilton Lane ja KKR. 

Kun Ermitagen eksklusiivista ovea raotettiin Suomessa, ryntäys oli valtava.

Ermitagen liikeidea on oikeastaan aika yksinkertainen: Haalitaan saman katon alle kaikki Suomen rahakkaat ja vaikutusvaltaiset, ja kerätään heiltä rahaa. Rahastoyhtiöt maksavat Ermitagelle palkkion sijoituksista.

Mukaan pääsee 250 000 eurolla, joka on maksettava rahastoihin muutaman vuoden aikana. Moni sijoittaa enemmänkin.

Toisaalta tutuille ja kavereille on tarjottu mahdollisuutta päästä mukaan myös pienemmällä, muutamien kymmenientuhansien eurojen summalla. Näin kertovat useat lähteet.

Asiakkaiden kontaktointi on systemaattista ja tärkeimpien taustat selvitetään huolella.

”Onko asiakas liikunnallinen? Ehdotetaan aamulenkkiä. Tykkääkö asiakas metsästää? Pyydetään mukaan seuralle. Onko asiakkaalla lapsia? Voidaan tarjota myös sukupolvenvaihdokseen liittyviä palveluita”, kuvaa eräs toiminnassa mukana ollut haastateltava.

”Se on hyvin mietittyä.”

Haastateltava kuvaa, millä tavalla Ermitage Partners suunnitteli laajentumistaan Tanskaan.

Ensin etsitään kontakti, joka tuntee tanskalaisten rikkaiden elintavat. Sitten hankitaan jäsenyydet samoille kuntosaleille, liput samoihin seminaareihin, jäsenyydet samoihin metsästysseuroihin.

Osaamista ja kontakteja löytyy firman sisältä. Eräs Ermitagen työntekijä on tehnyt uraa aiemmin concierge-yhtiössä – siis palvelemalla rikkaita heidän moninaisissa tarpeissaan ja toiveissaan.

Sijoitustoiminnan ympärille on luotu private club -tyyppinen kerho, tiivis yhteisö, johon kuuluu rahapiirien edustajien lisäksi yhteiskunnallisia vaikuttajia. Moni on Bouixin ystävä tai tuttu. 

Eräs haastateltava, jota houkuteltiin sijoittamaan Ermitageen, sanoo, että kyseessä ei ole mikään ”tavallinen sijoitusalan yhtiö”.

”Se on suomalaisen rahan ja vallan keskittymä. Minulle sanottiin, että kun tulet mukaan, pääset tapaamaan ihan kaikki. Pääset osaksi eliittiä.”

Verkoston jäsenet tapaavat toisiaan erilaisissa tilaisuuksissa. 

Myöhemmin kuulemme, että Basbasin kesäjuhliin tuli illan aikana myös entinen keskustalainen pääministeri Esko Aho.

Aho kertoo HS:lle olleensa paikalla, koska tuntee Bouixin henkilökohtaisesti ystävänä.

”Tutustuimme viiniharrastuksen ympärillä, kaiken bisneksen ulkopuolella. Jerome on tunnetusti erinomainen viinien tuntija.”

Aho sanoo, ettei ole sijoittanut yrityksen kautta eikä hänellä ole mitään roolia yrityksessä. Hän kertoo puhuneensa kansainvälisestä politiikasta yhdessä tai kahdessa Ermitagen tilaisuudessa ja käyneensä joitain kertoja yrityksen juhlissa Uudenmaankadun toimistolla.

Tilaisuuksissa on nähty vaikuttajia myös Suomen rajojen ulkopuolelta. 

Viime talven joululounaalle Café Savoyhin tuli puhujaksi peräti Euroopan parlamentin puheenjohtaja Roberta Metsola. Metsolan puolison kerrotaan olevan Bouixin ystävä.

Yrityksen neuvonantajien nimilista on sekin vaikuttava: Suomen Pankin entinen pääjohtaja Erkki Liikanen, Supercell-yhtiön perustaja sekä Bouixin hyväksi ystäväksi kuvailtu Ilkka Paananen ja työeläkeyhtiö Elon entinen toimitusjohtaja Satu Huber.

