Los Angeles

Moraga Drive on katu Bel Airin hienostoalueella Los Angelesissa. Yksi kadun 42 kiinteistöstä on myynnissä: noin 800-neliöisen talon hintapyyntö on 12,5 miljoonaa dollaria.

Parin talon päässä siitä on meidän suomalaisten omistama kiinteistö. Noin 430-neliöinen omakotitalo on hankittu Suomen valtiolle vuonna 1983. Hinta oli 1 650 000 dollaria. 

Talon nykyistä arvoa voi vain arvailla, mutta se on todennäköisesti linjassa kadun muiden talojen keskihinnan – vähän yli kahdeksan miljoonan dollarin – kanssa. Talo on mahdollisesti ollut prosentuaalisesti mitattuna Suomen valtion eniten arvoaan nostaneita sijoituksia.

Los Angelesin pääkonsulin talossa on asunut aiemmin muun muassa pääkonsuli Jörn Donner 1990-luvun loppupuolella. Hän valitti omaperäiseen tyyliinsä kahden tunnin työpäivistä. Syntyi otsikoita, joissa ehdotettiin, että Suomen pitäisi lopettaa lähetystöt.

Talo Los Angelesissa on vain yksi osa Suomen edustustoverkostoa maailmalla.

Joulukuun 1. päivänä ulkoministeriö julkaisi raportin nimeltä Työryhmän suositukset ulkoasianhallinnon uudistamiseksi. Raportin johtopäätös oli selvä: valtion säästökuurin vuoksi edustustoja ollaan valmiita vähentämään.

Suomen etuja palvelee paremmin pienempi määrä edustustoja, joilla on kullakin riittävät resurssit, kuin laaja mutta liian ohuesti resursoitu verkko, raportissa kirjoitettiin.

Tavalliselle kansalaiselle uutinen ei välttämättä kerro paljoakaan, koska harva tietää, mitä Suomen edustustoverkosto konkreettisesti tarkoittaa.

Missä kiinteistöjä on? Mitä niissä tehdään? Keitä niissä on? 

Helsingin Sanomat on hankkinut tietopyynnöillä tiedot jokaisesta ulkoministeriön omistamasta ja vuokraamasta kiinteistöstä.

Niitä on yhteensä noin 200. 

Ulkomailla työskentelee noin 2 400 henkilöä, joista yli 900 on paikallisia palkattuja henkilöitä: asiantuntijoita, vartijoita, autonkuljettajia, sihteereitä ja siivoojia. Loput henkilökunnasta ovat diplomaatteja ja erilaisia virkahenkilöitä.

Ulkoministeriön työntekijät sujauttavat usein puheisiinsa sanoja, jotka voivat olla kokemattomalle vieraita. Käsitteet ovat kuitenkin tärkeitä, jotta voi ymmärtää Suomea ulkomailla. 

Kanslialla tarkoitetaan kaikkea toimistotilaa, jossa Suomen edustuston henkilöstö työskentelee ulkomailla. Se voi tarkoittaa suurlähetystöä tai konsulaatteja, joissa autetaan ja tuetaan suomalaisia maailmalla sekä myönnetään esimerkiksi passeja.

Suurlähetystön tehtävä puolestaan on hoitaa poliittisia suhteita kyseiseen maahan. Suurlähettiläs tai pääkonsuli on se, joka johtaa kohdemaassa koko Suomen edustustoa. 

Residenssi on virka-asunto, jossa asuu yleensä suurlähettiläs tai pääkonsuli, jos sellainen maassa on.

Edustustojen tilat ovat aina oikeudellisesti Suomen maaperää, vaikka ne sijaitsevatkin ulkomailla.

Okko-Pekka Salmimies on niitä suomalaisia, joista harva on kuullut mutta joka herää jokaiseen päivään edistääkseen muiden suomalaisten asioita.

Los Angelesin nykyinen pääkonsuli asuu Moraga Driven residenssissä nyt kolmatta vuotta. Salmimies johtaa konsulaattia eli Suomen valtion edustustoa Los Angelesissa. Kalifornian lisäksi Salmimiehen tontille kuuluvat 12 muun osavaltion asiat. 

Pitkän linjan virkahenkilön työpäivät koostuvat erilaisista tapaamisista, joita käydään konsulaatissa Santa Monicassa ja residenssissä Moraga Drivella.

Tänään on vuorossa tapaaminen Coloradon osavaltion edustajien kanssa: mitä suomalaiset voisivat myydä Coloradoon, ja mitä coloradolaiset voisivat tuoda Suomeen, ja voisiko pääministeri Petteri Orpo (kok) joskus käydä Coloradossa.

Coloradolaisia kiinnostavat esimerkiksi kvanttitietokoneet ja vihreä siirtymä. Sen takia he istuvat pääkonsulin pöydässä, josta voi löytyä apua.

Miten? No se on monimutkainen ja osin abstrakti prosessi. Pöydän ääressä Salmimies hymyilee, coloradolaiset hymyilevät takaisin, käyntikortit vaihtuvat ja puhutaan jääkiekosta. Colorado Avalanchen tehopelaaja Mikko Rantanen valjastetaan kansainvälisen diplomatian välineeksi.

Kätellään ja sovitaan jatkotapaamisia.

Pitkä prosessi, joka tähtää siihen, että joskus tapahtuu kauppa ja Suomen talous kasvaa.

Residenssi on Suomen näyteikkuna, Salmimies sanoo. Sen takia residenssin on hyvä sijaita Bel Airissa. Ja sen takia residenssin täytyy olla näyttävä.

”Olisi vaikea järjestää tilaisuuksia kaksiossa, koska sinne ei tulisi kukaan.” 

”Jos tämä näyttäisi siltä, että mitään ei ole tehty 40 vuoteen, niin joku saattaisi miettiä, onko tässä ajateltu ihan loppuun saakka.”

Sisätilat on sisustettu suomalaisella designilla. Näytillä on vanhempia legendoja sekä uudempaa kaartia. 

Salmimies ja Riikka-vaimo eivät itse saa päättää, mitä kippoja ja kuppeja hyllyillä on tai millaisilla tuoleilla he aamupalansa nauttivat.

Taulut seinille toimittaa Suomen valtio. Olohuoneessa on suuri taideteos, jonka on tehnyt Helena Kaikkonen. Teoksen edessä otettiin lokakuussa kuuluisa valokuva.

Suomen entinen pääministeri Sanna Marin ja näyttelijä Sharon Stone seisoivat vierekkäin kuvassa, joka levisi maailman medioihin.

”Minä kutsuin Sharon Stonen tänne lounaalle Sanna Marinin kanssa”, Salmimies kertoo.

Miksi?

”Olin tavannut Stonen pari kertaa. Tiesin, että hän on kiinnostunut kansainvälisistä kysymyksistä. Oli ajatus, että Stone ja Marin voisivat olla kiinnostuneita keskustelemaan keskenään. Olivatkin.”

Jörn Donnerin aikana residenssissä järjestettiin paljon juhlia, joihin oli kutsuttu myös Hollywoodin kermaa. 

Salmimies sanoo kuulleensa tarinoita Donnerin ajoista: ”Takan reunalla oli kuulemma Donnerin Oscar-patsas, mikä herätti huomiota.”

Nykyään Sharon Stonen kaltaiset tähdet eivät ole vierailijoina vakio vaan poikkeus. Yleensä juhlatiloissa tai tenniskentälle asetetussa teltassa pyörii paikallisia viranomaisia ja poliitikkoja, jotka ovat vähemmän mediaseksikkäitä. 

Salmimies sanoo kutsuvansa residenssiin lähtökohtaisesti ihmisiä, joista on jotain hyötyä Suomen strategialle – edistää suhteita Yhdysvaltoihin.

Tämän vuoden marraskuussa residenssissä kävi noin 400 ihmistä, joulukuussa ihmisiä käy noin sata enemmän.