HS:n kysyessä neuvonantajaryhmästä Liikanen ja Paananen korostavat ryhmän ”epävirallista” luonnetta. Ermitagen viesteissä asiakkaille tätä epävirallisuutta ei tuoda esiin. 

Tieto Suomen kiehtovimmasta ja salamyhkäisimmästä rahoitusalan yhtiöstä levisi muutamassa vuodessa tehokkaasti eliitin piirissä. 

Ermitage on myös kannustanut asiakkaitaan markkinoimaan tuotteitaan eteenpäin. Parhaita suosittelijoita on kutsuttu ”ambassadööreiksi”.

”Toimintamalli muistuttaa käytännössä verkostomarkkinointia”, sanoo yrityksen toiminnassa mukana ollut haastateltava. 

Ermitagen mukaan ambassadöörit eivät ole saaneet rahallista korvausta suosittelutoimistaan. He ovat kuitenkin päässeet mukaan entistä tiiviimmin yhtiön klubimuotoiseen toimintaan, siis rahan ja vallan verkostoihin.

HS Vision tietojen mukaan sadat ihmiset suomalaisen yrityselämän huipulta ovat sijoittaneet yhteensä satoja miljoonia euroja Ermitagen esittelemiin rahastoihin. Kun mukaan lasketaan säätiöiltä ja muilta instituutioilta tullut raha, nousee potti yli miljardiin euroon. Välillä Ermitagen työntekijät ovat puhuneet huomattavasti suuremmistakin summista.

Sijoittajien houkuttelun yhteydessä on HS Vision tietojen mukaan tuotu avoimesti esiin, ketkä kaikki ovat jo Ermitagen asiakkaita. 

Tyypillisesti myyntipuheet on aloitettu sillä, että yhtiö on saanut asiakkaikseen osakkaita Helsingin tunnetuimmista asianajotoimistoista, kuten Boreniukselta, Krogerukselta ja Roschierilta.

Jos tuotteita on yritetty myydä hieman nuoremmille, Ermitage on maininnut esimerkiksi Woltin ja Supercellin johtohenkilöitä, jotka se on saanut asiakkaikseen. Tarvittaessa on mainittu myös Suomen tunnetuimpia sukuja, perheyhtiöitä ja yrityselämässä menestyneitä henkilöitä.

Tunnettujen nimien pudottelusta myynnin yhteydessä kertovat lukuisat toisistaan riippumattomat haastateltavat. Nimien käyttäminen käy ilmi myös kirjallisesta materiaalista, jota HS on saanut haltuunsa. 

Joillekin Ermitage on korostanut vallan verkostoja.

Viestintä on räätälöityä. Teollisuuden edustajaa on saattanut houkuttaa osallistuminen tilaisuuteen, jossa on läsnä Koneen suurperijä Jussi Herlin. Poliitikkoa taas voi kiinnostaa entisen pääministerin mukanaolo.

Tällainen sijoittajien houkuttelu on poikkeuksellista, sillä suuri osa asiakkaista ei HS Vision tietojen mukaan ole antanut lupaa käyttää nimeään markkinoinnissa. 

Toimiluvalliset varainhoitajat eivät saa paljastaa asiakkaidensa nimiä ilman lupaa. 

Mutta koska Ermitagella ei ole toimilupaa Finanssivalvonnalta, ei viranomainen ole tätäkään osaa toiminnasta valvonut. 

Ermitagen hallituksen puheenjohtaja Jerome Bouix ei halunnut HS:n puhelinhaastatteluun. Haastattelu järjestyi toimitusjohtaja Mikael Salinin kanssa. 

Asianajotoimistossa, asuntosijoittajana ja myös kryptovaluuttojen parissa aiemmin työskennellyt Salin on noussut vain kolmekymppisenä miljoonatulosta tekevän rahoitusyhtiön toimitusjohtajaksi. Lähteet kuvaavat häntä kunnianhimoiseksi, nopeaälyiseksi ja -liikkeiseksi liikemieheksi. 