Residenssin yläkerrassa on kaksio, jonne Suomi voi majoittaa virkahenkilöitä ja ministereitä. Myös Marinille tarjottiin mahdollisuutta yöpyä Moraga Drivella, mutta hän meni hotelliin.

Residenssiin on tehty pintaremontti parin vuoden sisään. Yksi keskeinen osa-alue on kuitenkin päivittämättä: saunaosasto on edelleen hyvin 1980-lukua.

Salmimies toivoisi sen päivittämistä, jotta saunaan kehtaisi kutsua enemmän ihmisiä. Nyt siellä käy lähinnä suomalaisia, jotka oikeasti pitävät saunomisesta. Esimerkiksi alueella asuvia NHL-pelaajia, elinkeinoelämän edustajia ja saunasta pitäviä amerikkalaisia.

”Haluaisin tänne kunnon saunaklubin.”

Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Pekka Puustinen tietää paljon edustustoverkostosta. Hän on työskennellyt ministeriössä yli 30 vuotta.

Puustinen sanoo, että Suomen ulkomailla sijaitsevan kiinteistöomaisuuden arvoa on vaikea sanoa. Edellinen karkea arvio on tehty vuonna 2011.

Silloin markkinakartoituksessa päädyttiin lukuun 450 miljoonaa euroa.

Vuoden 2011 jälkeen Suomi on tosin myynyt 15 kiinteistöä. Toisaalta valtion omistamat tiede- ja kulttuuri-instituutit siirtyivät ulkoministeriön alle.

”En osaa sanoa parempaa lukemaa kuin tämä noin 450 miljoonaa euroa. Voisi sanoa, että ei se ole ainakaan alentunut, sillä vuosien saatossa kiinteistöjen hinnat maailmalla ovat nousseet”, Puustinen arvioi.

Kulttuuri-instituuteista Roomassa sijaitsevaa Villa Lantea peruskorjataan kahden seuraavan vuoden aikana. Remontille on annettu kuuden miljoonan euron määräraha.

Kiinteistöt vanhenevat, ja niitä täytyy päivittää. Esimerkiksi Oslon 890-neliöinen suurlähetystö on ostettu Suomelle vuonna 1935. Siinä on paljon neliöitä.

Kiinteistöjen korjausvelasta on maininta ulkoministeriön vuoden 2019 kiinteistöstrategiaraportissa. Korjausvelaksi arvioitiin noin 85 miljoonaa euroa.

Valtion omistamien kiinteistöjen korjausvelka on tällä hetkellä merkittävä, raportissa lukee.

Pandemian myötä korjausvelka on kasvanut entisestään. Toimialajohtaja Antti Haukioja UM:n kiinteistö- ja hankintahallinnosta sanoo, että korjausvelka on nyt noin 100–120 miljoonaa euroa.

Pekka Puustinen kertoo, että pandemian aikana oli vaikea saada yrityksiä korjaustöihin. ”Oli tilanteita, että vaikka jonkun erikoisoven korjaaminen saattoi venähtää todella pitkäksi.”

Vuoden 2019 raportin mukaan valtion korjausvelkaan kohdistama määräraha oli vuosittain noin neljä miljoonaa euroa.

Se ei riittänyt, vaan korjaukset venyivät. Ja kun kiinteistöjä ei korjattu, ongelmat alkoivat kumuloitua.

Tämän seurauksena kiinteistöjen korjausvelka on päässyt kasvamaan merkittävästi, raportissa todetaan.

Vuonna 2019 määrärahaa nostettiin viiteen miljoonaan euroon, mutta se ei raportin mukaan ratkaise korjausvelkaan liittyvää ongelmaa.

Valtion omistamien kiinteistöjen tekninen kunto on heikentynyt ja osittain jopa romahtanut. Kaikkien kiinteistöjen tilat eivät täytä terveydellisiä ja turvallisia työedellytyksiä, vuoden 2019 raportissa lukee.

Nyt vuosittainen määräraha on kahdeksan miljoonaa euroa. Puustinen sanoo, että sekin on niukka.

Orpon hallituksessa ulkoministerinä toimiva Elina Valtonen (kok) vastaa viime kädessä ulkoasiainhallinnon toiminnoista. Myös korjausvelan hoitaminen kuuluu Valtosen pöydälle.

Valtonen kommentoi HS:lle kiinteistöjen korjausvelkaa sanomalla, että ”tarvittavia kiinteistöjen kuntoon vaikuttavia investointeja tehdään jatkuvalta pohjalta monivuotisen suunnittelun pohjalta”.

Suomen vienti Yhdysvaltoihin kasvoi viime vuonna noin 40 prosenttia. Yksi osa kasvua oli noin miljardin euron arvoinen risteilyalus.

Miten suurta osaa viennin kasvussa näytteli Suomen residenssi Bel Airissa? Suomen ulkoministeriö työllistää Yhdysvalloissa noin 30 asiantuntijaa – mikä on heidän roi eli return of investment?

Sitä on vaikea täsmällisesti arvioida, Okko-Pekka Salmimies pohtii.

Hän haluaisi, että oman työn tuottavuutta pystyisi arvioimaan paremmin kuin pelkällä asiakastyytyväisyydellä, joka on Suomen ulkoministeriön Yhdysvaltain-toiminnoissa hyvällä tasolla.

”Eli miten meidän toiminta on vaikuttanut yksittäisen yrityksen liikevaihtoon tai viennin kasvuun. Tähän on kuitenkin vaikea päästä kiinni.”

Salmimiehen työryhmään kuuluu kahdeksan asiantuntijaa ja yksi hallintoasioista vastaava. He auttavat Suomen kansalaisia ja yrityksiä pääosin maksutta, mikä on aika lavea määritelmä konsulaatin tehtävistä.

Se tarkoittaa oikeastaan mitä vain tulee eteen, kun puhelin pirahtaa. Joku yritys tarvitsee lakineuvontaa, toinen kontakteja. Joku kansalainen tarvitsee passin, toinen puolisolleen viisumin.

Jotkut yritykset voivat haluta residenssin käyttöönsä. Silloin Suomi perii yritykseltä ”kohtuullista vuokraa”. Yrityksen pitää myös maksaa omat tarjoilunsa.

”Meillä ei ole tietenkään oikeutta tukea yhtä yksittäistä yritystä. Se olisi laitonta valtion tukea.”

Konsulaatti toimii Santa Monicassa yhteistiloissa muiden Pohjoismaiden kanssa. Se synnyttää hauskan tilanteen: Suomi tappelee muiden Pohjoismaiden kanssa samoista dollareista ja käyntikorteista mutta kuitenkin yhteistyössä.

”Mottomme on, että tehdään kaikessa mahdollisessa yhteistyötä, mutta kun kilpaillaan, niin kilpaillaan.”

Salmimies kertoo esimerkin yhteistyöstä maaliskuulta. 

Kun tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Kaliforniassa, aamiaistapaaminen edustajainhuoneen puheenjohtajan Nancy Pelosin kanssa järjestettiin Norjan edustustossa San Franciscossa.

Ulkoministeri Valtonen pani ulkoasiainhallinnon uudistushankkeen vireille jo alkusyksystä. 

Lähetystöjen vähentämisen lisäksi Työryhmän suositukset ulkoasianhallinnon uudistamiseksi  -raportissa käytiin läpi muitakin säästökohteita.

Alivaltiosihteeri Pekka Puustinen sanoo, että niukkaa on ollut aikaisemminkin, mutta nyt kustannussäästöjä todella täytyy syntyä julkisen talouden tilan vuoksi.

”Jos Suomi haluaa perustaa uuden edustuston, määrärahaa ei löydy ulkoministeriön ulkopuolelta, vaan vastaavat säästöt tehdään muualta. On käytännössä suljettava edustustoja, jos halutaan uusia.”