Kysytään Salinilta ”namedroppailusta” eli tunnettujen nimien pudottelusta myyntityön yhteydessä.

Hänen mukaansa valtaosa suomalaissijoittajista on antanut luvan mainita heidät luottamuksellisissa asiayhteyksissä. Hän toteaa, ettei yhtiö kommentoi yksittäisiä tahoja koskevia asioita.

Ermitage järjestää juhlia monta kertaa vuodessa. 

Juhliminen ei sinänsä ole vierasta muissakaan rahoitusalan yhtiöissä, mutta Ermitagen juhlista on suureellisuudessaan muodostunut alalla jo eräänlainen käsite. 

Kuvaus iltojen kulusta on peräisin usealta HS:n lähteeltä. 

Ensin aloitetaan pienemmällä piirillä hienossa ravintolassa, kuten Savoyssa. Pitkän ja kostean lounaan jälkeen siirrytään yhtiön toimistoon Uudenmaankadulle. Kutsutaan lisää vieraita. 

Illan aikana joku saattaa pitää puheen. Entinen Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on esimerkiksi pitänyt alustuksen kestävästä kehityksestä. 

Soitetaan flyygeliä, lauletaan yhdessä. Vieraille haetaan erikoisviinejä, joita Bouix harrastaa.

”Sellaisia, joita rahalla ei saa”, kuvaa eräs paikalla ollut.

”Ei se mitään kyykkyviiniä ole todellakaan”, sanoo toinen.

Yhden tällaisiin juhliin osallistuneen mukaan kyseessä ovat ”aikamoiset bakkanaalit”. 

”Voit kuvitella, mitä se on, kun todella paljon väkeä pakkautuu Uudenmaankadulle kaksikerroksiseen penthouseen, on kalliita viinejä ja sikarihuone.”

Toinen haastateltava toivottaa tällaiset juhlat tervetulleiksi Suomeen. 

”Olen melkein ylpeä siitä, että köyhään Suomeen on saatu pientä Exit-sarjan hämyä.”

Haastateltava viittaa norjalaiseen tv-sarjaan. 

Juhlia on pidetty myös Bouixin kodissa. Rapuja syötiin syksyllä 2022 Helsingin edustalla sijaitsevassa saaressa juhlissa, joita eräs lähde kuvaa ”kaupungin prameimmiksi”. 

Jotkut sanovat suhtautuvansa satojentuhansien eurojen sijoitukseen lähinnä pääsylippuna kaupungin elitistisimpään klubiin.

Toimitusjohtaja Salin myöntää, että yhtiö kyllä panostaa tapahtumiin ja niiden ohjelmaan. Hänen mukaansa juhlat ovat alan standardien mukaisia. 

”Siihen, mikä tekee tapahtumasta hyvän, liittyy monia eri asioita, joista ehkä tärkein on juuri ne vieraat.”

Kaikki tilaisuuksissa nähdyt yhteiskunnalliset vaikuttajat eivät välttämättä osallistu Ermitagen toimintaan, mutta heidän läheisyytensä Bouixiin, kuviteltu tai todellinen, lisää haastateltavien mielestä yrityksen arvovaltaa.

New Yorkin ajoiltaan Bouix tuntee esimerkiksi yhden Suomen tärkeimmistä diplomaateista, ulkoministeriön alivaltiosihteerin Kai Sauerin. 

Sauer kertoo tutustuneensa Bouixiin virkatehtävien kautta. Neljän viime vuoden aikana Sauer on tavannut kolme kertaa Bouixin tämän kutsuvieraana.

Talvella Sauer osallistui Ermitagen lounastilaisuuteen asiantuntijapuhujana, ilman korvausta. 

”Se oli osa kokonaisturvallisuuteen liittyvää sidosryhmätyötä.”