Viime hallituskaudella Suomi avasi viisi edustustoa: Senegaliin, Qatariin, Pakistaniin, Intiaan ja Filippiineille. Lisäksi Suomi palasi Bagdadiin Irakiin.

Kevään 2022 jälkeen Suomi on sulkenut kolme edustustoa Venäjällä. Murmanskin- ja Petroskoin-edustustot olivat vuokralla, mutta Pietarin-pääkonsulaatin toimiluvan Venäjän viranomaiset peruivat.

Siellä Suomen vuonna 2004 noin 20 miljoonalla eurolla rakennuttama 7 500-neliöinen kiinteistö nyt seisoo tyhjillään.

”Meillä on etenemisvaihtoehto”, Puustinen sanoo Pietarin-konsulaatin kohtalosta.

Mikä se vaihtoehto on?

”Sanotaan näin, että kun Suomi sen omistaa mutta ei voi käyttää sitä, niin Suomen valtiolla ei ole sille käyttöä.”

Myydäänkö se?

”Ajatuksena on, että jollain aikavälillä siitä tulisi luopua.”

Valtion kiinteistöjen myyminen ei ole mikään nopea tapahtuma. Kauppa vaatisi ensin raha-asiainvaliokunnan pohdinnan ja talousarviokäsittelyn. 

Ja jos ulkoministeriö päättäisi myydä jossakin maassa olevan kiinteistön, rahat menisivät valtiovarainministeriölle.

”Jos sitten haluamme jatkaa toimintaa vaikka halvemmassa kiinteistössä tai vuokrakiinteistössä, ulkoministeriön pitää neuvotella valtiovarainministeriön kanssa uusi määräraha. Myyntirahoja ei voi käyttää”, Puustinen sanoo.

Osa valtion ostamista kiinteistöistä on ollut hyviä sijoituksia. Esimerkiksi New Yorkin keskuspuiston laidalla sijaitsevan 260-neliöisen residenssin Suomi osti vuonna 1968  651 000 markalla. Nykyrahaksi muutettuna se on vähän yli miljoona euroa.

Fifth Avenuella sijaitsevan puistonäkymän arvo on moninkertaistunut vuosikymmenten saatossa.

Los Angelesissa Okko-Pekka Salmimies ei ole kovin huolissaan ulkoministeriön tulevasta säästökuurista. Hänen konsulaattinsa on ollut etukenossa: se esimerkiksi muutti muiden Pohjoismaiden kanssa yhteistiloihin jo aikaisemmin tänä vuonna.

Moraga Drivella ei ole henkilökuntaa. Siivooja käy kaksi kertaa viikossa. Edustustilaisuuksissa vaimo on palkaton apukokki.

Lisäksi uudessa raportissa on maininta: Jos edustustoja suljetaan, tulee pyrkiä niiden lähetetyn henkilöstön tehtävien siirtämiseen muihin, erityisesti prioriteettimaiden, edustustoihin.

Mitkä ovat Suomen prioriteettimaita?

Ulkoministeri Elina Valtosen vastaus yksinkertaiseen kysymykseen on oppikirjaesimerkki poliitikon vastauksesta.

”Prioriteettimailla viitataan erityisesti sellaisiin maihin, joissa Suomella on erityisen painavia intressejä esimerkiksi vaikuttamistyön tai kaupan edistämisen kannalta.”

Tuoreena Nato-valtiona Suomi tuskin on vähentämässä Yhdysvaltain-toimintaansa, joten Salmimies voi nukkua yönsä rauhassa. 

Yhdysvallat on kaiken lisäksi jakamassa satoja miljardeja dollareita julkista rahaa erilaisiin vihreän siirtymän projekteihin. Olisi typeryyttä olla auttamatta suomalaisia yrityksiä tällaisen transitiojunan kyytiin.

Salmimies sanoo, että Suomella on pelin paikka Yhdysvalloissa. Mutta se vaatii, että joku tapaa ihmisiä, jotka tuntevat ihmisiä, jotka voivat avata ovia, joiden takana voi olla joku, jolla on kädessään rahaa.