Samassa tilaisuudessa puhui, myös ilman korvausta, kenraaliluutnantti Kim Jäämeri. Jäämeri sanoo, että kyse oli ”maanpuolustuksellisesta sidosryhmätyöstä”.

Jäämeri on entinen Ilmavoimien komentaja ja Suomen nykyinen sotilasedustaja Euroopan unionissa ja Natossa. Hän sanoo viettäneensä Bouixin kanssa vapaammin aikaa samassa seurueessa kolmesti kahden viime vuoden aikana. Vappua on juhlittu Bouixin kotona. 

Erään lounastilaisuuden jälkeen Bouix kutsui seurueen Uudenmaankadun toimistolle juomaan viiniä ja polttamaan sikaria.

”Siellä oli jeromemaiset tarjoilut. Iltaa ei kuitenkaan jääty istumaan, vaan se jatkui muualla”, Jäämeri kuvaa. 

Sekä Sauer että Jäämeri sanovat, ettei heille ole tarjottu mahdollisuutta tehdä sijoituksia Ermitage Partnersin kautta. 

Ermitage Partnersin piirissä on toistuvasti muisteltu sitä, että myös suojelupoliisin päällikkö on istunut iltaa yrityksen toimistolla. 

Antti Pelttari sanoo HS:lle, että hän tapasi Bouixin ensimmäisen ja ainoan kerran vuonna 2021 Rakennusteollisuuden sidosryhmätilaisuudessa. Tilaisuuden jälkeen Bouix kutsui joukon ihmisiä toimistolleen juomaan viiniä, Pelttari kertoo. 

Erään haastateltavan mukaan yhteiskunnallisia vaikuttajia tarvitaan, koska he ”tuovat prestiisiä”. 

”Se on vähän ekstraa, että miksi käyttää meidän yritystämme. Onhan joillain asiakkailla, etenkin ulkomailla asuvilla, pääsy muihinkin rahastoihin. Ermitagen pitää olla niin houkutteleva, että ihmiset haluavat käyttää juuri heitä”, sanoo yksi haastateltava.

Ermitage on pyrkinyt saamaan vaikutuspiiriinsä myös nuoria, uranosteessa olevia poliitikkoja ja muita vaikuttajia. 

Ermitage on jopa perustanut nuoremmille asiakkailleen ja kontakteilleen oman verkostonsa.

Sen nimi on Rather young but definitely prominent. Suomeksi: melko nuori, mutta ehdottomasti varteenotettava. Tähän verkostoon yhtiö haalii sekä nuoria rikkaita että tulevia yhteiskunnallisia vaikuttajia. Joukko on paisunut satoihin. 

Huhtikuussa 2022 Ermitage Partners esimerkiksi vuokrasi helsinkiläisen huippuravintola Brondan. Puheen tilaisuudessa piti Supercellin Ilkka Paananen.

Nuorten verkosto on ollut eräänlainen turvasatama, sanoo eräs siihen kuuluva.

”Tapaamisissa on puhuttu siitä, että vihdoinkin voi puhua rahasta ilman, että pitää hävetä. Kerrankin voi olla avoimesti rikas.”

Haastateltavan mukaan rahan lisäksi jotkut haluavat keskustelulla yhteiskunnallisista kysymyksistä, kuten siitä, ”miten Suomi saadaan kuntoon”.

Erään Ermitagen edustajan kerrotaan unelmoineen oman kylän perustamisesta Suomeen.

”Hänen unelmansa oli, että sinne saisi luotua sellaisen ekosysteemin, että voi olla yhteiskunnan ulkopuolella. Eikä koskaan tarvitse kärsiä yksinäisyydestä, kun kaikki ovat siellä, ja palvelut myös. Tällainen alustatalouden kaveriversio”, sanoo verkostoon kuuluva lähde.

”Kyllä se visio sai kannatusta, kouralliselta henkilöitä.”

Ermitagen mukaan kyse ei ole verkostosta vaan joukosta ”verkostoitumistapahtumia”, joissa osanottajalista vaihtelee. 

”Näihin tapahtumiin yhtiö kutsuu uranäkymiltään lupaavia nuoria henkilöitä”, toimitusjohtaja Salin toteaa. 

HS Vision selvityksessä käy ilmi, että vallan verkostojen ja korkeiden tuotto-odotusten lisäksi Ermitage on luvannut asiakkailleen jotain muutakin erityistä. Nimittäin sijoitusten tuottoja ”verovapaasti”.

Useiden haastateltujen asiakkaiden mukaan tämä lupaus on ollut Ermitagen keskeinen myyntivaltti. Verovapaat tuotot toistuvat myös HS:n näkemissä Ermitagen markkinointimateriaaleissa ja asiakasviesteissä.

Käytännössä yhtiö on auttanut merkittäviä asiakkaitaan hyödyntämään Suomen ja Luxemburgin välisen verosopimuksen porsaanreikää. Järjestely on Ermitagen markkinointimateriaalin mukaan suunniteltu konsulttiyhtiö Pwc:n kanssa.

Kuvio menee näin: Ermitagen asiakkaille on perustettu sijoitusyhtiöitä Luxemburgiin. Kun suomalainen osakeyhtiö omistaa 10–25 prosenttia luxemburgilaisesta sijoitusyhtiöstä, suomalainen osakeyhtiö voi saada osingot Luxemburgista ilman veroseuraamuksia. 

Näin Ermitage on ainakin luvannut asiakkailleen.

HS Visio haastatteli useita yritysverotuksen ammattilaisia. Heidän mukaansa ei ole varmaa, että Ermitagen sijoittajat saavat tuottonsa verovapaasti. 

Sen paremmin verottaja kuin asiantuntijatkaan eivät osaa sanoa varmuudella, miten tällaisen virityksen tuottoja verotettaisiin.

Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Tomi Viitala pitää järjestelyä ”muodollisesti sallittuna verosuunnitteluna”. Teknisesti katsoen Ermitagen asiakkaiden osinkojen pitäisi tulla Suomeen ilman veroseuraamuksia.

Ongelma piilee siinä, että juuri tällainen järjestely on monimutkainen ja verottajalle ennenkuulumaton. Verohallinnon erityisasiantuntija Nina Heinrichs sanoo, että vastaavanlaisista tapauksista ei ole aiempaa verotus- tai oikeuskäytäntöä.

Jos verottaja tulkitsee, että järjestelyn tosiasiallinen tarkoitus on verojen kiertäminen, se voi sivuuttaa verosopimukset ja tehdä asiasta oman tulkintansa.

Ermitagen asiakkaiden veroseuraamukset selviävät todennäköisesti vasta vuosien päästä, kun rahastot jakavat sijoittajille tuottojaan.

”En kutsuisi tätä rakennetta riskittömäksi”, keskuskauppakamarin Viitala sanoo.

Ermitagen toimitusjohtaja Salin vetoaa siihen, että veroasiat eivät kuulu yhtiölle.

Hänen mukaansa sijoittajat vastaavat omista verotuksellisista asioistaan ja hankkivat näihin liittyen veroneuvonsa asiaan erikoistuneilta asiantuntijoilta. 

Ermitagen näkemys näyttää olevan se, että yhtiö vain auttaa ihmisiä ja ulkomaisia rahastoyhtiöitä löytämään toisensa. Vastuu järjestelyiden yksityiskohdista jää muille. 

Toimitusjohtaja Salin myös kiistää, että Ermitage olisi ylipäätään antanut sijoittajille veroneuvontaa.

Moni Ermitagen asiakas on eri mieltä. He kokevat, että Ermitage on antanut heille yksityiskohtaisia neuvoja verotuksen minimoimiseksi, eikä veroriskeistä ole puhuttu.

HS Visio on nähnyt lukuisia Ermitagen lähettämiä viestejä ja markkinointimateriaaleja, joissa sijoittajille luvataan aivan yksiselitteisesti ”verovapaita tuottoja”. Riskeihin ei viitata.

”On itsestäänselvää, että mikään verotukseen liittyvä asia ei ole varma”, Salin sanoo.

”Me voidaan keskustella sijoittajakontaktien kanssa ylätasolla, kuvata jotain rakennetta ja keskustella ylätasolla siihen liittyvästä verotuksesta, mutta se ei ole veroneuvontaa eikä minkäänlainen lupaus.”

Hän ei tarkenna, miten asiakkaille annettu lupaus verovapaudesta on keskustelua verotuksesta ylätasolla. Salin kuitenkin toteaa, että kyse ei ole ollut lupauksista vaan asioiden kuvailusta. 

Ermitage väittää, että yhtiö ei itse asiassa edes koske suomalaissijoittajien rahoihin missään vaiheessa, vaan private club -sijoittajat ohjaavat varansa suoraan ulkomaisiin sijoituskohteisiin. Yhtiön mukaan se on vain ulkomaisten rahastoyhtiöiden ”silmät ja korvat Suomen markkinoilla”. 

Yhtiö ei siis pidä itseään varainhoitajana, koska se ei ”hoida” kenenkään ulkopuolisen sijoittajan varoja. Siksi se ei mielestään tarvitse toimilupaa eikä Finanssivalvonnan valvontaa. 

HS Vision keräämien tietojen valossa Ermitage näyttää kovasti varainhoitajalta. Sen nykyiset ja entiset työntekijät ovat perustaneet lukuisia sijoitusyhtiöitä, joihin suomalaisten asiakkaiden varoja on ”poolattu” eli koottu yhteen. Ermitageen kytkeytyvät henkilöt myös istuvat näiden yhtiöiden hallituksessa. 

Jo nimet paljastavat, mihin tarkoitukseen yhtiöitä käytetään: Private Club Pooling Vehicle oy, Helsinki Mega & Large Buyout Club 2021 oy ja niin edelleen.

Ermitageen sidoksissa olevat ihmiset näyttävät siis istuvan Suomen eliitiltä kerättyjen varojen päällä.

Toimitusjohtaja Salin korostaa, että kyseiset sijoitusyhtiöt ovat Ermitagesta erillisiä yhtiöitä, joihin omistajat valitsevat hallituksen kuten missä tahansa osakeyhtiössä. 

Yksi suuri kysymys Ermitagen ympärillä pysyy selvitysten jälkeenkin. Selkeää syytä ei löydy siihen, miksi yhtiö ei ole halunnut Finanssivalvonnan toimiluvan piiriin. 

Yhtiön ottama riski toimia tietoisesti lain rajamailla vaikuttaa suurelta suhteessa mahdollisesti saavutettuihin etuihin. Sijoittaminen on mitä suurimmassa määrin luottamusbisnestä. 

Yhtiö katsoo, ettei se ole vältellyt toimilupaa. Sen toiminta on vain ollut sellaista, että lupaa ei tarvita. 

Finanssivalvonta on moittinut Ermitagea puutteellisten tietojen antamisesta. Toimitusjohtaja Salin taas viittaa jo vuosia jatkuneeseen ”hyvään ja proaktiiviseen keskusteluyhteyteen Finanssivalvonnan kanssa”. 

”Yhtiö on useaan otteeseen kertonut toimintansa luonteesta ja laadusta hyvin seikkaperäisesti, laajasti ja avoimesti.” 

Finanssivalvonta on siis kieltänyt Ermitagelta toiminnan jatkamisen. Yhtiöllä on toimilupaprosessi kesken, ja ratkaisua siihen odotetaan kesän aikana. 

Toistaiseksi ovi eksklusiiviseen klubiin on uusilta sijoittajilta suljettu. 

Teksti: Alex af Heurlin ja Paavo Teittinen, kuvitus: Anni Mutikainen, ulkoasu: Matti Tanskanen, tuottaminen ja tekstin editointi: Salla Vuorikoski